Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

1 YATICHÄWI

‘Reinomajj jutpan’

‘Reinomajj jutpan’

¿KUNSA YATEQAÑÄNI?

Jesusajj Diosan Reinopat kuntï yatichkäna ukwa yatjjataskañäni

1, 2. Jesusan kimsa apostolonakaparojja, ¿Jehová Diosajj kamsänsa, ukat jupanakajj kamachapjjänsa?

 JEHOVÁ DIOSATÏ jumaru kun lurañamataki mayiristam ukhajja, ¿kamachasmasa? Diosan mayitaparojja, ¿janit jankʼak istʼkasma? Jïsa, jankʼakiw Diosarojj taqe kunan istʼasma.

2 Niya ukar uñtasitaw Jesusan kimsa apostolonakaparojj 32 maran pasatayna (Mateo 17:1-5 liytʼañataki). Pascua uru pasatatwa Jesusajj Pedrompi Juanampi ukat Santiagompejj (Jacobo) ‘mä jachʼa qollur makatäna’. Ukanwa uka kimsa apostolonakajj Jesusar mä visionan uñjapjjäna. Ukanjja, Jesusajj alajjpachankir mä jachʼa Reyjamaw uñstäna. Ukajj cheqäkaspas ukhamänwa, ukatwa Pedrojj ukan yanaptʼañ munarakïna. Pedrojj parlaskäna ukäñkamaw mä qenayajj jupanakar muyuntäna. Ukat Jehová Diosan arupwa istʼapjjäna. Cheqas mä qawqhanikiw Diosan arup ukham istʼapjjerïna. Jehová Diosasti akham sänwa: ‘Jupajj Wawajawa’ sasa. Ukatjja, “jupar istʼapjjam” sasaw qhan arsurakïna. Apostolonakajj ukarjam phoqasaw Jesusan yatichäwinakap sum istʼapjjäna, yaqhanakarus ukham lurapjjañapatakiw chʼamañchtʼapjjarakïna (Hech. 3:19-23; 4:18-20).

Jesusajj Diosan Reinopatwa jukʼamp parlirïna

3. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Yoqapar istʼañas muni? 2) ¿Kuna toqetsa sum yatjjatañasa?

3 “Jupar istʼapjjam” sasin siskäna uka arunakajja, jiwasan askisatakiw Biblian qellqasiwayi (Rom. 15:4). ¿Kunatsa? Jesusajj Diosan yatiyiripawa, ukhamajj janiw amuyunakapak yatichkänti, jan ukasti, kuntï Jehová Diosajj jaqenakan yatipjjañap munkäna ukwa yatichäna (Juan 1:1, 14). Jesusajj Diosan Reinopatwa jukʼamp parlirïna. Uka Reinonjja, Jesucristompi 144.000 ajllitanakampiw alajjpachat apnaqanipjjani. Uk yatiñajj wali wakiskiriwa, ukatwa wali amuyump yatjjatañasajja (Apo. 5:9, 10; 14:1-3; 20:6). Kunatsa Jesusajj Diosan Reinopat wal parlirïpachäna ukwa jichhajj yatjjatañäni.

‘Kunatï chuyman utjki’ ukwa arsuraktanjja

4. Jesusatakejj Diosan Reinopaw nayrankäna, ¿kunjamsa uk uñachtʼayäna?

4 Diosan Reinopaw Jesusatakejj nayrankäna. ¿Kunatsa ukham sissna? Cheqansa, maynin chuymapan kunay utjchi ukwa maynejj jil parlaraki. Jesús pachpaw akham säna: “Jumanakajj arsupjjtawa kunatï chuymanakaman phoqhantatäski ukanaka” sasa (Mat. 12:34). Jesusajj taqe horasanwa Diosan Reinopat parlirïna. Ukatwa Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan libronakanjja, Reino siski uka arojj walja cheqanakan uñsti, patakats jilaw utji. Jesusaw jila partejj ukanak arsüna. Jupajj Diosan Reinopatpunwa jaqenakarojj yatichirïna, ukatwa akham säna: “Wakisirakiw nayanjja Diosan reinopat yaqha markanakaru yatiyir sarañajjajja, ukataki khitanitarakïtwa” sasa (Luc. 4:43). Jesusajj jiwatat jaktayatäkäna ukhasa, arkirinakaparojj Reinot parlaskakïnwa (Hech. 1:3). Jesusatakejj Diosan Reinopajj wali wakiskiripunïnwa, ukatwa yaqhanakarojj uka toqet wal parlirïna.

