Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunatsa usutäpachätxa?

¿Kunatsa usutäpachätxa?

8 YATICHÄWI

¿Kunatsa usutäpachätxa?

“Waynitüskta ukhaxa, Supermanäkasmas ukham amuyastaxa. Ukampis kunapachatix usunïtam yatista ukhaxa, akatjamatsa chuymankipstxasma ukham amuyasiraktaxa.” (Jason)

JASON sat waynax jichhaw 18 maranïskäna, ukhawa, enfermedad de Crohn sat purak usunïtaw sasin yatiyxapxatayna, uka usuxa wal purak kʼichiyi, sapurutjamarakiw maynirux aynachtʼayi. Inas jumax ukham jan qullañjam usutarakïsta jan ukax inas jan kun lurirjam usuchjatästa. Inas isthapisiñasa, manqʼasiñasa, yatiqañ utar sarañasa, jumatix wali chʼamächi.

Jaya tiempo usuntayir usun katutästa ukhaxa, katuntat jamachʼjamaw jikxatasisma. Inas sapakïsax wal llakissta. Diosaruch chuym ustʼaypachäta sasaw awisax lupʼisma, jan ukax Diosan yantʼatach jikxataspachäta sasaw amuyasirakisma. Ukampis Bibliax siwa: “Diosasti janiw kuna jan walimpis yantʼkiti, ni khitirus yantʼar puriykarakiti” (Santiago 1:13). Chiqpachansa, jaqjamax usuntakipuntanwa, ukat “horasax jan waltʼañax taqiniruw puri” (Eclesiastés 9:11).

Ukampis Jehová Diosax mä suma paraíso utjayani, ukansti ‘janiw khitis sisxaniti: “Usutatwa” sasaxa’ ukaw wali kusiskañaxa (Isaías 33:24). Jiwatanakas jaktanipxaniwa, ukat paraisonwa utjasipxarakini (Juan 5:28, 29). Ukañkamasti, ukham usutpachas kusisitäskañamatakixa, ¿kunas yanaptʼiristamxa?

Jan jankʼak aynachtʼamti. “Kusisit chuymax jaqin jakañapwa sumaptayi” siw Bibliaxa (Proverbios 17:22). Wali usuntatäktan ukhaxa, janiw kusisiñjamäkisa ni lartʼasiñjamäkisa sasin inas yaqhipanakax sapxchispa. Ukampisa, lartʼasiñasa khitimp parltʼasiñasa ususatxa armtʼasiyistaspawa ukat jakañar wali askit uñjañaruw yanaptʼarakistaspa. Ukhamasti, kusisitäskañatakix kun lurañs munasma uk amtma. Amtasiñamawa: kusisiñaxa Diosan qullan ajayupan luräwipawa (Gálatas 5:22). Ukhamax Diosan ajayupaw usunak aguantañ yanaptʼiristamxa (Salmo 41:3).

Kunanaktï lurirjamäkta ukanak lurañ amtäta. “Yatiñ kankañasti llampʼu chuymaninakamp chikawa” siw Bibliaxa (Proverbios 11:2). Sum amuytʼasa kun amtañamatakixa llampʼu chuymanïñaw yanaptʼätamxa, mä arunxa, kunanaktï lurirjamäkta ukanakak amtasaxa janiw jan amuytʼasisax kuns lurkätati. Sañäni, walikïskaspa ukhaxa, ¿janit ejercicio lurkasma? Cuerpomatakix wali askipunïspawa. Janitï ukhamäkaspaxa, janiw hospitalanakanxa usut wayn tawaqunakatak ejercicio lurañxa wakiyapkaspati. Ukat ejercicio lurañax janiw jañchi tuqit walikïxañatakik yanaptʼkiti, jan ukasti usutanakarux jan llakisipxañapatakiw chuym qhanartayi. Ukhamasti kunas jumatak wali askïspa uk amuykiptʼasim ukat kunanaktï lurirjamäktaxa ukanak amtarakma.

