Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

CAPÍTULO 17

“[Xmoskaltikan] ipan nemochipajkatlaneltok”

“[Xmoskaltikan] ipan nemochipajkatlaneltok”

“[Xmoskaltikan] ipan nemochipajkatlaneltok. [...] Xnemilikan nochipa ken ijki nenueliskej nenkiseliskej [ninemiskej itech] itetlajsojtlalis Dios.” (JUDAS 20, 21.)

1, 2. Tla tiknekij tichikaujtoskej niman tipaktoskej, ¿tlenon noneki tikchiuaskej niman tleka?

TINOCHIMEJ tiknekij tichikaujtoskej niman tipaktoskej. Tla tiknekij ijkon toskaltiskej, noneki kuajli totlakualtiskej, tikchiuaskej ejercicio niman melak totlajpiyaskej. Pampa titlajtouaj itech kenon kuajli tikpiyaskej tonemilis, noneki melak tochikauaskej. San ika, onka okse tlen noneki matikiskaltikan, ¿itech tlenon titlajtouaj?

2 Judas, inomachtijkauj Cristo, otlajto itech yejuin ijkuak okimijli akin kichiuaj ken Cristo: “Xnemilikan nochipa ken ijki nenueliskej nenkiseliskej [ninemiskej itech] itetlajsojtlalis Dios”, niman noijki okijto tlenon techpaleuis ijkon matikchiuakan: “[xmoskaltikan] ipan nemochipajkatlaneltok” (Judas 20, 21). San ika ¿kenon uelis tikchiuaskej machikaui totlaneltokil niman ijkon nochipa matinemikan itech itlasojtlalis toTajtsin? Tikitaskej yexkan kampa noneki matotlajpiyakan.

MATIKCHIKAUAKAN TOTLANELTOKIL ITECH TLEN TOTAJTSIN TECHTLAJTLANILIA

3-5. a) ¿Tlenon kineki techtlaneltokiltis Satanás itech tlen Jehová techtlajtlanilia? b) Xkijto ika se neskayotl kenon noneki tikitaskej tlen toTajtsin techtlajtlanilia niman kenon tomachiliskej tla ijkon tikchiuaskej.

3 Kachtopa noneki tikchikauaskej totlaneltokil ipan itlanauatiluan Jehová. Ipan yejuin amoxtli yotikitakej miyek tlen toTajtsin kitlajtlani itech kenon tikpiyaskej tonemilis. Aman matotlajtoltikan: “¿Kenon nikimita yejuin tlanauatiltin?”. Satanás kuelitaskia matikneltokakan ika itlanauatiluan niman itlajtolyekanalisuan Jehová nion xtechkauiliaj itlaj matikchiuakan, kentla titsauktoskiaj. Pampa yejua okitak ika yejuin okipaleui ipan xochitlalpan Edén, nochipa kitekitiltia (Génesis 3:1-6). San ika ¿kipaleuis yejon tla kitekitiltia totech? Yejuin nesis itech tlen tiknemiliaj ijkuak toTajtsin itlaj techtlajtlanilia matikchiuakan.

4 Matitlanemilikan itech se neskayotl. Xnemili ika tipaxalouaj kampa tlakualtsinkan, san ika, tajsij kampa tikitaj ika tsauktika tlen xtechkauilia matipanokan kampa melak tlakualtsinkan. Uelis tiknemiliskej ika yejuin xtechkauilia matikchiuakan tlen tiknekij. San ika, ijkuak kuajli tontlachiaj tlaijtik, tikitaj ika nemi se león melak tlauele. Aman kema tikasikamatij tleka tlatsauktika: okitlalijkej matechpaleui. San ika, aman matiknemilikan, ¿nemi akin kinektika totech uajlas niman techajsis? Kema, iTlajtol toTajtsin kijtoua: “Kuajli xnemilikan niman xtlachixtiakan, pampa nemotlauelikniu on diablo kineki mechxoxotonis. Yejua kistinemi ken itlaj león yejuan nanalkatinemi niman kitejtemojtinemi akinon kikuas” (1 Pedro 5:8).

