Ir al contenido

Ir al índice

¿Imaynatá astawan sumaqta estudiayman?

¿Imaynatá astawan sumaqta estudiayman?

13 YACHAQANA

¿Imaynatá astawan sumaqta estudiayman?

MONTEPI kachkasqaykipi tʼukuriy. Intip kʼanchayninqa tumpallata chayan. Monte may chʼipa kasqanrayku ni puriytapis atinkichu. Chayrayku chaymanta lluqsinaykipaq juk machetewan sachʼasta kʼutuspa juk ñanta kicharinaykipi tʼukurinki.

Yachaywasipi achkha yachakuqkunaqa, juk montepipis kachkankumanjina sientekunku. Imaraykuchus pʼunchaynintinta yachaywasillapi kanku, wasinkuman chayaspataq tutakama tareasninkuta ruwanku. Qampis, ¿paykunajinachu sientekunki? ¿Ima materiatataq mana japʼiqayta atillankichu? Kaypi qillqariy.

․․․․․

Chiqamanta tatasniyki, yachachiqkunasniyki ima, mana phiñachisuyta munaspalla, achkha kutitañachá nisunku, chay materiata japʼiqanaykipaq astawan kallpachakunaykita. Chaywanpis, manchay tanqasqajina sientekusqaykirayku, manaña astawan kallpachakunaykita yuyachkanki. Chayrayku chay ‘montepijina kachkasqaykimanta’ lluqsinaykipaq, wakin allin yuyaychaykunata qhawarina.

Estudiayta, allinniykipaq kasqanta qhaway. Estudiachkasqayki ni imapi yanapasusqanta yuyanki chayqa, ñawpaqman mana lluqsiyta atinkichu. Chayrayku estudiachkasqaykimanta, ima allin kaykunatachus astawan qhipaman tarinaykipi tʼukuriy. Apóstol Pablo nirqa: “Llankʼajqa llankʼan poqoyta oqhariyta munaspa; trillajpis trillan, poqoyninta oqhariyta suyaspa”, nispa (1 Corintios 9:10).

Chakrapi llamkʼaqqa, sumaq puquyta uqhariyta munasqanrayku sinchita llamkʼan. Chaywanpis, ichá mana reparayta atillankichu, kallpachakuspa ima allin kaykunatachus tarinaykita. Chayraykutaq, ichá wakin materiasta allinta japʼiqanaykipaq mana kallpachakunkichu. Ichá yuyanki yachakuchkasqaykiqa kunan tiempopi ni imapi yanapachkasusqanta. Chaywanpis, tukuy imamanta yachakuspaqa, apóstol Pablojina, tukuy laya runaswan allinta apanakuyta atinki, pay nin: “Tukuypaj imaynachus kasqankuman jina tukuni”, nispa (1 Corintios 9:22). Chantá, imallatapis ruwanaykipaq sumaqta tʼukuriyta yachanki, chaytaq kawsayniykipi mayta yanapasunqa.

Qampi atienekuy. Yachakuchkaspaqa, ima materiatachus astawan japʼiqayta atisqaykita reparakunki. Juk kuti apóstol Pabloqa, Timoteoman, Dios “ruwanapaj atiyta” qusqanta, ninatajina lawrarichinanta nirqa (2 Timoteo 1:6). Timoteoqa, qutuchakuypi juk sumaq llamkʼayta ruwananpaq churasqa karqa, chay llamkʼayta sumaqta ruwananpaqtaq, Dios “ruwanapaj atiyta” qusqanta ninatajina lawrarichinan karqa, nisunman kallpachakunan karqa. Mana chayta ruwaptintaq, chay ‘atiyqa’ qhasi manakaqlla kanman karqa. Chiqamanta mana Timoteojinachu, Diosmanta atiyta japʼirqanki, tukuy materiasta sumaqta japʼiqanaykipaq. Chaywanpis yachakuchkaspaqa, ima materiatachus astawan japʼiqayta atisqaykita reparakunki, wak ruwaykunatapis sumaqta ruwayta yachakullankitaq.

