Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Kunjamatsa Diosar iyawsataj arxatiristxa?

¿Kunjamatsa Diosar iyawsataj arxatiristxa?

36 YATICHÄWI

¿Kunjamatsa Diosar iyawsataj arxatiristxa?

¿Kunatsa jumax yatiqir masinakar Bibliat arxayañ jan munkasma?

□ Janit Biblia sum uñtʼkta

□ Larusipxitaniw sasat axsarayasta

□ Janit kunjam qalltañsa yatkta

¿Kunapachas jumatakix Bibliat parltʼañax jan chʼamäkaspa?

□ Maynimpi sapapur parltʼkasina

□ Taqinin uñjkata nayraqatan parlañäki ukha

□ Mä qillqat tuqi

Yatiqir masinakamatxa, ¿khitis Biblia tuqit istʼañ munaspa? ․․․․․

INAS masinakamax anattʼañ tuqitsa isisiñ tuqitsa jan ukax wayn tawaqunakampi sarnaqañ tuqitsa ukat yaqha ukhamanakat wal parltʼasipxchi. Ukampis janikiw Diosat parlañ munapkiti. Ukat uka taypin jumax Dios... sasma ukhaxa, taqiniw amuktʼapxaspa.

Jupanakax Diosan utjatap yatisipkiwa, ukat iyawsasipkarakiwa, ukampis Dios tuqit parlañ phinqʼasipxiwa. Janis khitis uka tuqit yatiñ munkaspa ukham amuyapxi.

¿Jumax kamstasa?

¿Jumatakix masinakamar Diosat parlañax wali chʼamati? Chiqansa, janiw khitis yaqhachatäñsa larusitäñsa munktanti. Ukampis ¿Diosat parlatax taqinipunit ukham larusipxaspa? Janiwa. Waljaniw akham jisktʼasipxi: “¿Kunatsa akapachax jan walin uñjasi? ¿Mä urux sumakit jakasxsna?” sasa. Ukhamax inas masinakamax uka tuqit jumampi parlañ munapxchispa, awisax jilïrinakar uka tuqit arxayañxa axsarapxiwa.

Ukampis jupanakar yupaychañ tuqit parlañax chʼamäspawa. Inas pantjaskächa jan ukax jan walitcha uñjayaskä sasa axsarasksta. Ukampis ukhamapunïniw sasax janiw lupʼiñamäkiti. Diosat parlañax música tukañ yatiqañamp sasiwa. Qalltanxa wali chʼamäspawa. Ukat urut urutjamwa sapa kuti yatiqasax sumtʼayxasma. Ukampis ¿kunjamatsa qalltasma?

Qalltañax janiw chʼamäkapuniti. Inas yatiqañ utanxa kuna yatiyäwi tuqitsa parlapxchispa, ukhamaxa, ¿janit jumax kunjamtï Bibliax siski uka tuqit arstʼkarakisma? Jan ukax mayni sapampis uka tuqit parltʼarakismawa. Ukampis jumatakix chʼamakïskaspa ukhaxa, yaqha wayn tawaqunakjamaw lurarakisma, Bibliat apstʼat qillqatanakwa qhanar uchasma, ukhamata mayninakan uñjapxañapataki. Chiqansa yaqhipax jisktʼapxiristamwa, ukhamatwa jupanakampi parlañ qalltasma.

¿Taqi akanakatxa kawkïris jumatakix wali aski? ․․․․․

¿Yaqha tuqitti masinakampi parlañ qalltasma?

․․․․․

Ukat tarea lurañataki churapxätam ukhaw Biblia tuqit qhanañchtʼarakisma. Sañäni, monot juttan sasaw yatichapxi, ukat jumar uka tuqit qhanañchtʼam sapxiristam ukhaxa, ¿kamachasmasa? ¿Kunjamatsa taqi kun Luririr iyawsatam arxatasma?