5 Kema, Satanás se tekuani akin melak tetlajyouiltia. Jehová techmaka itlanauatiluan tlen techtlajpiyaj niman ijkon maka matiuetsitij ipan “itlakajkayaualis” Satanás (Efesios 6:11). Ika yejon, ijkuak titlanemiliskej itech itlanauatiluan, matikyejyekokan matikitakan ika toTajtsin techinmaka pampa melak techtlasojtla. Tla ijkon tikimitaj, tikasikamatiskej ika techinmaka pampa kineki techtlajpiyas niman kineki matiyolpakikan. Ika yejon Santiago, inomachtijkauj Cristo, okijkuilo ika “tla se tlakatl kinomachtia ikan nochi iyojlo on tlanauatijli” niman “kinomachtijtias mojmostla”, pakis ijkuak kitlakamatis (Santiago 1:25).

6. ¿Kenon melak kuajli tikchikauaskej totlaneltokil itech itlanauatiluan niman itlajtolyekanalisuan toTajtsin? Xkijto se neskayotl.

6 Melak tikchikauaskej totlaneltokil itech itlanauatiluan Jehová, akin Techmaka Tlanauatiltin, tla mojmostla tikyejyekouaj tikintlakamatiskej ipan tonemilis. Yejuin noijki kijtosneki tikchiuaskej “tlen Cristo technauatia”, niman se tlen technauatia, matitemachtikan “nochi tlen yo[tech]nauatij” (Gálatas 6:2; Mateo 28:19, 20). Akin tikchiuaj ken Cristo xsan tikauilmatij ijkuak technauatiaj matosentlalikan kampa tikueyichiuaj toTajtsin niman kampa toyolchikauaj imiuan oksekimej (Hebreos 10:24, 25). Ijkuak toTajtsin techijlia matikchiuakan teoyotl ika nochi toyojlo, yejon noijki okse tlanauatijli (Mateo 6:5-8; 1 Tesalonicenses 5:17). Ijkuak tikintlakamatij yejuin tlanauatiltin, kuajli tikitaj ika yejua melak techtlasojtla. Kema ijkon, tikasikamatij ika yejuin kichiua matipakikan niman kuajli matomachilikan, itlaj tlen xuelis techmakas yejuin xkuajli tlaltikpaktli. Ijkuak titlanemiliaj kenon yotechpaleui pampa yotikintlakamatkej, kuajli tikmatstokej ika ijkon nochikaua totlaneltokil itech itlanauatiluan toTajtsin.

7, 8. ¿Kenon kinyolseuiya iTlajtol toTajtsin akin kinemiliaj xuelis yolmelaujkanemiskej nochipa?

7 Kemantika, sekimej najmanaj pampa kinemiliaj ika ouijtika yes kitlakamatiskej nochipa itlanauatiluan Jehová, niman nomojtiaj uetsiskej. Tla kemantika ijkon tikmachiliaj, matikilnamikikan yejuin tlajtoltin: “Nejua, Jehová, moTajtsin, Akin mitsmachtia kuajli xnemi, Akin mitsyekana ipan ojtli kampa noneki tinejnemis. ¡San tla tikinkakiskia notlanauatiluan! Kuakon moyolseuilis yeskia ijkon ken se atentli, niman momelajkayo ken mar tlen koxontika” (Isaías 48:17, 18). ¿Yotitlanemilijkaj kenon melak techyolseuiyaj yejuin tlajtoltin?

8 Nikan Jehová techijlia ika, tla tiktlakamatij, tikpiyaskej ome tlateochiualistli. Kachtopa, yolseuilistli tlen tikmachiliskej yes ken se atentli: melak ueyi atl kipiyas, yolik yas niman nochipa notlalojtos. Ika ome, tomelajkayo yes ken ijkuak mar onkoxontika. ¿Tlenon kijtosneki yejuin? Ijkuak tejuamej tikitaj mar xnoteltia ika koxoni itenko playa, tikmatstokej ika xkeman kikajkauas ijkon kichiuas. Kuakon, yejuin tlajtoltin kijtoua ika tomelajkayo, kijtosneki, ken tinemij tikchiuaj tlen melaktik, xkeman popoliuis. Tla tochikauaj tiyolmelaujkanemij itech toTajtsin, yejua xkeman techkauilis matiuetsikan (xpoua Salmo 55:22). Ijkuak titlanemiliaj itech yejuin tlateochiualistin, nochikaua totlaneltokil itech Jehová niman itech tlen techtlajtlanilia matikchiuakan.

