MILLAISTA elämä olisi, jos kokonainen kansa ja myös sen hallitsija pitäisivät Jehovaa Suvereeninaan ja tottelisivat hänen lakejaan? Vastaus saatiin kuningas Salomon 40-vuotisella hallituskaudella.

Ennen kuolemaansa Daavid nimitti seuraajakseen poikansa Salomon. Unessa Jumala kehotti Salomoa esittämään jonkin pyynnön. Tämä pyysi viisautta ja tietoa, jotta voisi tuomita kansaa oikeudenmukaisesti ja järkevästi. Pyyntö miellytti Jehovaa, ja hän antoi Salomolle viisaan ja ymmärtäväisen sydämen ja lupasi vielä, että jos hän pysyisi tottelevaisena, hän saisi rikkautta, kunniaa ja pitkän elämän.

Salomo tuli kuuluisaksi viisaista tuomioistaan. Erään kerran kaksi naista riiteli poikavauvasta, jota kumpikin väitti omakseen. Salomo käski halkaista lapsen kahtia ja antaa kummallekin naiselle puolikkaan. Toinen nainen suostui ehdotukseen, mutta oikea äiti pyysi hartaasti, että lapsi annettaisiin toiselle naiselle. Näin Salomo näki selvästi, että sääliväinen nainen oli pojan äiti, ja hän antoi pojan hänelle. Pian koko Israel kuuli tästä oikeudellisesta päätöksestä, ja ihmiset tajusivat, että Salomossa oli Jumalan viisaus.

Salomon suurimpia saavutuksia oli Jehovan temppelin rakentaminen Jerusalemiin. Tuo loistava rakennus toimisi palvonnan keskuksena Israelissa. Salomo rukoili temppelin vihkiäisissä: ”Katso! Taivaisiinkaan, niin, taivasten taivaaseen, sinä et voi mahtua, saati sitten tähän huoneeseen, jonka olen rakentanut!” (1. Kuninkaiden kirja 8:27.)

Salomon maine levisi myös muihin maihin, aina Sabaan Arabiaan asti. Saban kuningatar matkusti katsomaan Salomon loistoa ja rikkauksia ja koettelemaan hänen viisauttaan. Kuninkaan viisaus ja Israelin hyvinvointi tekivätkin kuningattareen suuren vaikutuksen, ja hän ylisti Jehovaa siitä, että tämä oli asettanut valtaistuimelle niin viisaan kuninkaan. Jehovan siunauksen ansiosta Salomon hallituskausi oli muinaisen Israelin historian menestyksekkäin ja rauhaisin.

Valitettavasti Salomo lakkasi noudattamasta Jehovan viisautta. Hän jätti huomiotta Jumalan käskyn ja otti itselleen satoja vaimoja, joista monet palvoivat vieraita jumalia. Vähitellen vaimot taivuttivat hänen sydämensä pois Jehovasta epäjumalien palvontaan. Jehova sanoi, että osa valtakunnasta repäistäisiin häneltä pois, ja hänen suvulleen jäisi vain pieni osa hänen isänsä Daavidin vuoksi. Vaikka Salomo lakkasi palvomasta Jehovaa, Jehova oli uskollinen Daavidin kanssa tekemälleen valtakuntaliitolle.

1. Kuninkaiden kirja, luvut 1–11; 2. Aikakirja, luvut 1–9; 5. Mooseksen kirja 17:17.