Chayrayku, ama yuyaychu ñawpaqman lluqsiyta mana atisqaykitaqa. Maykʼaqllapis ajinata yuyaspaqa, imatachus allinta ruwayta atisqaykipi tʼukuriy. Apóstol Pablo ajinata ruwarqa. Imaynatachus parlasqanmanta, wakkuna mana allintachu parlasqankuta yachaspa pay nirqa: “Mana allin parlayniyoj kani chaypis, yachaypeqa allin yachayniyoj kani”, nispa (2 Corintios 10:10; 11:6). Arí, Pabloqa, imatachus mana allinta ruwayta atisqanta, imatachus allinta ruwayta atisqantapis, yacharqa.

¿Qamri? ¿Imastachus allinta ruwayta atisqaykita yachankichu? Chayri, ¿ni imata allinta ruwayta atisqaykitachu yuyanki? Ichá atienekusqayki machu runata, qhawasqanmanjina imastachus allinta ruwayta atisqaykita reparachisunanta niwaq.

Sumaqta estudiayta yachakuy. Yachaywasipi sumaqta yachakunaykipaq, sumaqta estudiayta yachakunayki kanqa. Estudiayta mana munaspapis, estudiasqaykiqa allinniykipaq kanqa. Estudianaykipaq kallpachakuspaqa, ichá tiempo pasasqanmanjina estudiaywan miskʼirichikunki.

Ñawpaqtaqa, ruwanasniykita juntʼanaykipaq juk horariota ruwakuy. Yachaywasipi yachakuchkaspa, imallapipis pukllanaykimantaqa, estudianayki ñawpaqpi kasqanta ama qunqaychu. Arí, Biblia nisqanmanjinaqa, ‘juk tiempo asinapaq’, “uj tiempotaj tusunapaj” tiyan (Eclesiastés 3:1, 4; 11:9). Chayrayku tukuy waynasjina, sunquykita kusichiyta munanki. * Chaywanpis, Eclesiastés 11:4 yuyaychasqanmanta yuyarikuy: “Wayrata qhawajqa mana tarpunchu, phuyusta qhawajpis mana cosechanchu”. Kaytaq ninayan, sunquta kusichinamantaqa, estudianayki ñawpaqpi kasqanta. Chaywanpis, ama llakikuychu, imaraykuchus tukuy imapaq tiempo kasqanta reparanki.

Tareasta ruwanamanta

Achkha tareasta qusunku chayqa, ichá Franciamanta, 17 watayuq Sandrinejina rikukunki, pay nin: “Sapa tuta 2 chayri 3 horata estudiani, jinallataq sábado, domingo pʼunchaypis”, nispa. Ichá wakin suyuspiqa waynas, sipaskuna, 3 horamanta astawanraq estudianku. Qampis, ajinata estudianayki kaptin, ¿imatá ruwawaq? Kay 119 paginapi nisqanmanjina ruwawaq.

Ñawpaqman rillaypuni

Apóstol Pablo, chiqa cristianojina ñawpaqman rinallamantapuni parlaspa, Timoteoman yuyaycharqa: “Chaykunata ruway, chaykunapi sonqoykita churay, ñawpajman rishasqaykita tukuy rikunankupaj”, nispa (1 Timoteo 4:15, Qheshwa Biblia). Qampis, sumaqta estudianaykipaq kallpachakuptiykiqa, nisunman, chaypi sunquykita churaptiykiqa, yachaywasipi ñawpaqman richkasqaykita tukuy rikunqanku.

Kay yachaqanap qallariyninpi nirqanchikjina, montemanta lluqsinaykipaq, maytachá kallpachakuwaq, ichá juk machetewan ñanta kicharispa. Kikillantataq sumaqta estudianaykipaq kallpachakuy. Tatasniyki, yachachiqkunasniyki ima, sumaqta estudianaykita nisusqankumanta anchata llakikunaykimantaqa, ñawpaqman lluqsinaykipaq kay yachaqanapi yachakusqaykimanjina ruway. Ñawpaqman richkasqaykita reparakuspataq, kallpachakusqaykimanta mayta kusikunki.

ASTAWAN YACHAKUNAYKIPAQ ÑAWPAQ KAQ LIBROMANTA 18 YACHAQANATA ÑAWIRIY

QHIPAN YACHAQANAPI

Yachaywasipi wakkuna turiyasuptinku, ¿imatá ruwawaq?

