Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 14

“Tiksenixtalijkej”

“Tiksenixtalijkej”

Ne uejkauj tokniuan oloch taojtokaltianij kiixtalijkej se taman tein tapaleuij maj tokniuan amo moxexelouanij

Mokixtia itech Hechos 15:13-35

1, 2. 1) ¿Katiyejua netajtanilmej monekia kinnankiliskej tokniuan oloch taojtokaltianij? 2) ¿Toni kinpaleuiskia maj kuali taixpejpenakan?

 NOCHIN kinektokej kimatiskej toni moixtaliti. Ompa Jerusalén, tatitanilmej uan tayekananij mosentiliaj para kiixejekoskej tein semi moneki. Yejuan moneki kinankiliskej nejin ome taman: imomachtijkauan Jesús, ¿monekiok kitakamatiskej iTanauatil Moisés?, uan ¿keniuj kinita Jehová tokniuan judíos uan tokniuan akin amo judíos?

2 Nejin tokniuan oloch taojtokaltianij ika tajtojkejya tein Biblia kijtojka ke mochiuaskia uan tein kipanokej seki tokniuan, tein kinextiaya ke Jehová kinekia maj kitekitilianij akin judíos uan akin amo judíos. Jehová, ika ichikaualis, kinmatiltijtoya toni kinekia maj kiixpejpenanij. Sayoj ke, ¿kiixpejpenaskiaj nejon?

3. ¿Keniuj techpaleuis tein timomachtitij de Hechos capítulo 15?

3 Tatitanilmej uan tayekananij monekia amo mouiskej uan takuaujtamatiskej para kiixpejpenaskej tein Jehová kinmatiltijtoya. ¿Keyej? Porin akin taixyekanayaj itech inintaneltokalis judíos xa okachi kintauelitaskiaj. Uan no, sekin akin pouiaj itech nechikol kijtouayaj ke monekiaok kitakamatiskej iTanauatil Moisés. ¿Toni kichiuaskiaj yejuan? Nikan timomachtiskej ke kemej taixpejpenkej oloch taojtokaltianij nejon tonalmej, no ijkon axkan kichiuaj tokniuan Oloch Taojtokaltianij. Uan tinochin akin tiktekitiliaj Dios techmachtia toni moneki tikchiuaskej keman tikixtaliskej tikchiuaskej teisa oso tikpiaskej ouijkayomej.

“Nejon no yejua tein kijkuilojkej Tanauatianij” (Hechos 15:13-21)

4, 5. ¿Akoni itajkuilol ika tajtoj Santiago tein kuali kinmatiltij toni monekia kiixtaliskej?

4 Nesi ke yejua Santiago, itakpaikniuj Jesús, kiixyekanak nechikol keman mosentilijkej. Uan no yejua kitematiltij tein nochin kisenixtalijkej. a Yekinika kijtoj: “Symeón techtapouij ke Dios kinselijya akin amo judíos uan peuak kinijita sekin akin no kiuikaskej itokay. Uan nejon no yejua tein kijkuilojkej Tanauatianij” (Hech. 15:14, 15).

5 Santiago kikakik tein Symeón (Simón Pedro), Bernabé uan Pablo kijtojkej. Ika nejon xa kielnamikik seki textos tein kinpaleuij tokniuan maj kiajsikamatinij tein Jehová kinekia maj kiixpejpenanij (Juan 14:26). Santiago kimelauak ke tein nejin eyi takamej kijtojkej “no yejua tein kijkuilojkej Tanauatianij”, uan ompa kijtoj tein ixnesi itech Amós 9:11, 12, tein poui itech amaixmej tein kijkuilojkej “Tanauatianij” (Mat. 22:40; Hech. 15:16-18). Tepitsin taman tajtolmej tein kikuik Santiago keman ika tajtoj tein kijkuiloj Amós, xa porin Santiago kikixtij itech Septuaginta, se amatajkuilol tein kitajtolkepkaj itech tajtol griego.

