Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

21 YATICHÄWI

Pächasiñampisa, ajjsarañampisa janiw atipayaskänti

Pächasiñampisa, ajjsarañampisa janiw atipayaskänti

1-3. ¿Kuna muspharkañ luräwinaksa Pedrojj uka urojj uñjäna, ukat uka arumajj kuna jan waltʼäwinsa uñjasïna?

GALILEANKIR lamar qotanjja wali arumäjjänwa, ukat Pedrojj taqe chʼamapampiw remaskäna. Akatjamatwa wali jayat mä qhana qhantʼanir uñjäna. Qota mathapinakas wali chʼamampiw boterojj qhallkattäna. Ukat thayajj walrakwa qota mathapinak sartayaskäna. Chʼarana ukat usuchjatpachasa, Pedrojj jan samartʼasaw remaskakïna.

2 Jesusan mayni arkirinakapaw botenkasipkarakïna, ukampis Jesusajj janiw ukankkänti. Uka uruw waranq waranqa jaqenakar manqʼayañatakejj tʼantʼsa, chawllsa mä milagron waljaptayäna. Ukatwa jaqenakajj reyit uttʼayañ munapjjäna. Ukampis Jesusajj janipuniw politicar mitisiñ munkänti, janirakiw arkirinakapajj uka jaqenakjam amuyapjjañapsa munkänti. Ukatwa uka jaqenakat tʼijtjjäna ukat apostolonakaparojj qota khurkatar botet sarapjjam sasin säna. Ukäñkamasti, jupajj qolluruw Diosat mayisir saräna (Mar. 6:35-45; Juan 6:14-17 liytʼasiñapawa).

3 Arkirinakapajj botet sarjjapjjän ukhajja, urtʼa phajjsejj wali altonkaskänwa ukat niya jalantañampëjjäna ukhajja, jupanakajj mä qawqha kilometronakakwa sarasipkäna. Thayajj wal thaytʼanitapata ukat lamar qotan mathapinakapas wal istʼasitap laykojj janiw jupanakkamas parltʼasiñ puedepkänti. Ukhamajj Pedrojj amuyunakapatwa wal lupʼiskpachäna.

Pedrojj Jesusampi pä mara irnaqtʼasajj wal yateqäna, ukampis yateqañajj utjaskakïnwa

4. ¿Kunanaksa Pedrot yateqassna?

4 Pedrojj pä maraw Nazaretankir Jesusamp chikajj wal irnaqtʼäna, ukhamajj walja lupʼiñanakaw jupan utjpachäna. Jesusat waljsa yateqkchïnjja, jukʼamp yateqaskakiñapwa amuyasïna. Jesusan wali suma arkiripäñwa munäna, ukhamajj wali suma arkirïñataki, ukat pächasiñanakaru, ajjsarañakampiru atipañatak chʼamachasitapaw jiwasatakejj wali yateqaskañajja. Uka toqenakat jichhajj yatjjatañäni.

“Mesiasaruw jikjjatapjjta”

5, 6. ¿Kunjamänsa Pedron jakäwipajja?

5 Jesusar uñtʼkäna uka urjja janipuniw Pedrojj armaskänti. Andrés jilapaw “Mesiasaruw jikjjatapjjta” sasin yatiyäna. Ukhat uksarojj qawqsa jakäwipajj mayjtʼañapäna uk janiw jupajj sum amuyaskänti (Juan 1:41).

6 Pedrojj Capernaum markanwa qamasïna, uka markajj mojjsa umani Galilea lamar qota lakankänwa. Jupampi Andresampejj Zebedeon Jacobo (Santiago) ukat Juan sat yoqanakapampiw chawlla katuñ negocionïpjjäna. Pedrompi chikajj suegrapampi Andresampirakiw jakapjjäna. Familiapar uywañatakejj chawlla katurinakajj qʼapha, chʼamani, chawlla katuñatakis yatjjattʼata ukhamäpjjañapänwa. Chawlla katsuñatakejj pä botet sarasaw qäna jaqontasa ukat apsusa arum paqara jan samartʼasa irnaqapjjerïna. Alwajj irnaqtʼasipkakïnwa, chawllanak jaljapjjañapäna, aljapjjañapäna, qänanaks qʼomachapjjañapäna ukat askichapjjañaparakïnwa.

7. ¿Kuna yatiyäwsa Pedrojj istʼäna, ukat kunatsa ukajj wali kusiskañänjja?

