Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

2 KAQ YACHATSIKÏ

¿Imanirtaq Jehoväpa testïgunkuna nir jutïkuna churayarqä?

¿Imanirtaq Jehoväpa testïgunkuna nir jutïkuna churayarqä?

Noë

Abrahanwan Sära

Moises

Jesucristu

Atskaqmi pensayan Testïgukunaqa mushoq religion kayanqäta. Tsënö kaptimpis, 2.700 pasaq watakunachöqa rasumpa kaq Diosta sirweqkunataqa ‘testïgukuna’ nirmi reqiyarqan (Isaïas 43:10-12). Y 1931 watapita qepamanqa Bibliata Estudiaqkuna nirmi reqiyämarqan. Tsëqa, ¿imanirtaq Jehoväpa testïgunkuna nirna jutïkuna churayarqä?

Dios pï kanqanta musyatsikuptinmi. Diospa jutin Jehoväqa, Bibliachö atska waranqa kutim yurin, unë tiempuchö qellqayanqankuna rikätsikunqannöpis. Peru Bibliata juk idiömaman tikratseqkunaqa, tsë jutita churayänampa rantinmi Señor o Dios nirlla churayashqa. Tsënö kaptimpis, rasumpa kaq Diosqa, jutin Jehovä kanqanta willarmi Moisesta kënö nirqan: “Këmi imëyaqpis jutï” (Exodu 3:15). Tsënöpam rikätsikurqan wakin dioskunapita jukläya kanqanta. Tsëmi Diospa jutinwan reqishqa këtaqa alläpa kushikuyä.

Rurayanqätam rikätsikun. Diosta kuyaq Abelpita qallëkurmi atskaq nunakuna (runakuna) Jehoväman creiyanqanta willakuyarqan. Tsëpita watakuna pasanqanmannömi Noë, Abrahan, Sära, Moises, David y wakinkunapis “testïgunö” yapakäriyarqan (Hebrëus 11:4–12:1, NTCN). Imanömi juk testïgu rikanqanta justiciachö jukta defendir rasun kaqta willakun, tsënö kaqllam noqakunapis Diosnïkunapita rasun kaqta willakuyä.

Jesus ruranqantam rurayä. Bibliam Jesuspaq “rasumpacagta parlag cumplïdu testïgu” nin (Apocalipsis 3:14, NTCN). Kikinmi nirqan Teytampa jutinta musyatsikunqanta y ‘rason caqta willacoq’ Patsaman shamunqanta (Juan 17:26; 18:37). Tsëmi rasumpa qateqninkunaqa Diospa jutinwan reqishqa kayänan y tsëpita willakuyänan. Tsëtam Jehoväpa testïgunkunaqa rurëta procurayä.

  • ¿Imanirtaq Bibliata Estudiaq jutïkuna kanqampita, Jehoväpa testïgunkuna nirna churayarqä?

  • ¿Imëpitanataq Jehoväpa testïgunkunaqa Patsachö kayan?

  • ¿Pitaq mas reqishqa Jehoväpa testïgunqa?