6. ¿Keniuj iTajtol Dios kinpaleuij tokniuan maj kimatikan toni kinekia Jehová maj kiixpejpenanij?

6 Tanauatijkej Amós kijtoj ke Jehová oksepa kiketsaskia “ichan David”, kijtosneki tein mouika ika iTaixyekanalis Dios (Ezeq. 21:26, 27). ¿Kijtosnekia nejin ke Jehová oksepa sayoj kinseliskia israelitas uan sayoj yejuan ueliskia kitekitiliskej? Amo. Porin Amós kijtoj ke “akin kayomej itech nochin altepemej” kisentekitiliskiaj Dios iniuan judíos uan kiteixmatiltiskiaj itokay. Uan no, Pedro kijtojkaya: “Yejua [Jehová] amo kinchichikouij yejuan [tokniuan akin amo judíos] nion tejuan [tokniuan judíos], ta kinyolchipauak porin takuaujtamatkej” (Hech. 15:9). Jehová kineki maj nochin, judíos uan akin amo judíos, pouikan itech iTaixyekanalis (Rom. 8:17; Efes. 2:17-19). Itech tajkuilolmej nion kanaj kijtoua ke akin amo judíos monekia motekiskej oso kiseliskej inintaneltokalis judíos para ueliskia pouiskej itech iTaixyekanalis Dios.

7, 8. 1) ¿Toni kijtoj Santiago keman kiitakej nochi tein monekia? 2) ¿Keniuj tikmatij ke Santiago amo kitemouaya maj mochiua tein yejua kinemiliaya?

7 Keman kiitakej tein Biblia kijtojka ke mochiuaskia uan keman ika tajtojkej tein kiitakej seki tokniuan, Santiago kiyekmatia toni monekia kiixpejpenaskej. Yejua ika kijtoj: “Niknemilia ke amo kuali yetok maj tikinkuejmolokan akin amo judíos akin kinekij kitekitiliskej Dios. Okachi kuali, moneki se kintajkuilouilis maj kiixtopeuakan tein kinmaktilianij tatadiosmej, maj amo auilnemikan, maj amo kikuakan tapialmej tein amo kineskixtiaj uan maj amo kikuikan esti. Porin ne uejkaujya itech sejse ueyi xolal onkanij akin kiteixmatiltiaj iamatajkuiloluan Moisés, porin nochi sábados keman moseuiaj chikauak kiixtajtoltiaj nejin amatajkuilolmej kampa taueyichiuaj judíos” (Hech. 15:19-21).

8 Maski Santiago kinixyekantoya tokniuan, keman kijtoj “niknemilia” amo kinextij ke kinekia maj mochiua tein yejua kinemiliaya. Ta sayoj kiniluijtoya tein yejua kiitaya ke kuali yetoya porin kiitakajya tein kijtoua iTajtol Dios uan tein kitematiltijkaj seki tokniuan.

9. ¿Keniuj tapaleuiskia tein Santiago kijtoj?

9 Tatitanilmej uan tayekananij kiitakej ke tein Santiago kijtoj kuali yetoya. ¿Keniuj tapaleuij nejon? Yekinika, amo kinchiualtiskiajok akin amo judíos maj kitakamatinij iTanauatil Moisés (Hech. 15:19). Ojpatika, kuali momachiliskiaj tokniuan judíos akin kuali kiixmatiaj Tanauatil porin nochi sábados chikauak kilerouayaj kampa taueyichiuayaj (Hech. 15:21). b Expatika, tapaleuiaya maj tokniuan judíos uan akin amo judíos kuali mouikanij. Uan tein okachi tayekantoya: Jehová kintatiochiuiaya porin yejua tein kinekia maj kiixpejpenanij. ¡Semi kuali kemej kimelaujkej nejon kuejmol tein ueliskia kinxexelos tokniuan! No ijkon moneki tikchiuaskej itech nechikol axkan.

Albert Schroeder itech se asamblea internacional itech xiuit 1998.