7 ¿Kunjamatsa Pedrojj Jesusan arkiripar tukpachäna? Andrés jilapajj Bautisir Juanan arkiripänwa sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukhamajj kuntï Andresajj Juanat yateqkäna ukanakwa Pedrojj wali amuyumpi istʼpachäna. Mä urojja, Jesusar señaltʼasaw Juanajj akham säna: “Jupawa Diosan Corderopajja” sasa. Andresajj uk istʼasajj jankʼakiw Jesusan arkiripäjjäna, ukat wali kusisitarakiw Pedror thaqtir saräna, Mesiasaruw jikjjatapjjta sañataki (Juan 1:35-40). Edén jardinan nayrïr chacha warmejj Diosar kutkatasipkäna ukhatjja, 4.000 maranakaw pasjjäna, ukhaw Jehová Diosajj jaqenakar qhespiyañatakejj mä qhespiyir khitanï sasin arsuwayäna (Gén. 3:15). Cheqas Andresajj jutaniw sat Qhespiyiri Mesiasaruw uñtʼawayäna. Uk yatisinsti, Pedrojj jankʼakiw Mesiasampi jikisir saräna.

8. Pedro sasin Jesusajj sutiykäna ukajja, ¿kamsañsa munäna, ukat uka sutejj janiw jupatakjamäkänti sasajj kunatsa yaqhepajj sapjje?

8 Pedrojj Simón sat sutimp uñtʼatänwa. Ukampis Jesusajj jupar uñjkäna ukhajja, akham sänwa: “‘Jumajj Simón sutinïtawa, Jonasan yoqapa, ukampis jichhajj Cefas sutinïyätawa’ (ukasti Pedro sañwa muni)” sasa (Juan 1:42). Uka sutejja “qala” jan ukajj “qarqa” sañ muni. Pedrojj jutïrin kuna luräwinïñapänsa ukwa Jesusajj mä profeciyjam arsuskäna. Cheqas Pedrojj mä qarqjama, mä arunjja, chʼollqhe, atiniskaña ukat jilat kullanakarus yanaptʼiri ukham tukuñapwa Jesusajj amuyäna. Ukampis ¿Pedrojj ukhamti amuyaspachäna? Janjamakiwa, Jesusan sarnaqäwipat qhanañchkistu uka libronak liytʼasajja, janiw ukham jaqëkänti sasaw waljanejj sapjje. Bibliajj siski ukarjamajja, jupajj lurirjamaraki jan lurirjamaraki, pächasiri ukhamänwa sas kunaw sapjje.

9. Diosampi ukat Jesusampejja, ¿kunsa jaqet uñjapjje, ukat kuntï jiwasanakat amuyapki ukarojj kunatsa atinisiñasa?

9 Pedron pantjasirïtapjja Jesusajj yatïnwa. Ukampis Awkipat yateqasisaw jaqenakatjja kunatï askïki ukpun amuyäna. Ukatwa taqe chuyma irnaqtʼañ munirïtap amuyäna ukat ukhamarjam chʼamachtʼasiñapatakiw yanaptʼañ munarakïna. Jichhürunakanjja, Jehová Diosampi, Jesusampejj kuna askinakatï chuymasan utjki ukjja amuyapjjarakiwa. Ukampis janis kunatakis askïksna ukhamwa awisajj amuyassna. Ukhamächi ukhajja, kuntï jupanakajj jiwasat amuyapki ukaruw atinisiñasa ukat Pedrjamarakiw jupanakampi yatichayasiñasa ukat irpayasiñasa (1 Juan 3:19, 20 liytʼasiñapawa).

“Jan ajjsaramti”

10. ¿Pedrojj kunanaksa uñjpachäna, ukampis kun lurañarus kuttʼjjäna?

10 Jesusar uñtʼjjasajj Pedrojj inas qalltan jupamp chik suma yatiyäwinak yatiyir sarchïna. Ukhamasti Jesusajj Caná markana mä jaqechasïwin um vinor tukuykäna uka nayrïr milagrop lurir uñjpachänwa. Ukampis akaw jukʼamp wakiskirïnjja: Jesús pachparuw Diosan Apnaqäwipat yatiyir istʼäna. Tiempompejja, chawlla katuñ negocioparuw kuttʼjjäna. Mä qawqha phajjsinakatjja, Pedrojj wasitampiw Jesusamp jikisjjäna, ukhaw jupan arkiripäñapatakejj jawstʼäna, ukhamat jupampi sapür yatiyir sarañapataki.

