Skip to content

Skip to table of contents

Evolusaun bazeia ba faktu ka lae?

Evolusaun bazeia ba faktu ka lae?

Sientista ida naran Richard Dawkins hatete: “Evolusaun mak buat ida neʼebé faktu duni hanesan loro-matan nia manas.”16 Sin, sientista sira bele fó prova katak loro-matan mak manas duni. Maibé, sira bele fó prova katak evolusaun mak faktu ida ka lae?

Antes hatán pergunta neʼe, ita presiza hatene kona-ba buat balu. Sientista barak hatene ona katak ai-horis no animál bele iha mudansa uitoan iha tinan rihun ba rihun nia laran. Porezemplu, ema bele hili asu oin rua no fó-kaben ba sira hodi ikusmai asu neʼe nia oan iha ain badak ka fulun naruk liu fali ninia inan ka aman. a Sientista balu bolu ida-neʼe nuʼudar “mikroevolusaun (evolusaun kiʼik)”.

Liután neʼe, sientista sira neʼebé estuda kona-ba evolusaun hanorin katak mudansa kiʼik sira-neʼe neineik-neineik bele sai mudansa neʼebé boot durante tinan rihun ba rihun hodi bele halo ikan sai fali manduku no ikusmai animál hanesan lekirauk bele sai fali ema. Ideia kona-ba mudansa boot neʼe mak bolu nuʼudar “makroevolusaun (evolusaun boot)”.

Charles Darwin no ninia livru Origin of Species

Porezemplu, Charles Darwin hanorin katak mudansa kiʼik neʼebé ita bele haree hatudu katak bele mós mosu mudansa boot, neʼebé ema ida seidauk haree ho matan.17 Nia hanoin katak buat moris balu halo mudansa neineik-neineik iha tinan rihun ba rihun nia laran no hamosu fali moris oioin neʼebé komplikadu iha rai neʼe.18

Ema barak sente katak ideia neʼe mak loos. Sira hanoin: “Se mudansa kiʼik bele mosu iha espésie ida nia laran, tansá mak la bele mosu mudansa neʼebé boot durante tinan rihun ba rihun?” b Maibé tuir loloos, teoria evolusaun bazeia ba ideia tolu tuirmai neʼe.

Ideia 1. Mudansa ba jene mak bele halo espésie foun. Hanorin husi makroevolusaun hatete katak mudansa balu iha jene husi ai-horis no animál laʼós deʼit halo espésie foun maibé mós bele halo família foun.19

Bele halo mudansa ba ai-horis, hanesan halo ai-funan nia funan sai boot liu, maibé la sai espésie foun

Faktu. Buat neʼebé halo ai-horis no animál ida-idak la hanesan mak informasaun neʼebé iha jene nia laran. c Sientista sira hatene ona katak mudansa ida-neʼe bele troka uitoan ai-horis no animál. Maibé, mudansa neʼe bele troka espésie ida atu sai fali espésie foun ka lae? Sientista sira neʼebé estuda kona-ba jene hetan rezultadu saida?

Uluk sientista sira fiar ona kona-ba “selesaun naturál”, katak espésie neʼebé tahan iha ambiente neʼebé nia hela bá mak bele moris no sai barak, no ikusmai bele halo fali espésie foun. Maski nuneʼe, maizumenus iha tinan 1930 nia rohan, sira komesa hanoin katak ema bele halo rasik mudansa ba jene no sei halo ida-neʼe iha dalan neʼebé diʼak liu fali natureza. Sientista ida husi Max Planck Institute for Plant Breeding Research iha rai-Alemaña naran Wolf-Ekkehard Lönnig hatete: “Sientista barak sai laran-manas, liuliu sientista sira neʼebé estuda kona-ba animál no ai-horis.” d Tansá mak sira sai laran-manas? Lönnig neʼebé estuda kona-ba mudansa ba jene ba tinan 30 ona, hatete: “Sientista sira-neʼe hanoin katak tempu toʼo ona atu troka métodu tradisionál nian kona-ba hakiak animál no ai-horis. Sira hanoin katak hodi halo mudansa ba jene, sira bele halo ai-horis no animál neʼebé diʼak liu.”20 Tuir loloos, sientista balu iha esperansa katak sira bele halo espésie foun.