10. ¿Keniuj axkan Oloch Taojtokaltianij kichiuaj kemej tatitanilmej uan tayekananij ne uejkauj?

10 Kemej tikitakejya, ijkon kemej kichiujkej oloch taojtokaltianij itech yekinika siglo, no ijkon axkan tokniuan Oloch Taojtokaltianij achto ke kiixtaliskej se taman, nochipa kitemouaj maj Jehová kinixyekana uan no Jesucristo, akin taixyekana itech nechikol (1 Cor. 11:3). c Tokniuj Albert Schroeder, akin pouik iniuan Oloch Taojtokaltianij desde 1974 hasta marzo de 2006 keman tamik inemilis nikan taltikpak, kimelauak keniuj kichiuaj: “Tokniuan Oloch Taojtokaltianij mosentiliaj itech tonal miércoles. Achto ke peuas nechikol, kichiuaj se netataujtil uan kitajtaniaj Jehová maj kinixyekana ika ichikaualis. Nochin mochikauaj maj nochi tein kiitaskej uan kiixtaliskej mouika ika iTajtol Dios”. No ijkon kijtoj tokniuj Milton Henschel, akin miak xiujmej no pouik iniuan Oloch Taojtokaltianij hasta itech xiuit 2003 keman tamik inemilis nikan taltikpak. Kintajtanij akin kiselijtoyaj tamachtilis 101 tein itokay Galaad: “¿Moajsi okse nechikol tein kitemoua toni kijtoua Biblia, iTajtol Dios, achto ke kiixpejpenas se taman?”. Tein melauj amo.

“Kiixtalijkej kintitaniskej seki takamej” (Hechos 15:22-29)

11. ¿Keniuj oloch taojtokaltianij kinmatiltijkej tokniuan tein kiixtalijkej?

11 Tatitanilmej uan tayekananij de Jerusalén kisenixtalijkej ke takamej amo monekiaok motekiskej. Nejon tein kiixtalijkej monekia kinmatiltiskej tokniuan itech nechikolmej kemej kuali moajsikamatiskia uan kemej teyolchikauaskiaj para kisentokaskiaj kuali mouikaskej. Biblia kijtoua keniuj kichiujkej: “Tatitanilmej uan tayekananij, iniuan nochin tokniuan itech nechikol kiixtalijkej kintitaniskej seki takamej akin ompa yetoyaj maj yakan Antioquía iuan Pablo uan Bernabé. Kintitankej Judas akin no kiluiayaj Barsabás, uan Silas, akin taixyekantoyaj itech nechikol”. No kijkuilojkej se carta para maj kinlerouilianij tokniuan de Antioquía, Siria uan Cilicia (Hech. 15:22-26).

12, 13. 1) ¿Keniuj tapaleuij maj kintitaninij Judas uan Silas maj kitematiltitij tein kiixtalijkej oloch taojtokaltianij? 2) ¿Keniuj tapaleuij carta tein oloch taojtokaltianij kinijkuilouilijkej tokniuan?

12 Kemej Judas uan Silas katkaj takamej “akin taixyekantoyaj itech nechikol”, ueliskia kitematiltiskej tein oloch taojtokaltianij kiixtalijkaj. Kintitankej nauin para maj tokniuan kiitaskiaj ke yejuan kitematiltijtoyaj tein oloch taojtokaltianij kiixtalijkaj. Yejuan tapaleuiskiaj maj okachi kuali mouikanij tokniuan judíos de Jerusalén iniuan tokniuan akin amo judíos akin moajsiaj itech nechikolmej. Semi kuali maj kintitaninij nejon takamej. Kinextijkej ke kintasojtayaj nochin tokniuan uan tapaleuij maj kisentokanij kuali mouikanij.