“MA TITOCHIKAUAKAN”

9, 10. a) ¿Tleka melak kuajli tinochimej matikchikauakan ken touikaj iuan toTajtsin? b) ¿Kenon techpaleuis tla titlanemiliaj ken toTajtsin?

9 Aman, okse tlen noijki techpaleuis matoskaltikan tiknextiaj itech yejuin tlajtoltin: “Ma titochikauakan” kuajli iuan touikaskej toTajtsin (Hebreos 6:1). Tikmatstokej ika xuelis tokixtiliskej tlajtlakojli, san ika, tinochimej kema uelis tikchiuaskej machikaui ken touikaj iuan toTajtsin. Ijkuak ijkon tikchiujtiaskej, melak tiyolpakiskej ika tiktekichiuiliaj Jehová. ¿Tleka?

10 Se akin kichiua ken Cristo nokojtilia kichikauas itlaneltokil niman tlanemilis ijkon ken toTajtsin (Juan 4:23, TNM). Pablo okijto ika “yejuan nouikaj ken intlalnakayo kineki sa ontlamatstokej ipan on tlajtlamach yejuan intlalnakayo kineki, pero on yejuan nouikaj ken on Espíritu Santo kineki sa ontlamatstokej ipan on tlajtlamach yejuan on Espíritu Santo kineki” (Romanos 8:5). Akin tlanemiliaj san ipan tlen itlalnakayo kineki, xuelis pakiskej, pampa kileuiyaj san tlen yejuamej kinekij, xontlachiaj ika tlayekapan niman san kileuiyaj tomin. San ika, akin tlanemiliaj ken toTajtsin melak pakij, pampa nemij ken kineki Jehová, “toTajtsin akin paktika” (1 Timoteo 1:11, TNM). Kinekij kiyolpaktiskej niman pakij noijki hasta ijkuak itlaj xkuajli kixnamikij. ¿Tleka? Pampa kimatstokej ika tla yolmelaujkanemij kiteititiskej ika Satanás se tlakajkayaujketl niman kiyolpaktiskej toTajtsin (Proverbios 27:11; xpoua Santiago 1:2, 3).

11, 12. a) Xkijto tlenon kijtoua Pablo matikchiuakan ika “[to]tlamachilis”, niman tlenon kijtosneki tlajtojli matikmachtikan. b) ¿Kenon kimachtia itlalnakayo se konetsintli niman se gimnasta?

11 San tikchikauaskej ken touikaj iuan toTajtsin ijkuak tikyejyekouaj tikchiuaskej. Ijkon kijtoua ipan yejuin tlaxelojli pitentsin: “Yetik tlakuajli intlatki akin yochikaujkej, akin pampa kitekitiltiaj intlamachilis tlen yokimachtijkej kasikamatij tlen kuajli niman tlen xkuajli” (Hebreos 5:14, TNM). Pablo kijtoua ika noneki matikmachtikan totlamachilis. Niman kitekitiltia se tlajtojli griego tlen ipan kachtopa siglo, itech Grecia, notekitiltiaya ipan gimnasio, pampa kijtosnekiya “tikmachtis ken se gimnasta”. Aman matikitakan kenon kichiuayaj.