5-7. 1) Jehová Diosatakejj wali wakiskiriw Reinopajja, ¿kuna uñachtʼäwis uk amuyañasatak yanaptʼistu? 2) Diosan Reinopar wali askit uñjatas uñachtʼayañatakejja, ¿kunsa lursna?

5 Jehová Diosajj ukhamarakiw Reinopar wali wakiskirit uñji. ¿Kunjamatsa uk yattanjja? Amtañäni, Jupaw jilïr Yoqaparojj aka Oraqer khitaniwayi, ukat Jupan arunakapwa Jesusajj yaticharakïna (Juan 7:16; 12:49, 50). Jehová Diosarakiw Jesusan sarnaqäwipat parlir pusi libronaksa qellqayarakïna. ¿Kunsa ukajj amuytʼayistu?

Sapa mayniw akham jisktʼasiñasäspa: “¿Nayatakejj Diosan Reinopajj wali askiti?” sasa

6 Amuytʼañatakejj fotonakat parltʼañäni. Familiaman walja fotonak utjaspa ukhajja, ¿kawkïrinaksa amtañatak imasisma? Cheqas kawkïrinakatï jumatak wali valoranïki ukanakakwa imasisma. Biblian Jesusjjat qellqatäki uka pusi libronakajja, uka imat fotonakampi sasiwa. Jehová Diosajj janiw Jesusan taqpach luratanakapsa, yatichäwinakapsa qellqaykänti (Juan 20:30; 21:25). Jan ukasti, kawkïr arunakapatï ukat luratanakapatï jiwasan yatiñasajj wakiski ukanakakwa qollan ajayup toqejj qellqayäna. Mä arunjja, kunas Diosan amtapajja ukat kunatsa Jesusajj aka Oraqer jutawayi ukanakwa qellqayäna (2 Tim. 3:16, 17; 2 Ped. 1:21). Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan libronakanjja, Jesusan Reino toqet parlatapajj walja cheqanakanwa uñsti, ¿kunsa ukajj Jehová Diosat amuytʼayistu? Jehová Diosajj wali askitwa Reinoparojj uñji. Ukat uka Reinot sum yatjjatañaswa munaraki.

7 Ukatwa sapa maynejj akham jisktʼasiñasa: “¿Nayatakejj Diosan Reinopajj wali askirakiti?” sasa. Ukhamächi ukhajja, kuntï Jesusajj Reino toqet yatichkäna uk yatiñatakiw wal chʼamachasiñäni. Mä arunjja, Reinojj kunatsa wali wakiskirejja, kunapachas jutani ukat kunjamsa jutani ukanakwa yatjjatañäni.

¿Kunjamsa Diosan Reinopajj jutani?

8. ¿Kunsa Jesusajj Diosan Reinopat qhanañchäna?

8 Jesusajj yatichkäna uka oracionatwa jichhajj yatjjatañäni. Amuykañ mä qawqha arunakampikiw kunatsa Diosan Reinopajj wali wakiskirejja ukat kunsa apanini ukanak qhanañchäna. Uka oracionapanjja paqallqo mayïwinakaw utji. Nayrïr kimsa mayïwinakajj Jehová Diosan amtanakapatwa parli. ‘Sutimajj jachʼañchatäpan, Reinomajj jutpan ukat munañamajj alajjpachansa aka Oraqensa luraspan’ sasaw Jesusajj säna (Mateo 6:9, 10 liytʼañataki). Ukhamajja, Diosajj Reinop toqew qollan sutipjja qʼomachani ukat amtanakapsa phoqarakini.

9, 10. 1) Diosan Reinopajj jutkani ukhajja, ¿kunanaksa lurani? 2) ¿Reino toqet parlir kawkïr profecian phoqasiñapsa jumajj wal munasma?

9 ¿Kunjamsa Diosan Reinopajj jutani? Kunapachatï jiwasajj ‘Reinomajj jutpan’ sasin mayistan ukhajja, ‘Reinomamp wiñayatak apnaqjjapjjeta’ sasaw mayisisktanjja. Cheqansa, uka Reinojj Oraqpachar apnaqjjani ukhajja, aka ñanqha pacharu ukat jaqen apnaqat gobiernonakaruw qʼal chhaqtayjjani, uka lantejj mä suma oraqe utjayjjarakini, ukansti taqe kunas cheqapapunïniwa (Dan. 2:44; 2 Ped. 3:13). Uka Reinorakiw aka Oraqpach mä paraisor tukuyani (Luc. 23:43). Diosamp askit uñjata jiwapki ukanakasa, jaktayatäpjjaniwa ukat familiaranakapampiw jikisjjapjjani (Juan 5:28, 29). Ukat istʼasir jaqenakajj wiñayan wiñayapatakiw jakasjjapjjani ukat janirakiw juchanëjjapjjaniti (Apo. 21:3-5). Ukhamatwa Jehová Diosan munañapajj aka Oraqen phoqasjjani, kunjamtï alajjpachan phoqasjje ukhama. ¿Janit ukanak phoqasir uñjañ munkasma? Amtapjjapuniñäni, kunapachatï ‘Reinomajj jutpan’ sasin mayisktan ukhajja, ‘suma amtanakamajj aka Oraqen phoqaspan’ sasaw Diosar mayisisktanjja.

