Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunjamarak amigojax ukham luritanisti?

¿Kunjamarak amigojax ukham luritanisti?

10 YATICHÄWI

¿Kunjamarak amigojax ukham luritanisti?

“Kerryx amigajänwa ukat janiw autonïkänti, ukatwa nayax irnaqäwi tukuyasax sapüru aptir sarirïta. Ukampis tiempompix irnaqiripäkiristsa ukham amuyasta.

”Telefonot parlasisa jan ukax celularat qillqasisaw autorux mantaniri. Janipuniw yuspärtʼasiñapas utjirïkiti, ukat janiw gasolina alañatakis yanaptʼxitänti. Parlatapas jan walikamakïxänwa. Mä kutixa, ukham aguantataj laykuxa, naya pachpatakiw colertʼasta.

”Mä uruxa suma arunakampiw ‘janiw aptir jutxämati’ sasin sista. Ukatxa janiw jawsanxituti, ukhaw sumpach amuyasxta: automp apnaqayasiñ laykukiw nayamp sarnaqirïtayna. ¡Walpun chuymx ustʼayitu!” (Nancy)

WALI suma amigonakarus ukax pasarakikiwa. Jan jaljtasaw jichhürux sarnaqapxi, ukampis qharurux janiw ni uñkatasiñsa munapkiti. ¿Kunjamatsa suma amigonakax ukham jan waltʼayasiñanakarux akatjamat puripxi?

● Kunapachatix Jeremy waynitun amigopax jaya markar (niya 1600 km) sarawayxatayna ukhawa taqi kunas mayjtʼawayxatayna. “Sarawayxasinxa, janipuniw jawsankituti, ukaw wal chuym ustʼayitu” siwa.

● Dorisax amigapampix niya phisqa maraw amigäpxäna, ukampis janiw nayrjamäxänti. “Mayj mayjakïxänwa, ukat llakisiyirjamaw parlarakïnsa. Chuym ustʼayiri arunakampiw parlitäna ukat nayatakix wali askïki uka contraw parlarakirïna. Ukat kunapachatix uka tuqit parlapxta ukhaxa, nayax taqit sipansa wal yatir yatiris tukkirista ukat jan wali amigäkiristsa ukham situ. Ukatxa, ‘jan wali amtäwinakamampiw pʼiqir apantitasma’ sasin situ, ¡ukaw jukʼampi chuym ustʼayitu!” siw Dorisaxa.

● Glorian amigapax mä urukiw jan jupamp parlañ munxataynati, kamachpachäns ukx janiw yatkänti. “Qalltatpachwa sum apasipxayäta. Yamas kullakajjamätawa sasaw sitäna. Akatjamatwa, jan nayamp parlañ munxänti, jan nayamp jikisiñatakix kunayman parlirïna” sarakiw Gloriaxa.

● Danielampi Laurampixa mä waynxatwa jachjtayasipxatayna. “Danielax sum yatiskäna jupamp nayan mistutajxa, ukampis yatkasinwa telefonot wali jaya jupamp parliri. Ukhamatwa mä urux jan waltʼäwin uñjasiwayta: wali munat amigajax uñtʼatajampiw sarawayxi, ukat chachajäkasapäna ukas jaytjawayxituwa” siw Lauraxa.

¿Kunatsa?

Taqiniw pantjasirïtanxa, ukhamasti amigomax kun arsusas kun lurasas kunapachas chuyma ustʼayakiristamwa. Jumax ukham khitirus chuyma ustʼayarakirïpachätawa (Eclesiastés 7:22). Ema sat mä tawaqitax siwa: “Janiw khitis chiqap jaqïktanti. Awisax amigonakasarux chuymsa ustʼaysnawa” sasa. May kuna jan waltʼayasiñas utjaspa ukhaxa, mä jukʼa parltʼasax askichasiwayxakispawa.

Ukampis awisax janiw jachjayasisakix jaljtapkiti. Jan ukasti, jan pachp amtanïxapxatap laykuw jayarstʼayasxapxi. Amtañamawa, sapa maratjamwa kuntï munkayäta ukax mayjtʼaski ukat amigonakamanxa ukhamarakiwa. Ukhamasti, amigomamp jan nayrjam sum apasxstaxa, ¿kamachasmasa?

¿Askichapxasmati?

Akatjamat wali munat pantalonam chʼiytʼasisma ukhaxa, ¿kamachasmasa? ¿Jaqtxakismati? ¿Jan ukax chʼuktʼasismacha? Kunjamaruxay chʼiytʼasiwaychi ukat qhawqha valoranis jumatakix ukarjamaruw uñjxasma. Wali munatächi ukhaxa, chʼukthapiñwa yantʼäta. Kunapachatï mä amigompi jan waltʼayasiñax utjki ukhax niya ukhamarakiwa. Kunaxay pasawaychi ukat uka amigomax wali munatati janicha ukarjamaw amtawayxäta askichañsa jan ukax janisa. *

Amigomax kun arsusinsa jan ukax kun lurasinsa wal chuym ustʼayiristam sañäni. Inas Salmo 4:4 qillqatarjam luras askichsna: “Axsarthapipxam, jan [...] juch lurapxamti, ikiñamansti taqpach chuymamp amuythapisipxam” siwa. Ukhamasti, janïr amigomar jaytjkasaxa sumwa amuykiptʼasiñama. ¿Jan wali amtampiti amigomax arspacha jan ukax lurpacha? Payachasstaxa, suma chuymampis luraskaspa ukham amuyma. Walja kutis pampachasmawa, kunattix “munasiñasti walja juchanakwa perdonaraki” (1 Pedro 4:8).