Lalar neʼebé halo mudansa iha nia jene, maski oin-seluk, maibé nafatin lalar

Sientista sira iha rai-Estadus Unidus, Ázia, no Europa komesa koko métodu oioin hodi bele halo rasik evolusaun. Sira hetan rezultadu saida depois tinan 40? Peter Von Sengbusch hatete: “Maski ami uza osan barak, maibé ami-nia hakaʼas-an atu halo mudansa ba espésie la hetan susesu.”21 No Lönnig hatete: “Iha tinan 1980, sientista sira-nia esperansa no sira-nia laran-manas sai menus tanba la hetan susesu. Iha rai riku, sientista barak la halo ona estudu kona-ba halo mudansa ba animál ka ai-horis. Husi animál no ai-horis nia oan neʼebé ema mak halo mudansa, barak liu mak mate ka sai fraku liu fali espésie sira neʼebé iha nanis ona.” e

Maski nuneʼe, estudu neʼebé sientista sira halo iha tinan 100 nia laran no liuliu ba tinan 70 neʼebé sira koko atu halo mudansa ba animál ka ai-horis, ida-neʼe ajuda sira komprende ho klaru liután kona-ba animál ka ai-horis nia abilidade atu halo fali espésie foun. Lönnig hatete: “Maski bele iha mudansa uitoan, maibé animál ka ai-horis ho espésie ida la bele sai fali espésie neʼebé foun. Ita hatene katak neʼe mak realidade kuandu haree rezultadu husi estudu neʼebé halaʼo iha tinan atus ida nia laran. Rezultadu sira-neʼe no faktu estatístiku hatudu katak la bele duni atu halo fali espésie foun.”

Se nuneʼe, animál ka ai-horis espésie ida bele halo mudansa rasik atu sai fali espésie neʼebé foun ka lae? Husi prova neʼebé ita haree ona, resposta mak lae! Lönnig hatete: “Espésie ida nia jene la hanesan duni ho espésie ida seluk nian, no tan neʼe la bele duni atu troka hodi sai espésie foun.”22

Se sientista sira neʼebé matenek tebes la konsege halo espésie foun hodi uza teknolojia oioin, prosesu husi natureza deʼit bele halo espésie foun ka lae? Se estudu neʼebé sientista sira halo hatudu katak la bele halo mudansa ba espésie ida atu sai fali espésie foun, entaun oinsá mak bele akontese makroevolusaun?

Ideia 2. Liuhusi selesaun naturál mak espésie foun mosu. Darwin hanoin katak liuhusi “selesaun naturál”, animál ka ai-horis neʼebé toman atu moris iha ambiente ruma bele kontinua moris no sai barak, no ida neʼebé la toman sei mate. Ohin loron, sientista balu hanorin katak nuʼudar espésie sira sai barak no depois moris ketak husi sira seluk, no liuhusi selesaun naturál, espésie neʼebé toman iha ambiente foun mak moris no sai barak. Tuirmai, neineik-neineik espésie sira-neʼe sai fali espésie neʼebé foun.

Faktu. Hanesan ita haree tiha ona, estudu neʼebé sientista sira halo hatudu ho klaru katak animál ka ai-horis ho espésie ida la bele sai fali espésie neʼebé foun. Maski nuneʼe, prova saida mak sientista sira iha atu apoia sira-nia ideia katak liuhusi selesaun naturál bele halo espésie foun? National Academy of Sciences (NAS) iha rai-Estadus Unidus hasai livru ida iha tinan 1999 neʼebé koʼalia kona-ba “manu-liin espésie 13 neʼebé Darwin ezamina iha illa Galápagus, manu-liin sira neʼebé agora bolu nuʼudar manu-liin Darwin nian”.23