10 Ukampis ‘Reinomajj jutpan’ sasin mayisktan ukajj janïraw sumpach phoqaskiti. Aka Oraqenjja, jaqenakan gobiernopajj apnaqaskakiwa, janïraw Diosan Reinopajj apnaqkiti. Ukhamäkchisa, suma yatiyäwinakaw utji. ¡Diosan Reinopajj uttʼayatäjjewa! Ukwa payïr yatichäwin yateqaskañäni. Ukampis janïr uka toqet parlkasajja, Jesusan yatichäwinakapatwa nayraqat yatjjatañäni, Reinojj kunapachas uttʼayasiñapäna ukat kunapachas jutañapäna ukwa jupajj sum qhanañchäna.

¿Kunapachas Diosan Reinopajj uttʼayasiñapäna?

11. ¿Reinon uttʼayasiñapat Jesusajj kamsänsa?

11 Nayrïr patak maranakansa Diosan Reinopajj uttʼayasiñapäkaspa ukhamwa Jesusan arkirinakapajj amuyapjjäna, ukampis ‘janiw ukhamäkiti’ sasaw Jesusajj qhan arsuwayäna (Hech. 1:6). Jichhajj Jesusan pä uñachtʼäwipatwa parltʼañäni, nayrïr uñachtʼäwjja 31 maranwa arsüna, payïr uñachtʼäwsti pä mara qhepatwa arsurakïna.

12. Diosan Reinopajj janiw nayrïr patak maranakan uttʼayaskänti, jan ukasti, qhepatwa uttʼayasiskäna, ¿kunjamsa trigompi jan wali qorampi uñachtʼäwejj uk amuyañ yanaptʼistu?

12 Trigompita jan wali qorampit uñachtʼäwi. (Mateo 13:24-30 liytʼañataki.) Jesusajj uka uñachtʼäwit parlañ tukuyasajja, sumwa arkirinakapar qhanañchtʼarakïna. Ukjja, 31 marana yapu lurañ tiemponwa arspachäna (Mat. 13:36-43). ¿Kunsa uka uñachtʼäwejj sañ munpachäna? Apostolonakajj jiwjjapjjani uka qhepatjja, trigo (‘Diosan ajllit wawanakapa’ jan ukajj ajllit cristianonaka) taypirojja, Supayajj jan wali qorampiw phawantani sasaw Jesusajj säna, mä arunjja, kʼari cristianonakaw utjañapäna. Trigomp jan wali qorampejj cosech tiempokamaw jilapjjañapäna, mä arunjja, ‘akapach tukusïwi urunakkama’. Cosecha tiemponjja, jan wali qoraw apthapitäñapäna ukat trigojj suma imatäñaparakïnwa. Ukhamasti, Diosan Reinopajj janiw nayrïr patak maranakan uttʼayasiñapäkänti, jan ukasti, trigomp qorampejj jilañ tukuyjjapjjañapäna ukhaw uttʼayasiñapäna. 1914 maranwa trigomp qorampejj jilañ tukuyapjjäna ukat uka mararakiw cosecha tiempojj qalltäna.

13. Jesusajj alajjpachar kuttʼasajj janiw jankʼaki Reyjam uttʼayatäñapäkänti, ¿uk kuna uñachtʼäwimpis qhanañchäna?

13 Qollqe toqet uñachtʼäwi. (Lucas 19:11-13 liytʼañataki.) Jesusajj janïr jiwkasin Jerusalenar qhep qhepa sarkäna ukhaw uka uñachtʼäwit parläna, khä 33 marana. Arkirinakapat yaqhepajja, ‘Jerusalenar purisaw Reinop uttʼaypachäni’ sasaw amuyapjjäna. Jan ukham amuyapjjañapatakiw Jesusajj mä uñachtʼäwimp amuytʼayäna, akham sänwa: ‘Mä jaqew wali aytat familiat utjäna, jupajj jaya markaruw reyit uttʼayatäñapataki saräna’ sasa. a Ukampejj ¿kamsañsa munäna? Jesusajj “jaya markarus” sarkaspa ukhamaw alajjpachar sarañapäna, ukanwa Awkipajj jupar Reyjam uttʼayañapäna. Cheqansa, Jesusajj alajjpachar sarjjasajj janiw ukjpachajj Reyjam uttʼayatäñapäkänti, jan ukasti, Diosan kupëjjapanwa horasap puriniñapkam suyañapäna, uk sumwa Jesusajj yatïna. Cheqas walja tiempow suyäna (Sal. 110:1, 2; Mat. 22:43, 44; Heb. 10:12, 13).