Jan jankʼak chuym ustʼayasimti. Maynix jan amuytʼasisa chuymam ustʼayiristam ukhaxa, ¿kamachasmasa? Biblian jikxataski uka arunakar istʼañäni, ukanx akham sistuwa: “Jan istʼamti taqi kuntix parlapki ukanakxa” sasa (Eclesiastés 7:21). Chuym ustʼayataxa janiw yäqañamäkiti ukaw awisax wali askixa. Ukat juma pachpaw jan chuym usuchjayasiñatakix jarktʼasisma. Amuytʼañataki, silla de ruedas satäkis ukan qunuskasma ukhamar maynix visitir jutaspa, ukat jumar uñjasax jan kamsañs yatkaspa ukhaxa, inas juma pachpa sawktʼasiñ qalltchisma, akham sasa: “¿Khusa sillanït janicha?” sasa.

Chʼamachtʼasiskakiñamawa. Jesusat amtañäni. Tʼaqhisiskäna ukhaxa, Diosaruw mayisïna, juparuw atinisïna ukat walsay ususkchïnxa, jutïr urutwa lupʼiskäna (Hebreos 12:2, NM). Jupax kuna jan waltʼäwinakan uñjaskasas askinak apsüna (Hebreos 4:15, 16; 5:7-9). Iyaw sasaw yanaptʼayasïnsa chʼamachtʼayasïnsa (Lucas 22:43). Jupat llakisiskañat sipansa, mayninakar yanaptʼañatwa llakisïna (Juan 19:26, 27).

Jehová Diosax jumat llakisiwa

Anchhitax kunjamaxay jikxatassta, ukampis janiw Dios nayraqatan janis askïkasma ukham amuyasiñamäkiti. Antisasa, jupan chuymap kusisiyañatak chʼamachasirinakarux wali askitwa uñji (Lucas 12:7). Jehová Dios pachpaw jumat llakisi, ukat jumax usutpachas yupaychaskakta ukax wal Jupar kusisiyi (1 Pedro 5:7).

Ukhamasti, kunanaktï lurirjamäkta ukhamarak lurañamäki ukanakxa jan axsartʼasa jan payachasis luraskakma. Yanaptʼa munasax Jehová Diosar jakʼachasiñamapuniwa. Kunsa munta ukat kunjamas jikxatasta ukxa Jupax sum yati. Ukampis janiw ukakïkiti, usum aguantañamatakixa ‘jachʼa chʼamapsa’ churarakïtamwa (2 Corintios 4:7). Ukat tiempompixa, usumarux suma chuymampiw uñjxäta. Amuytʼañataki, síndrome de fatiga crónica sat usuni Timoteo 17 marani waynaxa, akham siwa: “1 Corintios 10:13 qillqatarjamaxa, Jehová Diosax jan aguantañjam tʼaqhisiñarux janiw jaytanukkistaniti. Lurir Diosajaxay ‘aguantaskätaw’ sasin sischituxa, ukhamasti, ¿khitirakïtsti janiw ukhamäkiti sañatakisti?” sasa.

Jumax jan usutäksta ukhaxa, ¿kamachasmasa?

Jumax kʼumaräsksta ukhaxa, ¿kunjamatsa usut amigomar yanaptʼasma? Kunjamas jikxataspach uk amuytʼasa ukat “jilapurjama munasisa” (1 Pedro 3:8). Mä arunxa, jupjam usuntat jikxatasisma ukhaxa, kunjamakïspas chuymamaxa. Kunjamsa jupax uka usurux uñjpacha uk amuytʼam jan chuymamarjamax lupʼimti. Nina sat tawaquxa espina bífida sat jan waltʼäwimpi usutawa, jupasti akham siwa: “Cuerpojax jiskʼakiwa, ukat silla de ruedas satäkis ukanpun qunusta ukat yaqhipanakax wawäkiristsa ukham arxayapxitu, ukaw wal aynachtʼayitu. Ukampisa yaqhipanakax quntʼasisinwa uñkattʼasa parlxtʼayapxitu. Ukax nayatakix wali askipuniwa” sasa.