Iha tinan 1970, Peter R. no B. Rosemary Grant husi Princeton University dirije grupu ida atu halo estudu ba manu-liin sira-neʼe no hetan katak kuandu illa neʼe la iha udan ba tinan ida, manu-liin ho ibun naruk mak sai barak liu fali manu-liin ho ibun badak. Darwin fahe manu-liin ba “espésie” 13 tanba sira-nia ibun neʼebé la hanesan, no tan neʼe sientista sira hanoin katak buat neʼebé sira foin hetan iha tempu neʼebá mak importante. Livru neʼe mós hatete: “Se karik illa neʼe la iha udan ba tinan ida kada tinan sanulu, iha tinan 200 nia laran deʼit manu-liin oin foun bele mosu.”24

Maski nuneʼe, NAS nia livru neʼe la temi katak iha tinan neʼebé udan tun fali, manu-liin ho ibun badak mak sai barak. Sientista sira haree katak nuʼudar klima iha illa neʼe troka, manu-liin ho ibun naruk sai barak ba tinan ida, maibé tinan tuirmai manu-liin ho ibun badak bele sai barak fali. Sira mós haree katak manu-liin “espésie” ida bele kaben ho manu-liin “espésie” ida seluk no iha oan neʼebé forte liu. Tan neʼe sira hatete katak se ida-neʼe kontinua, rezultadu mak manu-liin “espésie” rua bele sai fali “espésie” ida deʼit.25

Manu-liin Darwin nian hatudu katak espésie sira bele halo mudansa uitoan hodi tuir ambiente

Entaun, selesaun naturál halo duni espésie neʼebé foun ka lae? Tinan balu liubá, sientista ida naran George Christopher Williams komesa hanoin katak espésie foun la bele mosu liuhusi selesaun naturál.26 Iha tinan 1999, sientista ida tan naran Jeffrey H. Schwartz hakerek katak selesaun naturál karik bele ajuda espésie ruma atu troka uitoan hodi bele tuir ambiente, maibé ida-neʼe la halo fali espésie neʼebé foun.27

Tuir loloos, manu-liin Darwin nian la sai fali “buat ida neʼebé foun”. Sira mak manu-liin nafatin. No tanba manu-liin oioin bele kaben ba malu, neʼe hatudu katak sientista balu uza sala liafuan “espésie”. Liután neʼe, manu-liin sira-neʼe mak ezemplu ida neʼebé hatudu katak sientista sira neʼebé naran-boot mós dala ruma halo relatóriu hodi haree deʼit ba parte ida ka atu apoia deʼit sira-nia hanoin.

Ideia 3. Fosil apoia duni makroevolusaun. Livru NAS nian neʼebé temi uluk, halo lee-naʼin sira hanoin katak fosil barak fó apoiu ba makroevolusaun. Livru neʼe hatete: “Sientista sira hetan ona fosil barak neʼebé apoia teoria evolusaun, fosil neʼebé hatudu mudansa husi ikan sai manduku, manduku sai teki, teki sai animál seluk, no iha mós fosil sira neʼebé hatudu katak lekirauk besik sai hanesan ema.”28

Faktu. Liafuan husi livru NAS nian neʼe halo ema hakfodak. Tanbasá? Niles Eldredge neʼebé fiar evolusaun hatete katak fosil sira la hatudu katak espésie sira troka neineik-neineik, maibé tuir loloos durante tempu naruk espésie sira “troka uitoan deʼit ka la troka ida”. f29

Fosil sira hatudu katak animál sira mosu no nafatin la troka

Toʼo agora, sientista sira iha mundu tomak hetan ona fosil boot hamutuk millaun 200 no fosil kiʼik seluk rihun ba rihun. Sientista barak konkorda katak kuandu hanoin kona-ba fosil hotu neʼe, hatudu katak animál sira mosu no nafatin la troka, no espésie balu lakon derrepente deʼit.