[Sutʼinchaynin]

^ párr. 13 Manaña ni ima ruwanayuq kachkaspa, imatachus ruwanaykita astawan yachanaykipaq, kay librop 8 kaq rakʼiyninta ñawiriy.

BIBLIAMANTA

“Wayrata qhawajqa mana tarpunchu, phuyusta qhawajpis mana cosechanchu.” (Eclesiastés 11:4)

JUK YUYAYCHAY

Estudianayki kaptin kayta ruwawaq. Ñawpaqtaqa, imatachus estudianaykita qhawariy. Chaymanta, sapa yachaqanamanta tapuykunata ruwakuy. Chantá, tapuykunasniykiman kutichiykunasninta maskʼaspa ñawiriy. Tukuytawantaq, imamantachus chay yachaqana parlachkasqanta yuyarikuy.

¿YACHARQANKICHU?

Sumaq notata urqhukuyta munaspa, examenespi copiakunki chayqa, manaña allinpaqchu qhawasqa kanki, nitaq sumaqta yachakuyta atinkiñachu. Astawanpis, Diosmanta karunchakunki (Proverbios 11:1).

¡RUAYTA QALLARIY!

Kay ․․․․․ nisqa materiamanta qhipan examenpiqa kay notata urqhukuyta munani: ․․․․․

Chayrayku sumaqta estudianaypaq kayta ruwasaq: ․․․․․

Kay yachaqanamanta, ¿imatá tatayta chayri mamayta tapuyta munani? ․․․․․

QHAWASQAYKIMANJINA

● Sumaqta estudianaykipaq, ¿imaraykutaq kallpachakunayki tiyan?

● Estudianaykipaq, tareasniykita ruwanaykipaqpis, ¿ima horastaq qampaq allin kanman?

● Wasiykipi, ¿mayniqpitaq sumaqta estudiayta atiwaq?

● Estudianaykimanta nisqaqa, sunquta kusichinapaq ruwaykuna mana ñawpaqpi kananpaq, ¿imatá ruwawaq?

[117 paginapi sutʼinchaynin]

“Edadniymanta waynasta qhawasqaymanjinaqa, yachaywasipi estudiayta mana yachankuchu chayqa, qutuchakuypipis mana estudianqankuchu. Wak parlaypi nisunman, pikunachus mana estudiayta munaqkunaqa, Bibliata ukhunchachkaspa mana kusiyta tarinqankuchu.” (Sylvie)

[119 paginapi recuadro, dibujo/foto]

Mayniqpichus sumaqta estudiayta atisqaykita maskʼay. Atikuptin, juk mesapi estudiay. Amataq teleta qhawaspa chayri takiykunata uyarispa estudiaychu.

Tareasniykita ñawpaqta ruway. Ama teleta qhawaychu, estudiayta, tareasniykita ruwayta ima tukunaykikama.

Ama tareasniykita qhipapaq saqiychu. Tareasniykita ruwanaykipaq juk horariota ruwakuy, chaymanjina juntʼanaykipaqtaq kallpachakuy.

Wakichikuy. Ima tareastachus ruwanayki kasqanta juk papelpi qillqariy. Tʼukuriytaq, ima tareastachus ñawpaqta ruwanayki kasqanpi, machkha tiempopichus sapa tareata tukunayki kasqanpi ima. Tukusqaykimanjinataq, qhipan tareata ruway.

Juk chhikanta samariy. Tareasniykita ruwachkaspa saykʼurparispaqa, juk chhikanta samariy, chaymantataq tareasniykita ruwallaypuni.

Qam kikiykipi atienekuy. Allin estudiantesqa, mana sumaq yuyayniyuq kasqankuraykuchu sumaq notasta urqhukunku, manaqa estudianankupaq kallpachakusqankurayku. Chayrayku, sumaqta estudianaykipaq kallpachakuy, reparankitaq qampis sumaq notasta urqhukuyta atisqaykita.

[116 paginapi dibujo/foto]

Yachaywasipi estudiayqa, juk montepipis kachkawaqjina rikchʼasunkiman. Chaywanpis kallpachakuspaqa, ñawpaqman lluqsiyta atinki