13 Nejon carta amo sayoj kinmatiltij ke takamej amo monekiaok motekiskej, ta no toni monekia kichiuaskej tokniuan akin amo judíos para ueliskia kitekitiliskej Jehová uan ijkon kintiochiuaskia. Tein okachi monekia yejua nejin: “Ichikaualis Dios techpaleuij maj tikajsikamatikan maj amo tamechnauatikan okseki taman, ta sayoj nejin tein moneki: xikixtopeuakan tein kinmaktilianij tatadiosmej, amo xikuikan esti, amo xikuakan tapialmej tein amo kineskixtiaj uan amo xiauilnemikan. Komo senkis nankiixtopeuaj nejin, kuali nanyetoskej. ¡Xipaktokan!” (Hech. 15:28, 29).

14. ¿Keyej tiitekitikauan Jehová amo tixexeliujtokej maski itech nejin taltikpak mochiua nejon?

14 Axkan itech nochi taltikpak timoajsij panoua 8,000,000 tiitaixpantijkauan Jehová itech panoua 100,000 nechikolmej. Maski ijkon, amo tataman tein tikneltokaj uan sayoj se tekit tiktayekanaltiaj tikchiuaskej. Yejua ika, tiitaixpantijkauan Jehová amo tixexeliujtokej. ¿Keniuj ueli mochiua nejon itech nejin taltikpak kampa miakej moxexelouaj uan takuejmolchiuaj? Porin tejuan techixyekana Jesucristo, akin kiixyekana nechikol. Uan kichiua itechkopa “takeual takuaujtamach uan tamatkej”, oso Oloch Taojtokaltianij (Mat. 24:45-47). Uan keman timokauaj maj techixyekanakan no titapaleuiaj maj amo tixexeliujtokan.

“Yolpakkej porin kinyolchikauak nejon tajtolmej” (Hechos 15:30-35)

15, 16. ¿Keniuj momachilijkej tokniuan itech nechikolmej keman kikakkej tein oloch taojtokaltianij kinijkuilouilijkej, uan keyej?

15 Amatajkuilol Hechos kijtoua ke keman nejin naui tokniuan takamej ajsikej Antioquía, “kinsentilijkej nochin tokniuan uan kinmakakej tein [oloch taojtokaltianij] kinijkuilouilijkaj”. Keman tokniuan de Antioquía “kiixtajtoltijkej, yolpakkej porin kinyolchikauak nejon tajtolmej” (Hech. 15:30, 31). Uan no, Judas uan Silas “kinpaleuijkej uan kinyolchikaujkej tokniuan ika miak tanojnotsmej”. Biblia kijtoua ke nejin ome takamej katkaj “tanauatianij” kemej Bernabé, Pablo uan okseki itekitikauan Dios porin no kiteixmatiltiayaj tein Jehová kijtoua (Hech. 13:1; 15:32; Éx. 7:1, 2).

16 Jehová kiyolpaktij tein kiixtalijkej oloch taojtokaltianij, yejua ika kintatiochiuij uan nejon kinyolchikauak tokniuan. ¿Keyej ijkon panok? Porin oloch taojtokaltianij kuali kitematiltijkej toni kiixtalijkej, kichiujkej keman okachi monekia, mouikaya ika tein kijtoua itajtol Dios uan mokaujkej maj kinixyekanani ichikaualis Dios. Uan no porin oloch taojtokaltianij kintitankej tokniuan maj kitematiltitij itech nechikolmej tein kiixtalijkaj uan kitematiltitoj kemej kinextis ke kintasojtayaj uan kinikneliayaj.

17. ¿Keniuj tokniuan takalpanouanij kichiuaj kemej Pablo, Bernabé, Judas uan Silas?

17 Axkan, keman Oloch Taojtokaltianij kiitaj ke moneki, no kinmatiltiaj tokniuan itech nochi nechikolmej tein kiixtaliaj. Uan kinmatiltiaj kemej nochin kuali kiajsikamatiskej. Miakpa kichiuaj inintechkopa tokniuan takalpanouanij. Nejin tokniuan motemakaj kikauaskej miak taman uan sejse semana kikalpanouaj se nechikol. Kichiuaj kemej Pablo uan Bernabé, akin “tamachtiayaj uan kiteixmatiltiayaj itajtol Jehová” iniuan miakej tokniuan (Hech. 15:35). Uan no kichiuaj kemej Judas uan Silas, akin “kinpaleuijkej uan kinyolchikaujkej tokniuan ika miak tanojnotsmej”.