Se gimnasta kimachtia itlalnakayo niman ijkon kichiua tlen yejua kineki

12 Xakaj ueli kiyekana itlalnakayo ijkuak uajtlakati. Konetsitsintin nion xkimatij kanon kinpiyaj imauan iuan ikxiuan. Ika yejon xuelij kinyekanaj, kemantika san yejuamej noxayakauitekij, niman hasta tlauelmikij pampa xkimatij tleka ijkon panoua. San ika, yolik, ijkuak yejuamej kimachtiaj intlalnakayo, peuaj kuajli kiyekanaj: kachtopa manejnemij, sakin peuaj nejnemij niman ijkuak youelkej hasta uelij notlalouaj. * Aman, tlen uelis kichiuas se tlaltikpakchane nesi itech gimnastas. Ijkuak tikimitaj nopalakachouaj ipan ajakatl niman melak kuajli kichiuaj, techtlanemililtia ika melak uejkaujtipan kimachtiaj itlalnakayo niman ijkon ueli kinauatiaj makichiua tlen yejuamej kinekij. Biblia kuajli kijtoua ika ejercicio ipan “motlalnakayo, achijtsin mitspaleui[s]”. San ika, tikmachtis motlamachilis yejon tlen melak mitspaleuis (1 Timoteo 4:8).

13. ¿Kenon uelis tikmachtiskej totlamachilis?

13 Ipan yejuin amoxtli yotikitakej miyek tlemach tlen techpaleuis matikmachtikan totlamachilis niman ijkon matiyolmelaujkanemikan itech Jehová niman matitlanemilikan ken yejua. Mojmostla ijkuak tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej, kachtopa matikchiuakan teoyotl niman matikitakan itlajtolyekanalisuan niman itlanauatiluan toTajtsin. Matotlajtoltikan: “¿Katlejua tlanauatijli noso tlajtolyekanalistli itech Biblia nechpaleuis itech yejuin? ¿Kenon uelis niktlakamatis? ¿Kuelitas noTajtsin tlen niknemilia nikchiuas?” (xpoua Proverbios 3:5, 6; Santiago 1:5). Tla tomatij ijkon tikchiuaj, tikmachtijtiaskej totlamachilis. Yejuin techpaleuis titlanemiliskej ijkon ken toTajtsin niman maka matijkajkauakan ijkon matikchiuakan.

14. Tla tiknekij manoskalti totlaneltokil, ¿tlenon noneki tikchiuaskej niman tlenon xnoneki tiknemiliskej?

14 Maski tla yotiuelkej kuajli touikaj iuan toTajtsin, noneki maka matijkauakan matikchiuakan. Tla xtiknekij tokauaskej san kampa yotajsikej, kipiya ika tiktlajpiyaskej kenon totlakualtiaj. Yotikitakej ika Pablo okijto ika “chikauak tlakuajli intlatki akin yochikaujkej”. Kuakon tla tiknekij machikaui totlaneltokil, noneki kuajli totlakualtiskej ika itlamachtil toTajtsin. Noijki, noneki tikpiyaskej tlamachilistli, kijtosneki, tiueliskej tikchiuaskej tlen yotomachtijkej. Yejon tlen melak noneki matikchiuakan, pampa ken kijtoua Biblia, “tlamachilistli yejon tlen melak noneki”. Ika yejon, matiknekikan tiueliskej tlen melak kualtsin techmachtia toTajtsin Jehová (Proverbios 4:5-7; 1 Pedro 2:2). San ika, maski melak ueyi tlamachilistli niman tlaixmatilistli tikpiyaskej, xkipiya ika matiknemilikan ika tejuamej melak tiuejueyixtokej. Noneki matikitakan ika maka matoueyimatikan nion maka matijkauilikan okseki makalaki ipan toyojlo. Hasta Pablo techijlia: “Nemejuamej kuajli xmixtlalokan para nenkitaskej tla nenmelajkanemij ipan nemotlaneltok” (2 Corintios 13:5).

15. ¿Tleka noneki matikpiyakan tlasojtlalistli tla tiknekij manoskaltijtiuj totlaneltokil?