Taqi kunas Diosan luratawa, uk arxatañamawa

Ryan sat mä waynax akham siwa: “Monot jutatätan sasaw mä urux parlañ qalltapxi. Janiw nayar utan ukham yatichapkituti. Ukat chiqäkapunispas ukham parlapxäna. Janiw ukhamaki qhiparañjamäkänti” sasa. Ukat Raquel sat mä tawaqux niya ukham saraki: “Estudios Sociales yatichiriwa, monot jutatätanwa siski uka tuqit yatiqapxäta sasin sapxitu ukat nayax wal chhijtayasta; ukhamasti nayax uka tuqit kunjamsa amuyta uk jupar qhanañchtʼañaw wakisïna” sasa.

Ukat yatiqañ utan ukham yatichapxi ukhaxa, ¿kunjamakis jumax jikxatasta? Chiqansa, “taqi kuns ina chʼusat” Diosax ‘luratayna’, uk jumax yattawa (Apocalipsis 4:11). Taqi kunas mä Luririn wali suma lurtʼatapuniwa. Ukampis libronakanxa, monot jutatätan sasaw yatichi ukat yatichirinakax ukhamwa sapxaraki. Ukhaman uñjasisax inas jumax akham sista: “Nayax janiw khitïktsa jukʼamp yatiñaninakar ‘janiw ukhamäkit sañatakixa’” sasa.

Ukampis janiw axsarañamäkiti. Chiqansa janiw juma sapaki uka yatichäwinakatxa kʼarïtap uñachtʼayktati. Ciencia tuqit yatxattʼatanak taypinsa waljaniw ukar jan iyawsapkiti, ukat yatichirinakampis jan ukax yatiqirinakampis ukhamarakiwa, waljaniw jan iyawsapkiti.

Ukampis taqi kunas Diosan luratätap uñachtʼayañatakix Biblia sum uñtʼañamawa. Ukat jan mä chiqansa uka tuqit parlir jikxatkäta ukhaxa, janiw jiskhisiskañax wakiskaspati. Uka tuqit mä qhawqha uñachtʼäwinak uñjañäni.

Ciencia tuqit parlir librox walja millón millón maranakaw aka Uraqis Intis utjxi, sasaw yatichapxi. Aka Uraqis ukat kunatix alaxpachanakan utjki ukanakasa janïr Diosax aka Uraqin kuns lurañ qalltkän ukhax utjxapunïnwa sasaw Bibliax qhanañchi. Ukhamax walja millón millón maranakaw aka Uraqix utjxpacha (Génesis 1:1).

Janipuniw aka Uraqix suxta ununaki luraskaspati sasaw yatichirix saraki. Janiw mä chiqansa Bibliax pä tunka pusini horanakani urunakan Diosax luräna siskiti.

Jaqinakas animalanakas nayrax mayjäpxänwa, tiempompiw mayjar tukuwayxapxi sasaw kunayman tuqit uñachtʼayapxi. Sapa kasta animalaruw Diosax ‘kast kasta’ luratayna, jaqirus ukhamaraki, ukwa Bibliax yatichi (Génesis 1:20, 21). Janiw jakäwix ina chʼusataksa qalltaspa, jan ukax Diosas mä sapa celulataki taqi kun utjaykaspa ukham Bibliax yatichkiti. Ukampis mä ‘kasta’ animalanakatxa walja kastaw utji. Ukampis janirakiw Biblianxa janis ukax chiqäkaspa ukham uñachtʼaykiti, mä arunxa mä “kasta” animalatsa walja kastaw utjaspa.

Ukanak yatisax kunjamsa mä yatichirirus jan ukax yatiqir masirus akham satax qhanañchasma uka amuytʼäta:

“Monota jutatätanwa, ukwa ciencia tuqinxa uñachtʼayapxi.” ․․․․․

“Janiw Diosax utjkiti, kuntï uñjkta ukakiw nayatakix utji.” ․․․․․

Kuntï Bibliat yatkta ukaxa, chiqäskapuniwa

Inas jumax wawatpach mä cristiano familian jakassta, ukhamax taqi kunas Diosan lurataw sasaw amuyasma. Ukampis niyakixay jichhax jukʼamp amuytatasxstaxa, “amuyumpi” Diosar yupaychañamawa, mä arunxa, kunatsa iyawsäwimax chiqäskapuni uk sum amuytʼasiñamawa (Romanos 12:1, MT). Ukhamasti akham jisktʼasiñaw wakisispa: “¿Kunatsa nayax Diosapuniw taqi kuns luri sistxa?” sasa. Sam sat 14 maran mä waynitut amuytʼañäni, jupax pachpa cuerpop uñxatasakiw sum amuytʼasirïna, ukat akham siwa: “Wali muspharkañ lurtʼatawa, ukat mä suma relojur uñtataw taqi kunas sum unxti. Janiw monot jutasax ukhamäksnati” sasa. Julia sat 16 marani mä tawaqitax sarakiwa: “Nayax diabetes usunïtaj yatista ukhaxa, kunjamas cuerposax uk yatiqañaruw chʼamachasta. Yaqhip chiqanakax wali muspharkañapuniwa. Chʼankharax (pancrea) wali jiskʼakiwa, purak qhipäxankiwa, ukampis wali muspharkañwa irnaqi, ukhamatwa wilas jan ukax yaqhanakas sumakïski” sasa.

Kunatsa jumax mä Luririw utji sista uka tuqit kimsa aka chiqar qillqtʼasïta.

1. ․․․․․

2. ․․․․․

3. ․․․․․

Diosar iyawsatam uñachtʼayañsa, jan ukax taqi kunas Diosan lurataw sañsa janiw axsarañamäkiti, ni phinqʼachatas uñjasiñamäkiti. Kuntï jaqinakax jichhaki yatxatapki ukarjamaxa, jaqix mä wali yatiñani Diosan luratapunïskiwa.

Sum amuyañ sipanxa, monot jutatätanwa sisna ukhaxa, janis amuytʼasirïksna ukhamäspawa, ukampis taqi kunas maynin lurataw sañax janiw ukhamäkiti. Ukhamax amuytʼasiñamawa, monot jutatätanwa sasinxa, jan khitin luratas ina chʼusatak utjksna ukarus iyawsksna ukhamäspawa. Ukampis jumax chʼikhikankañampi sumpach amuytʼäta ukhaxa, Diosar iyawsatam arxatañax janiw chʼamäxaniti.

JUTIR YATICHÄWI

Jumjam wayn tawaqunakaw bautisasipxi. ¿Jumax bautisasiñataki wakichatäxaraktati?

BIBLIAX KAMSISA

“Janiw nayax [suma yatiyäwinakat] pʼinqaskti, ukasti Diosan chʼamapawa taqi iyawsir jaqinakar qhispiyañataki.” (Romanos 1:16)

AKHAM LURASMAXA

Kunapachatï masinakamar Diosat parläta ukhaxa, kunjamsa jupanakax uñjapxtam uk amuyasïta. Axsaras axsarasjam parlasma ukhaxa, sawkasipxiristamwa. Ukampis jupanakjam jan axsartʼas qhan arsüta ukhaxa, respetapxätamwa.

¿YATIYÄTATI?

Chiqapunit jaqix monot jutatätanxa sas jisktʼatax janiw yatichirinakax kamsañs awisax yatipkiti, ukham yatichapxitu sasakiw sapxi.

¡AKANAK LURÄ!

Yatiqir mä masijampiw Bibliat parlañ munta. Ukatakix ak lurä ․․․․․

Kunatsa Diosar iyawsta sas jisktʼatax akham säwa ․․․․․

Awkijarus jan ukax taykajarusa, ¿kuns aka tuqit jisktʼañ muntxa? ․․․․․

JUMASTI, ¿KAMSASMASA?

● ¿Kunatsa Dios tuqit parlañamax wakisipuni?

● Taqi kunas Diosan luratätapxa, ¿kunjamsa masinakamar qhanañchasma?

● Lurir Diosamar yuspäratamxa, ¿kunjamatsa uñachtʼayasma? (Hechos 17:26, 27.)

[299 janan qhanañchäwipa]

“Yatiqañ utanxa jiwasakiw Diosan arunakapatxa yatichsna.” (Iraida)

[298 janan fotopa]

Dios tuqit yaqhanakar arxayañax música tukañamp sasiwa: sum tukañatakis yatsuñasawa

[300, 301 jananakan fotopa]

Jan axsarasaw Diosar iyawsatamxa arxatasma