Ukhamasti, jan aliq uñkatasakix usutanakarux chuymaman jiskʼachamti, jan ukasti jupanakamp parltʼapxam ukhamatwa yatïta jupanakax jumjamäskatapa. Jan armasimti, arunakamampix yupaychäwi tuqit “chʼamachtʼasmawa”. Ukham lurasaxa, jumas chʼamachatarakiw uñjasïta, kunattix “maynit mayniru[w]” yanaptʼasipxäta (Romanos 1:11, 12).

JUKʼAMPI YATXATAÑATAKIX MAYÏR LIBRON 13 YATICHÄWIP UÑXATÄTA

BIBLIAX KAMSISA

‘Janiw khitis sisxaniti: “Usutätwa” sasa.’ (Isaías 33:24)

AKHAM LURASMAXA

Usumat sum yatiñaw jan axsarañamatakix yanaptʼätamxa. Ukhamasti, kuna usunïtas uka tuqit sum yatxatam ukat kunanakatï jan sum amuykäta ukhaxa, doctoramaruw jisktʼasïta.

¿YATIYÄTATI?

Usuntañanakasa usump tʼaqhisiñasa janiw Diosan castigopäkiti, jan ukasti, Adanat juch katuqatas laykuw ukham tʼaqhistanxa (Romanos 5:12).

¡AKANAK LURÄ!

Ukham usutäkasas, suma chuymanïñajawa, ukhamasti ․․․․․

Kuntï lurirjamäktxa uk lurañatakiw amtä. Sañäni: ․․․․․

Maynitï usujat jan wal parlkitani ukhaxa, jan chuym ustʼayasiñatakix akanak lurä: ․․․․․

Awkijarus jan ukax taykajarusa, ¿kuns aka tuqit jisktʼañ muntxa? ․․․․․

JUMASTI, ¿KAMSASMASA?

Akanak yatisinxa, ¿kunjamsa jan qullañjam usuniru jan ukax inas jan kun lurirjam usunïchi ukaru yanaptʼañatakix amuytʼayiristamxa?

Jumatï jan qullañjam usunïstaxa, aguantañamatakixa, ¿kunanak lurañsa amtasma?

Tʼaqhisiñax janiw Diosan castigopäkiti, ¿kunatsa ukham sasma?

[75 janan recuadropa/fotopa]

DUSTIN (22 marani)

“Llantanakan sillatakwa sarnaqxäta sasin sapxitu ukhaxa, mamajar qhumantasax walpun jachta. Kimsaqallq maranikïskayätwa.

Distrofia muscular sat usunïtwa, janiw amparanak aytirjamäkti, ukhamax janiw sapajax jariqasirjamäktsa ni isthapisirmajäktsa, ni manqʼirjamäktsa. Ukhamäkipansa, kuna lurañas utjakipuniwa, janiw llakimpix apayaskti ukat ukham kusisitäskañatakix walja bendicionanak katuqta. Yatiyirix mistupuntwa ukat irpir chuymaninakan yanapirjamarakiw irnaqaskta. Sinti usutäsin janis kun lurirjamäxirista ukham janiw amuyaskti. Jehová Diosan luqtirinakapjamax walja lurañanakanïtanwa ukat walja razonanakarakiw jutïr urunak kusisit suyañatakis utjistu. Diosan jutïr pachapax purinxaspa ukwa taqi chuyma suytʼaskta, ukhamat ‘taruja qallunakjam sinkʼusiñataki’.” (Isaías 35:6.)

[75 janan recuadropa/fotopa]

TOMOKO (21 marani)

“Jichhat uksarux insulina sat inyeccionampikiw jakäwiman uchayasxäta sasaw doctorax pusi maraniskayät ukhax situ.