15 Yakaj akin chikaujtok niman paktok, noneki nochipa notlajpiyas ijkon manemi. Ika ken touikaj iuan toTajtsin tlen yonoskalti noijki ijkon panoua. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej tla tiknekij kuajli maonia niman nochipa kuajli manoskaltijtiuj? Noneki tlasojtlalistli. Yejuin tlasojtlalistli tlen tikmachiliaj itech Jehová niman itech tokniuan noneki machikaui. Tla xtikpiyaj yejuin kualneskayotl, nochi tlen yotomachtijkej niman tlen tikchiuaj xtlaj kijtosnekis (1 Corintios 13:1-3). Kema, tlasojtlalistli melak techpaleuis machikaui niman manoskalti totlaneltokil.

MATIKITSTOKAN TLAMACHIALISTLI TLEN JEHOVÁ TECHMAKA

16. ¿Tlen tlanemilijli kichiua Satanás matikpiyakan, niman tlenon techmaka Jehová niman ijkon techtlajpiya?

16 Matikitakan okse tlen techpaleuis matoskaltikan itech totlaneltokil. Tla tiknekij yemelak tikchiuaskej ken Cristo, kipiya ika tiktlajpiyaskej kenon titlanemiliaj. Satanás, akin kiyekana yejuin tlaltikpaktli, melak ueli kichiua matiknemilikan tlen teajman, ika nochi xkuajli onka, maka matikinneltokakan oksekimej niman matosiaujkauakan (Efesios 2:2). Tla ijkon titlanemiliaj, uelis xkuajli topan nochiuas pampa yejuin ken itlaj tlen kipalanaltia madera. San ika, tiktlasojkamachiliaj Jehová ika kuajli techtlajpiya ijkuak techmaka: tlamachialistli.

17. ¿Kenon kineskayotia ipan Biblia ika melak noneki matikpiyakan tlamachialistli?

17 Biblia kijtoua ika “tlamachalistli [itech] temakixtilistli” kentla itlaj tlen techpaleuiya matikixnamikikan Satanás niman nochi tlen kiyekantika. Kineskayotia ika se casco tlen notlaliliaya se soldado (1 Tesalonicenses 5:8). Soldado tlen kiteneua Biblia kachtopa nokuatlapachouaya ika cuero niman sakin notlaliliaya se casco tlachijchiujtli ika tepostli, ijkon xchikauak kikokouayaj; kimatstoya ika tla xnotlalilia casco ijkuak ontlauisokiya, nimantsin uelis kimiktiskiaj. Ijkon ken yejuin casco kitlajpiya tsontekomatl, tlamachialistli kitlajpiya totlanemililuan.

18, 19. ¿Kenon okiteititi Jesús tikpiyas tlamachialistli niman kenon uelis tikchiuaskej ken yejua?

18 Jesús yejua akin melak kuajli okiteititi kenon tikpiyas tlamachialistli. Matikilnamikikan nochi tlen okijyoui ijkuak sa se yeuajli poliuiya ika kimiktiskiaj. Se itech akin melak kuajli iuan nouikaya okinemakak. Okse okijto teixpan ika xkixmatiya. Niman oksekimej okikaujteujkej niman ocholojkej. Hasta ichanikniuan kitlajtlaniliayaj soldados romanos makitlajyouiltikan niman makimiktikan. Uelis tikijtoskej ika yejua okijyoui tlen melak ouijtika, xijkon ken tejuamej tikixnamikij. ¿Tlenon okipaleui? Hebreos 12:2 technankilia: “Pampa kimatstikatka ika tla yotlajyouij, kipias paktli. Niman yejua onotlalij iyekmakopa on neseuilpan kampa [tlanauatia] Dios”. Ken tikitaj, yejua nochipa kitstoya ika “paktli” tlen kiseliskia.

19 San ika ¿tlenon katka yejon paktli? Yejua kimatstoya tlen kichiuaskia tla yolmelaujkanemiskia: tlapaleuis manochipaua itokayo toTajtsin niman kiteititis ika Satanás se tlakajkayaujketl. ¡Xok onkatka okse tlamachialistli tlen melak kiyolpaktiskia Jesús! Noijki, kimatstoya ika xok uejkauiskia ijkuak iTajtsin iluikakchane melak kiteochiuaskia niman kikauiliskia oksejpa iuan manemi. Ijkuak melak ouijtika panotoya, Jesús tlanemilijtoya itech itlamachialis. Niman tejuamej noijki ijkon noneki tikchiuaskej. Maka matikilkauakan paktli tlen Jehová techmakas ijkon ken okichiuj Jesús. ToTajtsin techtlakaita pampa techkauilia matitlapaleuikan manochipaua itokayo niman matikteititikan ika Satanás tlakajkayaua. Uelis tikchiuaskej yejuin tla tejuamej nochipa tinemij itech itlasojtlalis maski san tlenon matikixnamikikan.