11, 12. 1) ¿Uka arumajj Pedrojj chawllanak katpachänti? 2) Jesusar istʼkasajja, ¿kunanaksa Pedrojj jisktʼaspachäna?

11 Pedrojj uka arumajj janiw ni mä chawllsa katskataynati. Paqaraw chawlla katur masinakapampejj qänanakap walja kuti umar jaqontapjjäna, ukampis inamayakïnwa. Pedrojj chawlla katsuñatakejj wali yatjjattʼatäsinjja, walja cheqanakanwa chawllanak katsuñ yantʼpachäna. “Lamar qota manqha uñantakirista, kawkhantï chawllanakajj utjki uk uñjañataki, ukhamat qänanakar jaltʼayañataki” sasaw amuypachäna. Ukampis ukham amuyasajj jukʼampikiw aynachtʼjjpachäna. Janiw kusistʼañ laykukejj chawlla katurïkänti, jan ukasti familiapar yanaptʼañatakïnwa. Ukat jan kun jikjjatasajj wali llakitaw qänanakap qʼomachasiskäna. Ukhaw Jesusajj purïna.

Pedrojj Jesusar Diosan Apnaqäwipat parlirjja walja horanakas istʼaskakisapänwa

12 Jesusan yatichäwinakap wal istʼañ munasajj walja jaqenakaw Jesusamp chika jutapjjäna. Jaqenakan muyuntatäsajja, Jesusajj Pedron botepar sarjjatasaw qota lakat manqharu jithintayañapatak mayïna. Ukhamat arupajj wali qhan istʼasiñapataki. Pedrosa, qota lakankkapkäna uka jaqenakas wali muspharataw Jesusar istʼapjjäna. Jupajj Yatichiriparu Diosan Apnaqäwipat parlirjja walja horanakas istʼaskakisapänwa. Jesusamp chika suma yatiyäwinak jaqenakar yatiyañajja, ¡wali askipunïsapänwa! Ukampis ¿sarasapänti? ¿Kunampis familiapar uywasapäna? Paqar arumajj janiw ni mä chawllsa katskänti, ukhamajj inas inamay irnaqtʼatap amtaschïna (Luc. 5:1-3).

13, 14. ¿Kuna milagrsa Jesusajj Pedror yanaptʼañatakejj luräna, ukat kunjamsa Pedrojj jikjjatasïna?

13 Jesusajj parlañ tukuyjjäna ukhajja, Pedrorojj akham sänwa: “Jichhajj aka botjja jukʼamp manqharu apam, ukatsti qänanakam jaqontapjjam chawlla katsuñataki” sasa. Pedrojj pächaskchïnsa, akham sänwa: “Yatichiri, arum paqariw irnaqapjjta ‘chawlla katsuñäni’ sasa, ukatsti janirakiw kuns katupkti. Ukampis juman arsutamaruw qän jaqontä” sasa. Qänanakapajj qʼomäjjänwa ukat janiw chawlla katsuñ horasäjjänti, ukhamajj Pedrojj janiw qänanakap wasitat jaqontañ munkpachänti. Ukampis Jesusar istʼasaw mayni botenkirinakar jawstʼpachäna (Luc. 5:4, 5).

14 Pedrompi chawlla katsur masinakapampejj qäna jiytʼjjasajj wali jathëjjatap amuyapjjäna. Qänanak wali chʼamampi jiysusinjja walja chawllanakpun uñjapjjäna. Jankʼakiw yaqha botenkaskirinakarojj yanaptʼayasiñatakejj jawsapjjäna. Walja chawllanak katsupjjatap laykojj paypach botew phoqhäjjäna, ukhamäjjatapatjja niyapuniw botenakajj kʼumphirantjjäna. ¡Pedrojj uk uñjasajj walpun muspharäna! Jesusajj milagronak lurañatakejj chʼamanïtap uñjkchïnsa, uka milagrojj juparu ukat familiapar yanaptʼañatakïnwa. ¡Jesusajj milagronak lurañatakejj qawqha chʼamanïnsa ukwa Pedrojj amuyäna! Ukat sustjasisinjja, Jesusan nayraqatapar qonqortʼasisaw akham säna: “Saraqet, Tata. Nayajj juchararätwa” sasa. Diosan chʼamap katoqkäna ukampi, mä arunjja, Mesiasampi chikäñatakejj janis askïkaspa ukhamwa Pedrojj amuyasïna (Lucas 5:6-9 liytʼasiñapawa).