Diabetes sat usump nayjam usutanakatakixa azucarax wilan jan sintïñapatak chʼamachasiñax janiw faciläkiti. Kunattix manqʼañ munkta ukhaxa, janiw manqʼañajax wakiskiti ukat jan manqʼañ munkta ukhaw manqʼañajax wakisi. Jichhakamaxa, charatsa amparatsa niya 25.000 kuti inyección uchatäxtwa, ukham uchkämix kalluntatäxtwa. Kuntix lurirjamäktxa taqi ukanakwa awk taykajax lurañ yatichapxitu. Usujarux suma chuymampipuniw uñjapxirïna, ukat Diosar yupaychañäkis ukanakar wali askit uñjañajatakiw yanaptʼawayapxarakitu. Jehová Diosax wali suma Diosapuniwa. Ukatwa mä jukʼa kʼumaraptasinxa Jupar yuspärañatak sapür irnaqañ qalltawayta.”

[76 janan recuadropa/fotopa]

JAMES (18 marani)

“Nayjam jaqimp jikisisaxa jilapart jaqinakax janiw kamachañs yatipkiti.

Janiw nayjam jiskʼa jaqinakax utjkiti. Ukat jaqinakax uñtarjamapuniw jaqirux askitsa uñjapxi, ukhamax jan wawarjam uñjayasiñatakixa jachʼa arumpipuniw arsusta. Ukampis jiskʼa jaqïtajat llakisiskañat sipansa, kunjam chuymanïtsa kunsa lurirista ukwa nayraqat lupʼta. Kusisitakiw sarnaqta. Bibliatsa yatxatapuntwa ukat Jehová Diosaruw chʼamap mayista. Ukhamarak familiajas chʼamachapxapunituwa. Jehová Diosax tʼaqhisiñ tukjxani ukxa taqi chuymaw suyta. Ukañkamasti, akham usutasay sarnaqawaychïxa, janiw usujampix jakäwix aynachtʼayaskti.”

[76 janan recuadropa/fotopa]

DANITRIA (16 marani)

“Usutjamapuniw amuyasiyäta, sapa kuti uman vaso aptkayäta ukhaxa wal usutäna.

Fibromialgia sat usunïtwa, taqi kunat wali usutapunïtwa. Niya ukha marani masinakajjam nayax nayrar sartañ munta, ukampis janiw puedxtti. Nayatakix kun lurañas chʼamakïxiwa. Ikjañakis wali chʼamäxapuniwa. Ukhamäkipansa, Jehová Diosan yanaptʼapampix ukham usutpachas aguantasktwa. Ukhamarusa, jukʼampwa precursor auxiliarjamax yatiyiri mistuwayarakta. Chʼamäkchisa phuqawaytwa. Kawkikamatix lurirjamäktxa ukhakamaw chʼamachasta. Chiqpachansa, janiw cuerpojar sinti waytʼañajäkiti, jan ukasti ‘istʼañajawa’. Ukampis armtʼasta ukhaxa, mamajax amtayapunituwa.”

[77 janan recuadropa/fotopa]

ELYSIA (20 marani)

“Yatiqañ utan nayrax sum yatiqiriyäta. Ukampis jichhax janiw ni mä lineaksa liytʼirjamäkti, awisax llakiw apitu.

Síndrome de fatiga crónica sat usunïtaj laykuxa jan chʼamäki uka lurañanakas wali chʼamaxiwa. Yaqhip urunakax janiw ikiñatsa sartkti. Ukhamächi ukasa, Biblian yatichäwiparjam chuymanïñatakiw chʼamachasta, janipuniw usujampix atipayaskti. Mä qhawqha jiskʼa tʼaqaksay liytʼstxa sapurupuniw Biblia liyta, jan liytʼasirjamäxta ukhaxa familiajat mayniruw liytʼañapataki achiktʼasta. Chiqpachansa, walpun familiajar yuspärta. Yamas tatajax nayar uñjañ laykuxa, Jachʼa Tantachäwin mä luräwipsa jaytaniwayataynawa. Janipuniw wali chʼamaw sirïkiti. ‘Nayatakix familiajar uñjañaw wali askix’ sasaw tatajax situ.”