20. ¿Tlenon techpaleuis kuajli matitlanemilikan niman matikpiyakan tlamachialistli?

20 Jehová xsan kuelitaskia techteochiuas pampa tiyolmelaujkanemij, noijki melak kineki kichiuas (Isaías 30:18; xpoua Malaquías 3:10). Kuelita kinmakas itekipanojkauan nochi tlen kinekij tla kitlajtlanij ika melajkayotl (Salmo 37:4). Ika yejon, matikitstokan tlamachialistli tlen tikpiyaj ika tlayekapan. Maka keman matiknemilikan tlen teajman, tlen melak xkuajli niman tlen xmelaktikej tlanemililtin onka itech tlen Satanás kiyekantika. Tla tikitaj ika itechmaujtokej ken tlanemililo ipan yejuin tlaltikpaktli, matiktlajtlanilikan Jehová “yolseuilistli”, tlen kitlajpiyas toyojlo niman totlamachilis (Filipenses 4:6, 7).

21, 22. a) ¿Tlenon melak kualtsin tlamachialistli kipiya “sanoyej miyek tlakatl”? b) ¿Tlenon melak tiktlasojkaita itech motlamachialis niman tlenon noneki tiknemilis tikchiuas?

21 ¡Melak kualtsin tlamachialistli tikpiyaj! Tla tinemij itech “sanoyej miyek tlakatl”, akin makisaskej itech ueyi “tlajyouilistli”, matitlanemilikan itech nemilistli tlen uelis tikseliskej (Apocalipsis [Revelación] 7:9, 14). Ouijtika tiknemiliskej kenon melak tiyolseujtoskej ijkuak Satanás iuan xkuakualtin espíritus xok techtlajyouiltiskej. ¿Xmelak ika tinochimej yotechtlatlatak Diablo? Ijkuak Satanás xok techtlatlatas, techyolpaktis tikchiuaskej ika tlaltikpaktli oksejpa manochiua se xochitlalpan ijkuak Cristo niman 144,000 uajtlayekantoskej itech iluikak. ¡Melak tiknekij mapopoliui kokolistin, tikinseliskej tochanejkauan ijkuak yoliuiskej niman ika toyojlo tinemiskej ijkon ken toTajtsin kinekiya manochiua! Ijkuak sa achijtsin poliuis ika tlamis tlajtlakojli, noijki sa achijtsin poliuis tikseliskej ueyi tlateochiualistli: ijkuak “ikoneuan Dios no nomanauiskej”, kijtosneki makisaskej itech tlajtlakojli niman mikilistli (Romanos 8:21).

22 Jehová kineki ika maka itlaj mamistsakuili xchiua tlen nion xtiknemilia uelis tikchiuas. Niman tla tiknekij ijkon mapano, noneki titetlakamatiskej. Ika yejon, ¿xmelak ika kuajli tla tochikauaj mojmostla tiktlakamatiskej Jehová? Kuakon, ¡maka xtelti ika timoskaltis ipan mochipajkatlaneltok niman ijkon uelis tinemis nochipa itech itlasojtlalis toTajtsin!

^ párr. 12 Ixtlamatkej kijtouaj ika tejuamej tikpiyaj tlen kichiua matikmatikan kanon onka tlen kipiya totlalnakayo. Ika yejon maski se maijkopto ueli nomatlaxkaloua. Tla yejuin, tlen tikpiyaj, ijtlakaui ijkuak tiueyiyaj, kanaj xok uelis tijkatoskej, tinejnemiskej noso melajki totlaliskej.