“Saraqet, Tata. Nayajj juchararätwa”

15. ¿Kunatsa Pedrojj jan pächasiñapäna ukat jan ajjsarañaparakïna?

15 Jesusajj munasiñampiw akham säna: ‘Jan ajjsaramti, jichhat uksarojj jaqenak katjjäta’ sasa (Luc. 5:10, 11). Janiw pächasiña, jan ukajj ajjsarayasiñ tiempökänti, Jesusajj jupamp chika suma yatiyäwinak yatiyañapatakiw jawstʼaskäna. Kunjamsa familiajar uñjä sasajj janiw Pedrojj llakisiñapäkänti. Kuntï jan lurirjamäkäna ukat pantjasitanakapatsa janiw sinti llakisiñapäkarakïnti. ‘Perdonañataki jankʼakïki’ uka Diosaruw atinisiñapäna (Isa. 55:7). Jupaw jañchi toqetsa, yupaychañ toqetsa yanaptʼaspäna (Mat. 6:33).

16. ¿Pedrompi, Juanampi ukat Santiagompejj Jesusan jawstʼataparjamajj kunsa lurapjjäna, ukat kunatsa ukajj mä suma amtänjja?

16 Pedrojj ukspachaw Jesusar arkjjäna, Santiagompi, Juanampejj ukhamaraki. Bibliajj akham siwa: “Ukatsti qota thiyaru botenak jaytawayasinjja taqe kuna apanukusinwa Jesusampi sarjjapjjäna” sasa (Luc. 5:11). Pedrojj mä suma amtaruw purïna: Jesusaru ukat Jehová Diosaruw iyawsjjäna. Jichhürunakanjja, kawknïr jilat kullakanakatï Diosar yupaychäwin pächasiñanakaparu ajjsarayasiñanakaparu atipjapki ukanakajj Pedrjamarakiw iyawsäwinïpjjatap uñachtʼayapjje. Diosajj janipuniw jupanakarojj jaytanukkaniti, ukaruw taqe chuyma atinisipjje (Sal. 22:4, 5).

“¿Kunatsa pächasta?”

17. Pedrojj pä mara Jesusar uñtʼasajja, ¿kunanaksa uñjäna?

17 Pedron Jesusar uñtʼatapatjja pä maräjjänwa. Mä arumajja, jupampi masinakapampejj Galilea lamar qotanwa wali chʼamamp remasipkäna, uka arumajj wal jalluntaskäna ukat thaytʼasinkarakïnwa. Pedrojj kuns lupʼiskpachäna ukajj janiw yatiñjamäkiti, ukampis Jesusamp chika sarnaqasajj kunanaksa uñjawayäna ukanakwa amtasiskpachäna. Jesusan walja milagronakapwa uñjawayäna. Pedron suegrapajj usuntkäna ukhajj kunjamsa Jesusajj qolläna uks uñjarakïnwa. Jesusan yatichäwinakapsa, Wali Uñtʼat Arstʼäwipsa istʼarakïnwa. Ukanak uñjasasa, istʼasas Jesusajj Jehová Diosan ajllit Mesiasätapwa amuyäna. Mä qawqha tiempotjja pächasiñanakaparusa, ajjsarayasiñanakaparus mä jukʼa atipjaskänwa. Uk uñjasaw Jesusajj apostolopäñapatak ajllïna. Ukampis kunjamtï yateqkañänejja, Pedrojj janïraw sumpacha pächasiñarusa, ajjsarayasiñarus atipkänti.

18, 19. 1) ¿Kunsa Pedrojj Galilea qotan uñjäna? 2) ¿Kamsänsa Jesusajj Pedron mayitaparojja?

18 Niya kimsa qhantat horasaru, mä arunjja, janïr willjtankipanwa Pedrojj jayar uñtasajj uma patan may onjjtir uñjäna. Remañ jaytasajj uk uñjañatakiw saytʼasïna. “¿Qota mathapinakach phajjsin qhantʼatajj llijtasinkpacha?” sasaw jisktʼaspachäna. Ukampis janjamakiw ukhamäkänti. Qhanpach uñjäna ukhajja, ¡mä jaqeruw lamar qota patnam jupanakan ukar jakʼachasisinkir uñjäna! Jesusan arkirinakapajj sustjasisinjja, “almarakisä” sasaw sapjjäna. Ukampis uka jaqejj “jan ajjsarapjjamti, nayäsktwa” sasaw jupanakar säna. Cheqansa, ¡Jesusänwa! (Mat. 14:25-28.)