[77 janan recuadropa/fotopa]

KATSUTOSHI (20 marani)

“Kunapachatix usujax sartitu ukhaxa, wal warariyitu ukat ukhamarakiw liwnuqitu. Naya jakʼanki taqi ukanak jaqtta ukat awisax kunanaks pʼakjta ukhamawa.

Phisqa maranïskayäta ukhawa, tʼuku (epilepsia) usunïtaw sasin sapxitu. Yaqhip phaxsinakax paqallq kutiw usujax jaqtjitu. Ukat walja qullanak sapüru umataj laykuxa, jankʼakiw qarjarakta. Ukampis janiw nayatak lupʼiñ munkti, jan ukasti mayninakat lupʼiñaruw chʼamachasta. Tama taypinxa, Diosatak sapür irnaqtʼir pä mita masinakajaw wal yanaptʼawayapxitu. Ukat yatiqañ utar sarañ tukuyxasaxa, jukʼampi Diosan Arupat parlir mistta. Chiqasa, sapüruw uka usujax tʼaqhisiyaskitu. Ukampis llakita jikxatasta ukhaxa, samarañaruw tirxta, ukat qhipürux walikïxtwa.”

[78 janan recuadropa/fotopa]

MATTHEW (19 marani)

“Yatiqir masinakamax ‘usut jaqit uñtʼapxtam’ ukhaxa, janiw respetayasiñjamäkiti.

Kuna ejercicio lurañsa kun anattʼañsa wal munta, ukampis janiw ukatakïkti. Lixwijan mä chiq saytʼatap laykuxa, janiw ni sartirjamäkti. Jan lurirjamäkta ukanak lurañat sipansa, kunatix nayatakjamäki uka lurañaruw uchasta, sañäni, liyiñaruw uchasta. Tantachasiñ Utar sarañ wal munta, kunattix ukanxa janiw khitis usutätajat jiskʼachkituti, kunjamäktix ukhamaw ukan sarnaqta. Ukhamaraki, Jehová Diosax kunjam chuymanïtsa ukatwa munasitu, ukaw wal chuymachitu. Chiqpachansa, janis kun lurañatakis askïrista ukhamxa janiwa amuyaskti, jan ukasti yaqha jan waltʼäwirus saykatkirista ukham amuyasta.”

[78 janan recuadropa/fotopa]

MIKI (25 marani)

“Tʼijnaqtʼañax janiw chʼamirïkänti. Ukampis tawaqitaptxayäta ukhawa, jankʼakis chuymankipstxiristsa ukham amuyasiyäta.

Comunicación interauricular satäkis ukham chuyma usutaw yuriwayta, mä arunxa, pachpa chuyma manqhajanxa mä pʼiyaw utji. Ukampis tawaqitaptxayäta ukhakiw usuntañ qalltawayxta. Operapxitu uka maratxa niya suxta maraw pasawayxi, ukampis jankʼakiw qarjaskaktxa ukat pʼiqiw wal usurakitu. Ukhamäkipansa, kunsa jichpachax lurirista ukatakiw chʼamachasta. Sañäni, Diosatakix sapüruw irnaqtʼaskta, chiqpachansa cartata ukat telefonotwa Diosan arunakapx yatiyaskta. Ukhamaraki, usuntasaxa, paciencianïñsa ukat altʼat chuymanïñwa yatiqawayta.”

[74 janan fotopa]

Usunïsaxa mä jamachʼjam katuntataw uñjasisma, ukampis janiw katuntatäxätati sistuw Bibliaxa