¿Kunapachas Diosan Reinopajj jutañapäna?

14. 1) Pusi apostolonakapajj jisktʼapkäna ukhajja, ¿kuns Jesusajj säna? 2) Jesusan profecía arunakapajj jichhürunakan phoqasiski ukajja, ¿kunsa kuttʼanitapata ukat Reinot yatichistu?

14 Jaqenakajj Jesusar janïr jiwayapkäna ukhaw pusi apostolonakapajj akham sasin jisktʼapjjäna: “¿Kawkïrïnis chimpojja [jan ukajj señalajja] jumajj kuttʼankät ukkajja, ukhamarak akapach tukuskan uka urutsa?” sasa (Mat. 24:3; Mar. 13:4). Jesusajj Mateo 24 ukat 25 qellqatanakan jikjjataski uka profecía arunakampiw apostolonakapar qhanañchäna. Jupajj kuttʼaniñapäkäna ukhajja, kunanakas aka Oraqen pasañapäna ukanakwa qhanañchäna. Kunapachatï Jesusajj ‘kuttʼaniñapäkäna’ ukhaw Reinojj uttʼayasiñapäna; ukat kuttʼaniñapäkäna uka qhepatwa Reinojj ‘jutañaparakïna’. 1914 maranwa Jesusan profecianakapajj phoqasiñ qalltawayi, ukajj qhana amuykañawa. b Ukanak uñjasaw Jesusajj 1914 maran kuttʼanïna ukat uka mararakiw Jehová Diosan Reinopajj uttʼayasïna sasin saraktanjja.

15, 16. ¿‘Jichha pacha jaqenaka’ sasajj khitinakatsa Jesusajj parlaskäna?

15 Ukhamajj ¿kunapachas Reinojj jutani? Jesusajj janiw uk qhanañchawaykänti (Mat. 24:36). Ukampis tukuy urunakan jakatas amuyañasatakiw yanaptʼawayistu. ‘Jichha pacha jaqenakajj’ señalanak phoqasir uñjapkani uka qhepatwa Diosan Reinopajj jutani sasaw Jesusajj säna (Mateo 24:32-34 liytʼañataki). ‘Jichha pacha jaqenaka’ sasajja, ¿khitinakatsa parlaskäna? Ukwa jichhajj sumpach yatjjatañäni.

16 ‘Jichha pacha jaqenaka.’ ¿Jupar jan istʼir jaqenakatti Jesusajj parlaskpachäna? Janiwa. Kunapachatï mä qawqha apostolonakapajj “jamasat jisktʼapjjäna” ukhaw Jesusajj uka profecía arsüna (Mat. 24:3). Niyaw jupanakajj qollan ajayump ajllitäpjjañapäna. Jichhajja, kuna toqetsa parlasipkäna uk amuytʼarakiñäni. Jesusajj ‘jichha pacha jaqenaka’ sasin janïr arskäna ukhajja, akham sänwa: “Yateqasipjjam higo qoqata: Kunapachatejj uka alin ramanakapajj chʼojjñatati, ukhamarak laphinakapas uñstarakejja, yatipjjtawa jallupachajj jakʼankjjatapa. Uka kipkaraki jumanakajj ukanak uñjasajj, yatipjjam akapachan tukusiñapajj jakʼankatapa, punkunkataparaki” sasa. Cheqansa, ajllit arkirinakapakiw kuntï Jesusajj siskäna ukanak uñjapjjasapäna ukat kunsa ukanakajj sañ muni uksa amuyapjjarakisapäna, mä arunjja, jupanakakiw Jesusan jakʼankjjatap amuyapjjañapäna. Jupar jan creyir jaqenakajj janiw ukanak amuyapkasapänti. Ukhamasti, ‘jichha pacha jaqenaka’ sasinjja, ajllit arkirinakapatwa parlaskäna.

17. ‘Jichha pacha jaqenaka’ ukat ‘taqe akanaka’ siski uka arunakajja, ¿kamsañsa muni?