Ukat janit jumax mä jukʼa juchanirakïkta, ukwa lupʼiñamaraki. Amuytʼañataki: amigomar janiw arsütati sasin kuns awistʼsta ukhaxa, ¿janit jumax awistʼirjamax juchanïkarakta? Jan ukaxa, ¿kunatsa amigomax jumat larusispaxa? Jumaw jan parlañanak jan amuytʼasis parlatatasmänxa (Proverbios 15:2.) Jichhax jisktʼasma: “Amigojamp respetayasiñajatakixa, ¿kunjamäxañajasa?” sasa.

“¿Janit uka tuqit parltʼksna?”

Janipun kamachañjamäxaspa ukhaxa, ¿kamachasmasa? Amigomamp parlañaw wakisispa. Ukampis janiw coleratäskta ukhax parlañamäkiti. Bibliax akham siwa: “Mäki colerasir jaqix nuwasiñanakwa utjayi; khititix llampʼu chuymanïki ukasti, pachparuwa chʼujtayi” sasa (Proverbios 15:18). Ukhamasti colerasiñ pasxipanwa parlañama.

Kunapachatix amigomamp parlir saräta ukhaxa, amtapunim janiw “ñanqhat ñanqha” kuttʼayañamäkiti (Romanos 12:17). Kunatsa jan pachpäxi uk qhanstayiri ukat sumankthapiriw sartaxa, uk janiw armañamäkiti (Salmo 34:14). Chuymatpachwa qhan parlañama. Akham sasaw qalltasma: “Jaya tiempow amigjam sarnaqtanxa, ukampis janiw pachpäxiti, ¿janit uka tuqit parltʼksna?” sasa. Kunatsa jan waltʼayasiñax utjawayi uk yatisaxa, sum parljxapxañamatakiw yanaptʼätamxa. Ukampis amigomax jan parlañ munkani ukhaxa, sumankthapiñ yantʼatam laykuxa janiw jumax llakisxätati.

Tukuyxañataki, ‘yaqhip amigonakax jankʼakis apanukuschixa’, ukampis ‘jilat sipansa suma amigox utjapuniniwa’ (Proverbios 18:24). Wali amigonak taypinxa mä jukʼa kuna jan waltʼäwinakas utjapuniwa. Ukampis ukhaman jikxatasïta ukhaxa, sumankthapiñatakiw chʼamachasïta. Kuna jan waltʼäw utjipansa askichañar uchasïta ukhaxa, suma amuytʼasiri waynätamwa jan ukax suma amuytʼasiri tawaqütamwa uñachtʼayäta.

JUKʼAMPI YATXATAÑATAKIX MAYÏR LIBRON 8 YATICHÄWIP UÑXATÄTA

JUTIR YATICHÄWI

Yatiqir masinakamatxa yaqhipanakax walja horanakaw Internetat parlasisipki. ¿Kunats ukan parlañ wal munapxpacha?

[Qhanañchäwi]

^ Awisax yaqhip amigonakaruxa jaytanukxañaw wakisispa. Sañäni, yaqhipanakax janiw cristianjam sarnaqxapxiti (1 Corintios 5:11; 15:33).

BIBLIAX KAMSISA

“Kawkikamatix puedepkta ukakamax taqinimpis jumanakax sumankapxam.” (Romanos 12:18)

AKHAM LURASMAXA

Janïr kuna jan walinak amuykasaxa, nayraqatxa kuntï amigomax siski ukwa istʼañama (Proverbios 18:13).

¿YATIYÄTATI?

Suma amigonakaxa, janiw amigopatxa taqi kun yatxatañ munapkiti, jan ukasti respetasipxiwa (Proverbios 25:17). Ukampisa khititï taqi luräwinakapar mitisiski ukaxa, janiw amigopampix sum apasxapxaspati.

¡AKANAK LURÄ!

Kunatsa chuym ustʼayitu sasin mä amigojamp parlä ukhaxa, akham sasaw parlañ qalltä ․․․․․

Amigojatakitï wali colerataskstxa, jupamp sumankthapiñatakiw parltʼä. Ukatakixa ․․․․․

Awkijarus jan ukax taykajarusa, ¿kuns aka tuqit jisktʼañ muntxa? ․․․․․

JUMASTI, ¿KAMSASMASA?

¿Pä amigorux kunanakas jan waltʼaykaspa?

Mä amigomas chuym ustʼayiristam ukham sañäni. ¿Kuna jan waltʼäwinakats ukhamak armtʼasisma? ¿Kuna jan waltʼäwits jupamp parlañax wakisispa?

¿Mä amigomp jan waltʼayasisax kuns yatiqasma?

Amigomamp chuym jan ustʼayasiñatakixa, ¿kunanaks lurasma?

[95 janan qhanañchäwipa]

“Jakäwijan qhipar jittʼirista ukhaxa, janiw amigonakajarux jan pantjasiñap maykiristti. Juparux wali sum istʼirista ukat pantjasitanakapat uñchʼukiskañat sipansa yanaptʼiristwa. Jichhax yatxtwa, jan waltʼäwinakar atipjasaw mä amigompix wali sum apastanxa.” (Keenon)

[94 janan fotopa]

Kunjamtï isix chʼiyatäkasinsa chʼukthapiskaspaxa, ukhamarakiw amigosampix wasitamp sumankthapsna