Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

SECCIÓN 15

Teotlajtoketl akin okuikakej Babilonia kita tlen panos tlayekapan

Teotlajtoketl akin okuikakej Babilonia kita tlen panos tlayekapan

Daniel kijkuiloua tlen kichiuas iTekiuajyo toTajtsin ika tlayekapan niman kenon uajnemiskia Mesías. Kixoxotoniaj Babilonia

IJKUAK xkixoxotoniayaj Jerusalén, Daniel se israelita yolmelaujki akin okuikakej Babilonia, katka san se telpochtsintli. Maski yejua niman oksekimej judíos intech tekitiyaj akin okinmasikej, xotlajyouijkej pampa ueliyaj tlemach okseki kichiuayaj. Ipan nochi xiujtin kech onen ipan yejon ueyikalpan, toTajtsin nochipa okiteochiuj Daniel. Noijki okimakixti ijkuak okontlajkalkaj ijtik teostotl kampa nemiyaj leones niman okichiuj makita tlen panoskia tlayekapan. Iteotlajtoluan Daniel tlen melak noixmatstokej tlajtouayaj itech Mesías niman iTekiuajyo.

Ijkuak yejkoskia Mesías. ¿Kemanon kichiaskiaj judíos mayejko “Tlayekanketl Mesías”? Kachtopa tlanauatiskiaj makiyektlalikan itepanuan Jerusalén, sakin panoskia 69 semanas tlen nopouaskiaj ika xiujtin, Daniel okijlikej ika ijkuakon yejkoskia Mesías. Pampa se semana kipiya chikome tonaltin, se semana ika xiujtin kipiyaskia chikome xiujtin. Ipan xiuitl 455 ijkuak xpeuaya xiuitl 1, otlanauatijkej makiyektlalikan itepanuan Jerusalén miyek xiujtin ika tlayekapan ijkuak Daniel xok nemiya. Tla ompa tipeuaj tikpouaj 69 “semanas” —kijtosneki ika panoskia, 483 xiujtin—, ijkon techaxiltia ipan xiuitl 29. ¿Tlenon opanok? Sakin tikitaskej. Daniel okijlikej ika Mesías “kimiktiskiaj”, niman ijkon kitlaxtlauas imintlajtlakoluan nochimej tlaltikpakchanejkej (Daniel 9:24-26).

Mesías Tekiuaj yeskia ipan iluikak. Ipan se tlatlachalistli, Daniel okitak “yakaj kentla ikoneuj se tlaltikpakchane” —Mesías— nonisiuiaya kampa tlanauatia toTajtsin. Kuakon toTajtsin kimakaya “tlanauatijkayotl, ueyilistli niman tekiuajyotl”, se tekiuajyotl tlen xkeman popoliuis. Sakin Daniel okimat okse tlen melak kuajli itech iTekiuajyo Mesías: yejuin Tekiuaj tlanauatiskia iuan oksekimej tlaltikpakchanejkej akin kintokayotiaj “itlapejpenijkauan akin Ueyixtika” (Daniel 7:13, 14, 27).

Tekiuajyotl kimpopolos nochi tekiuajkej ipan yejuin tlaltikpaktli. ToTajtsin okichiuj ika Daniel maueli makijto tlenon kijtosneki itemik Nabucodonosor tekiuaj ipan Babilonia. Okitaka kentla se tlakatl uejkapan akin kipiaya itsontekon tlachichiujtli ika oro, iyelpan niman imauan ika plata, ijti niman imetspatlachuan ika cobre niman imetskojyouan ika hierro niman ikxiuan ika hierro niman sokitl. Kuakon se tetl tlen ualeuaya ipan tepetl okaxili ipan ikxiuan tlen xkojtikej katkaj niman nochi oxaxaman. Daniel okijli Nabucodonosor ika tlen okitak kijtosnekiya uejueyimej tekiuajyomej tlen sakin uajlaskiaj niman peuaya ika tsontekomatl tlachichiujtli ika oro tlen kijtosnekiya tekiuajyotl Babilonia. ToTajtsin iTekiuajyo nokalaktiskia niman kimpopoloskia nochimej tekiuajkej tlen nemij ipan nochi tlaltikpaktli, ijkuak tlayekantos ueyi tekiuajyotl tlen Daniel okitak tlachichiujtli ika hierro niman sokitl. Kuakon nochipa tekiuajtis ipan yejuin tlaltikpaktli (Daniel, itlaxelol ueyi 2).

Daniel uejkaujtipan onen niman ijkon okitak ijkuak okixoxotonijkej niman okinotlatkitijkej Babilonia. Ijkon ken onoijto, tekiuaj Ciro otlayekan ijkuak okalakitoj ipan yejon ueyikalpan. Xuejkaujtipan opanok, ijkuak judíos okaxiltijkej setenta xiujtin ipan Babilonia, kuakon okiminmakaujkej. Sekimej tlanauatijkej, teopixkej niman teotlajtokej akin xokikaujkej toTajtsin, okimpaleuijkej judíos okiyektlalijkej Jerusalén niman oksejpa okichijchiujkej iteopan Jehová. San ika, ¿tlenon onochiuj ijkuak opanok 483 xiujtin?

(Onokixti itech amoxtli Daniel.)