Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

20. JAKSO

Jeesus Kristus surmataan

Jeesus Kristus surmataan

Jeesus panee alulle uuden juhlan. Hänet kavalletaan ja pannaan paaluun.

SAARNATTUAAN ja opetettuaan kolmen ja puolen vuoden ajan Jeesus tiesi, että hänen aikansa maan päällä läheni loppuaan. Juutalaiset uskonnolliset johtajat laativat salajuonen hänen tappamisekseen, mutta he pelkäsivät, että häntä profeettana pitävä kansa aiheuttaisi mellakan. Samaan aikaan Saatana sai yhden Jeesuksen 12 apostolista, Juudas Iskariotin, kääntymään tätä vastaan. Uskonnolliset johtajat tarjosivat hänelle 30 hopeakolikkoa Herransa kavaltamisesta.

Viimeisenä iltanaan Jeesus kokoontui apostoliensa kanssa viettämään pesah-juhlaa. Lähetettyään Juudaksen pois hän pani alulle uuden juhlan, Herran illallisen. Hän otti palan leipää, esitti rukouksen, pani leivän kiertämään 11 apostolin keskuudessa ja sanoi: ”Tämä tarkoittaa minun ruumistani, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.” Hän teki samoin viinimaljalle ja sanoi: ”Tämä malja tarkoittaa uutta liittoa minun vereni perusteella.” (Luukas 22:19, 20.)

Jeesuksella oli paljon sanottavaa apostoleilleen tuona iltana. Hän antoi heille uuden käskyn: heidän tuli osoittaa toisiaan kohtaan epäitsekästä rakkautta. Hän sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:34, 35.) Hän pyysi, etteivät he antaisi sydämensä tulla levottomaksi edessä olevien traagisten tapahtumien vuoksi, ja esitti heidän puolestaan hartaan rukouksen. Sitten he lauloivat yhdessä ylistyslauluja ja lähtivät yön pimeyteen.

Getsemanen puutarhassa Jeesus polvistui ja vuodatti sydämensä rukouksessa Isälleen. Pian joukko aseistautuneita sotilaita, pappeja ja muita tuli pidättämään häntä. Juudas lähestyi Jeesusta ja ilmaisi hänet muille suutelemalla häntä. Kun sotilaat sitoivat Jeesuksen, apostolit pakenivat.

Juutalaisen ylimmän tuomioistuimen edessä Jeesus sanoi olevansa Jumalan Poika, minkä vuoksi oikeus katsoi hänen syyllistyvän rienaukseen ja ansaitsevan siksi kuoleman. Sen jälkeen hänet vietiin roomalaisen käskynhaltijan Pontius Pilatuksen eteen. Tämä näki Jeesuksen olevan täysin syytön mutta luovutti hänet kuitenkin verenhimoisen ihmisjoukon käsiin.

Jeesus vietiin Golgatalle, missä roomalaiset sotilaat naulasivat hänet paaluun. Kirkas päivä muuttui ihmeen välityksellä yhtäkkiä pimeydeksi. Myöhemmin iltapäivällä Jeesus kuoli, ja samaan aikaan tapahtui suuri maanjäristys. Hänen ruumiinsa pantiin kallioon hakattuun hautaan, ja seuraavana päivänä papit sinetöivät haudan ja asettivat sen sisäänkäynnin luo vartioston. Jeesus ei kuitenkaan olisi haudassa pitkään, sillä pian tapahtuisi kaikkien aikojen suurin ihme.

Matteus, luvut 26 ja 27; Markus, luvut 14 ja 15; Luukas, luvut 22 ja 23; Johannes, luvut 12–19.

^ kpl 15 Lisää Jeesuksen kuoleman uhriarvosta: Mitä Raamattu todella opettaa? luku 5.