Sira “fiar” ba evolusaun

Tansá mak sientista barak ho naran-boot hatete katak makroevolusaun mak faktu ida? Sientista evolusaun nian ida naran Richard Lewontin ho laran-moos hakerek katak, sientista barak prontu atu simu informasaun neʼebé la iha prova barak tanba sira “tau fiar deʼit ba materializmu”. g Sientista barak lakohi atu hanoin katak karik iha kriadór ida, tanba hanesan Lewontin hakerek, “siénsia la bele kahur ho hanorin kona-ba Maromak”.30

Iha livru Scientific American, Rodney Stark hatete: “Ba tinan 200 ona, ema barak fó sai ideia katak, se ó hakarak sai sientista ó la bele kahur ó-nia hanoin ho relijiaun.” Nia mós hatutan tan hodi dehan: “Ema [sientista] neʼebé fiar ba Maromak nonook deʼit kona-ba sira-nia fiar.”31

Se ita simu teoria makroevolusaun, ita tenke fiar katak sientista sira neʼebé la fiar Maromak sei la husik sira-nia ideia neʼe atu kona buat neʼebé sira hakerek. Ita mós tenke fiar katak liuhusi mudansa ba jene no selesaun naturál mak hamosu moris oioin neʼebé komplikadu, maski estudu barak hatudu katak animál ka ai-horis ho espésie ida la bele sai fali espésie foun. Ita tenke fiar katak ita, animál no ai-horis hotu iha beiʼala ida deʼit, maski fosil hatudu ho klaru katak ai-horis no animál mosu no la troka fali ba espésie seluk. Fiar ba teoria evolusaun mak bazeia ba faktu, ka bazeia deʼit ba ema nia ideia? Tuir loloos, ema neʼebé tau fiar ba evolusaun, neʼe hanesan nia halo ideia neʼe sai ninia relijiaun.

a Mudansa kiʼik balu bele mosu tanba jene lakon nia funsaun. Porezemplu, asu oin ida husi rai-Alemaña mak isin kiʼik tanba parte ruma iha ninia jene lakon nia funsaun, tan neʼe ninia ruin la bele sai boot.

b Livru Gênesis kapítulu 1 hatete katak Maromak kria ai-horis no animál oioin “tuir ninia modelu”. (Gênesis 1:12, 21, 24, 25) Liafuan orijinál iha lia-ebraiku neʼebé tradús ba “modelu” la hanesan ho liafuan “espésie” neʼebé sientista balu uza ohin loron. Liafuan “modelu” iha arti neʼebé luan liu fali “espésie”. Maski dala ruma sientista sira hatete katak ai-horis ka animál balu hamosu “espésie” foun, maibé tuir loloos, neʼe mak buat foun oin ida neʼebé mosu iha “modelu” ida nia laran.

c Sientista sira fó sai katak iha mós buat seluk tan neʼebé hola parte atu halo ai-horis ka animál atu iha espésie oioin.

d Lönnig fiar katak iha kriadór ida neʼebé kria buat hotu. Ninia liafuan neʼebé temi iha livru neʼe mak nia rasik nia ideia, laʼós ideia husi Max Planck Institute for Plant Breeding Research.

e Sientista halo estudu barak atu halo mudansa ba animál no ai-horis hodi hakarak hetan oan ho tipu oioin, maibé sira haree katak tipu balu deʼit mak sempre mosu. Liután neʼe, husi ai-horis neʼebé halo ona mudansa, sientista sira foti deʼit porsentu ida atu halo estudu liután, no husi ai-horis sira-neʼe, buat neʼebé diʼak atu faʼan latoʼo porsentu ida. Maski sira konsege halo mudansa balu, maibé toʼo agora sira la bele halo espésie ida neʼebé foun. Estudu kona-ba halo mudansa ba animál hetan rezultadu aat liu se kompara ho halo mudansa ba ai-horis, no sientista sira husik ona estudu atu halo mudansa ba animál.

f Maski iha fosil balu neʼebé sientista sira uza atu apoia sira-nia fiar kona-ba evolusaun, maibé neʼe mós hamosu dúvida barak. Haree livru iha lia-portugés ho títulu A Origem da Vida—Cinco Perguntas Que Merecem Resposta, iha pájina 22 toʼo 29. Livru neʼe husi Testemuña ba Jeová, no iha mós iha lia-indonézia.

g Iha informasaun neʼe, “materializmu” mak teoria neʼebé hatete katak buat hotu iha rai no lalehan, inklui moris hotu, mosu mesak deʼit, la iha Ida neʼebé kria buat sira-neʼe.