19 Ukat Pedrojj akham sarakïnwa: “Tata, jumästa ukajja: Uma patanjam jutam sitaya” sasa. Ukham muspharkañ milagro uñjasajj taqe chuymaw jan ajjsarayasisa jukʼamp iyawsäwinïñ munasajj Jesusjam uma patnam sarnaqañ munarakïna. Jesusasti munasiñampiw Pedrorojj jutaskakimaya sasin sarakïna. Pedrosti mäkirakiw botet saraqasin uma patnam jupan ukar saräna. ¿Kunjamsa jikjjataspachäna? Jesusan ukar sarkasin umar jan chhaqharanttatapatjja, ¡walpun muspharpachäna! Ukampis akatjamatwa ajjsarayasïna (Mateo 14:29 liytʼasiñapawa).

‘Thayajj wal thaytʼasinkatap uñjasajj ajjsarayasïnwa’

20. 1) ¿Kunansa Pedrojj pantjasïna, ukat kunarus purtʼasïna? 2) ¿Kuna jan armkañ arunaksa Jesusajj Pedror säna?

20 Jehová Diosan chʼamapampejja, Jesusajj Pedron iyawsäwinïtap uñjasajj uma patnamwa sarnaqayäna. Pedrojj Jesusar uñtasajj janiw maysar uñtañapäkänti, ukampis “thayajj wal thaytʼasinkatapa” uñjasajj ajjsarayasïnwa sasaw Bibliajj qhanañchi. Cheqansa, qota mathapinakajj barcor kʼumphirantayirjam uñjasajj walpun sustjaspachäna. Jiwapuniwa sasin inas amuyaschïna. Pedron iyawsäwipajj chhaqtawayjjänwa. Ukatsti Pedrojja, khitirutejj “Qarqa” sasin Jesusajj sutichkäna ukajj lamar qotar jaqtʼat qaljamaw umar chhaqharanttawayjjäna. Jupajj walsa nadañ yatkchïnjja, Jesusaruw artʼasïna: “¡Tata, waysuta!” sasa. Ukat jankʼakiw Jesusajj umat waysusinjja, aka jan armkañ arunak säna: “¡Pisi iyawsañan jaqe! ¿Kunatsa pächasta?” sasa (Mat. 14:30, 31).

21. ¿Kunatsa pächasiñajj jan walïki, ukat kunjamsa ukar atipjsna?

21 ¡Pedrojj mä aski yatichäwi yateqäna! Pächasiñajj jan waliruw purtʼayistaspa, jukʼat jukʼatwa iyawsäwisan aynachtʼayistaspa. Ukatwa, jan pächasirïñatakisa, jan ajjsarirïñatakis wal chʼamachasiñasa. Ukatakejj sum amuyasiñasawa. Kunanakatï ajjsaraykistaspa, aynachtʼaykistaspa jan ukajj Jehová Diosaru ukat Jesusar arkañat apaqkistaspa, ukanakat sint lupʼiñänejja, jukʼampikiw pächasjjañäni. Ukampis kuntï Jehová Diosasa ukat Yoqapasa servirinakap layku nayra tiempon lurawayapki, jichhürunakan lurasipki ukat kuntï jutïrin lurapkani taqe ukanakat lupʼiñäni ukhajja, janipuniw pächasiñajj chuymasan utjkaniti.

22. ¿Kunatsa Pedron sarnaqäwipajj yateqaskañapunejja?

22 Boteruw Jesusajj saraskäna ukat Pedrojj arkaskarakïnwa. Boter sarjjatasinsti, Galilea lamar qotan mathapinakapasa, jallusa, thayasa janiw utj-jjänti. Pedrompi mayni arkirinakampejj “¡cheqapuniw Diosan Yoqapätajja!” sasaw wali muspharat Jesusar sapjjäna (Mat. 14:33). Cheqansa, ukhaman uñjasisajj Pedrojj chuymapan wal yuspärpachäna. Uka arumajj pächasiñanakapa, ajjsarayasiñanakap apanukusinjja, Jehová Diosampiru Jesusampir jukʼamp atinisiñwa yateqäna. Ukampis Jesusan mä suma arkiripar tukuñapatakejj waliw faltaskäna. Ukampis chʼamachasiskakïnwa. ¿Jiwasasti? ¿Pedrot yateqasisajj ajjsarañanakampi, pächasiñanakampi jan atipayasiñatakejj chʼamachasiskaraktanti? ¡Pedron sarnaqäwipajj yateqaskañapuniwa!