18. ¿Toni moneki kichiuaskej itekitikauan Jehová para kisentokas kintiochiuas?

18 Uan axkan, ¿keyej itech nechikolmej amo tixexeliujtokej uan kuali timouikaj maski tinemij nikan taltikpak kampa xexeliujtokej? Yejua tatitanil Santiago kinextij keyej. Kijtoj: “Akin kipia itamatilis Dios chipaujkanemi, uan no yolseujkanemi, amo kitemoua maj nochipa mochiua tein kinemilia, niman tatakamati [...]. Uan no, akin kuali mouikaj iniuan oksekin, kichiuaj maj oksekin yolseujkanemikan uan nejon tapaleuia maj se kichiua tein kuali yetok” (Sant. 3:17, 18). Amo tikmatij ox keman Santiago kijkuiloj nejin tajtolmej, ika tanemilijtoya tein panok keman kipiakej nejon nechikol ompa Jerusalén. Tein kemaj, Hechos capítulo 15 techmachtia ke Jehová techtiochiuas komo titapaleuiaj maj amo tixexeliujtokan uan tikintakamatij akin techixyekanaj.

19, 20. 1) ¿Keniuj tikmatij ke tokniuan de Antioquía oksepa kuali mouikakej uan amo xexeliujtoyaj? 2) ¿Itech toni kisentokakej tapaleuijkej Pablo uan Bernabé?

19 Keman tokniuan de Antioquía kiselijkej tein oloch taojtokaltianij kiixtalijkej, kinpaleuij maj oksepa kuali mouikanij uan maj sentekitinij. Amo motajtolteuijkej iuan Judas uan Silas, ta kitasojkamatkej porin kinkalpanotoj. Nejin ome takamej “ompa yetoyaj seki tonalmej, uan satepan tokniuan kiniluijkej maj kualtsin yakan uan yejuan oksepa mokepkej Jerusalén” (Hech. 15:33). d Xa tokniuan de Jerusalén semi yolpakkej keman kikakkej tein Judas uan Silas kintapouijkej. Jehová kinpaleuij maj kuali kichiuanij tein kinnauatijkej.

20 Pablo uan Bernabé mokaujkej Antioquía para tapaleuiskej maj okachi motanojnotsani ompa (Hech. 13:2, 3). No yejua nejon tein kichiuaj tokniuan takalpanouanij keman ajsij itech nechikolmej. ¡Se tatiochiualis maj nejin tokniuan techpaleuikan! Uan, ¿toni okseki tekimej Jehová kinmakak Pablo uan Bernabé? Uan ¿keniuj kisentokak kintatiochiuij? Tikitaskej itech okse tamachtilis.

Axkan techpaleuia tein techmatiltiaj tokniuan Oloch Taojtokaltianij uan akin kinixtaliaj.

a Xikonita recuadro “ Santiago, ‘iikniuj toTekotsin’”.

b Semi kuali maj Santiago ika tajtouani iamatajkuiloluan Moisés. Nejin amo sayoj kipiaya Tanauatil, ta ompa no kipia keniuj Dios mouikak iniuan itekitikauan, uan nejon kitematiltia toni kiyolpaktia oso toni amo, maski ayamo yetoya Tanauatil. Kemej neskayot, Génesis kinextia keniuj kiita esti, auilnemilis uan komo se kinueyichiua tiotsitsin (Gén. 9:3, 4; 20:2-9; 35:2, 4). Ijkon, Jehová kitematiltia tein judíos uan akin amo judíos moneki kitakamatiskej.

d Seki Biblias, kemej versión Reina-Valera, itech Hechos 15:34, kijtoua ke Silas mokauak ompa Antioquía. Sayoj ke, nejon tanemilil nesi kimajxitilijkej satepan ke motamiijkuiloj amatajkuilol Hechos.