17 “Taqe akanakasti janïr jichha pacha jaqenak jiwarkipan phoqhasini.” ¿Kunjamsa uka arunakajj phoqaspachäni? Uk yatiñatakejj ‘jichha pacha jaqenaka’ ukat ‘taqe akanaka’ siski uka arunak sum amuyañasawa. ‘Jichha pacha jaqenaka’ siski uka arunakajja, janiw pachpa marani jaqenaka sañ munkiti, jan ukasti, mä tiempon jakir jaqenaka sañwa muni. Mä arunjja, mä qawqha maranakaw jupanakajj mä tiempon jakawayapjje. Ukat janiw wali jaya tiempo jakapkiti, tukusipjjakiwa (Éxo. 1:6). Jichhajj ‘taqe akanaka’ siskäna uka toqet amuytʼarakiñäni. Jesusajj kuttʼaniñapäkäna uka urunakanjja, mä arunjja, 1914 marat ‘jachʼa tʼaqhesïwkamajja’, kunanakas pasañapäna ukanakatwa parlaskäna (Mat. 24:21).

18, 19. ‘Jichha pacha jaqenaka’ siskäna uka arunakajja, ¿kuns amuytʼayistu?

18 Ukhamajj ‘jichha pacha jaqenaka’ siskäna uka arunakajja, ¿kuns amuytʼayistu? Pä grupo jaqenakatwa parlaski, jupanakajj pachpa tiemponwa jakawayapjje. Nayrïr gruponjja, khitinakatï 1914 maran señalanak phoqasir uñjapkäna uka ajllit cristianonakaw jakhutäpjje. Ukat payïr gruposti, nayrïr grupojj jakkäna uka pachpa tiemponakan jakiri ajllit cristianonakäpjjewa. Uka payïr grupotjja, kunjamsa ‘jachʼa tʼaqhesïwejj’ qalltani ukwa yaqhepajj uñjapjjani. Uka pä grupojja, pachpa tiemponwa ajllit cristianonakjamajj jakawayapjje. c

19 Jesusan Reyjam apnaqjjatap uñachtʼayir señalanakajj aka Oraqpachanwa uñjasiski. ‘Jichha pacha jaqenaka’ sasin uñtʼatäpki uka ajllit cristianonakas jilïrinakäjjapjjewa. Ukanakat yaqhepajja, ‘jachʼa tʼaqhesïwi’ urunakajj qalltkani ukhajj janïraw jiwapkaniti. Ukhamasti, Diosan Reinopajj niyaw purinjjani ukat aka Oraqpachwa apnaqjjarakini. Cheqansa, ‘Reinomajj jutpan’ sasin Jesusajj mayisiñ yatichkäna uk phoqasir uñjañajj wali kusiskañapunïniwa.

20. 1) ¿Kuna toqenakatsa aka libron yatjjataskañäni? 2) ¿Kunsa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni?

20 “[Jesusar] istʼapjjam” sasin Jehová Diosajj alajjpachat siskäna uka arunak janipun armapjjañäniti. Cristianonakjamajj taqe chuymaw uka arunakar istʼtanjja. Ukat kunanaktï Jesusajj Reino toqet arskäna ukat yatichkäna uksa, wal yatjjatañ munaraktanjja. Kunanaksa uka Reinojj jichhakam lurawayi ukat kunsa jutïrin lurarakini ukwa aka libron yatjjataskañäni. Jutïr yatichäwinjja, Diosan Reinopajj alajjpachan uttʼayasïna ukhajj kunanakas pasäna ukwa yatjjataskañäni.

a Jesusan uka uñachtʼäwipajj inas istʼirinakarojja, Arquelao sat Jachʼa Herodesan yoqapat amtaychïna. Herodesajj janïr jiwkasajja, Judea markampi ukat yaqha jiskʼa markanakamp apnaqañapatakiw Arquelao yoqapar uttʼayäna. Ukampis janïr apnaqañ qalltkasajja, César Augusto emperadorampi reyjam uttʼayatäñatakiw Roma markakam wali jay sarañapäna.

b Jukʼamp yatjjatañatakejja, ¿Kunsa Bibliax chiqpachapuni yatichi? sat libron 9 yatichäwip uñjjattʼäta.

c 1914 maran “tʼaqhesiñanakan” qalltap uñjapkäna uka cristianonakan qʼal jiwarjjapjjepana, mä arunjja, nayrïr grupon qʼal tukusjjepan ajllitäpki ukanakajja, janiw ‘jichha pacha jaqenaka’ satäpkiti (Mat. 24:8).