1, 2. (a) Ɛyaa wezuu caɣʋ kpeekpe taa lɛ, ɛbɛ laba nɛ pɩ-tɔm cɛyɩ nɛ pɩkɩlɩ pɩtɩŋa? (b) Nɛ ɛbɛ yɔɔ pɩtɩkɛnɩ piti tɔm se ɛyaa tɩpɩzɩ nɛ pana-pʋ?

ƐYAA wezuu caɣʋ taa lakasɩ sɔsɔsɩ nɛ lɛɣzɩtʋ ndɩ ndɩ laba. Wiɖiyi ŋpɔzɩ ña-tɩ se: ‘Ye maacaɣ wezuu alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa nɛ mana mbʋ pɩɖɔma yɔ, ɛzɩma pɩɩlabɩ-m le?’ Toovenim taa lɛ, ɛyaa sakɩyɛ pɔzʋʋ pa-tɩ tɔm ndʋ. Ɛlɛ maɣzɩ tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ: Paa ŋŋcaɣ wezuu alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ŋpɩzaa nɛ ŋna mbʋ piyeba nɛ lɛɣzɩtʋ ndʋ tɩkɔɔ yɔ? Pɩlakɩ kaɖɛ. Lakasɩ nzɩ siyeki nɛ pɛlɛɣzɩɣ ajɛɛ ñʋndɩnaa nabɛyɛ nɛ pamaɣ sɩ-tɔm takayɩsɩ nasɩyɩ taa yɔ, cɩkpɛndʋʋ tɛɛ sɩlakɩ. Toovenim taa lɛ, mbʋ pɩlabɩ caanaʋ taa nɛ pɩkɔnɩ lɛɣzɩtʋ sɔsɔtʋ yɔ, sakɩyɛ taa lɛ mɛsaɣ tɛɛ pɩpaɣzɩ awiya naayɛ ɖɩsɩ taa yaa minisiwaa nabɛyɛ tʋmɩyɛ taa yaa kominawaa nabɛyɛ ɖɩjaɣyɛ. Ɛlɛ lɛɣzɩtʋ ndʋ titukuuni ɛyaa miiliyɔɔwaa wezuu caɣʋ.

² Nabʋyʋ labɩ ɛyaa wezuu caɣʋ kpeekpe taa nɛ pɩ-tɔm cɛyɩ nɛ pɩkɩlɩ. Pʋbʋ yɔ mbʋ? Pitukuuni ɛyaa miiliyɔɔwaa wezuu caɣʋ. Ɛlɛ ɛyʋ nɔɔyʋ tɩpɩzɩ nɛ ɛna-pʋ. Alɩwaatʋ ndʋ palʋlɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ ɛsɔdaa yɔ, tɩ-tɔm ɖɩcaɣ yɔɔdʋʋ. Pɩkazɩ pazɩ lɛ Mesiya Kewiyaɣ ŋga, kakaɣ Sataŋ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖezuu. (Kalɩ Danɩyɛɛlɩ 2:34, 35, 44, 45.) Ɛyaa tɩpɩzɩ nɛ patɩlɩ alɩwaatʋ ndʋ pasɩɣaɣ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔ, pʋyɔɔ lɛ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩyɔɔdɩ se Yehowa mɛsɩ tɔm ndʋ ɛyaa yaa we? Yaa ɛñɔɔzɩ ɛ-ɛyaa kɩbama samaɣ se kaɖaŋ Kewiyaɣ ŋga? Ðɩkaɣ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ cosuu.

3-5. (a) Akɛ “ɛgbɛyɛ tiyiyu” weyi pɔyɔɔdɩ ɛ-tɔm Malakiya 3:1 taa yɔ? (b) Ɛbɛ pɩɩwɛɛ se pɩla pʋcɔ nɛ “ɛgbɛyɛ tiyiyu” kɔɔ templo taa?

³ Ðooo caanaʋ taa Yehowa ɖʋ ɛ-taa se ɛñɔɔzʋʋ ɛ-samaɣ nɛ kaɖaŋ alɩwaatʋ ndʋ pasɩɣ Mesiya Kewiyaɣ yɔ. Cɔnɩ natʋ tɔm ndʋ tɩwɛ Malakiya 3:1 taa yɔ nɛ ŋna. Pamawa se: “Mankaɣ tiyuu men-tiyiyu, nɛ ɛkaɣ nʋmɔʋ ñɔɔzʋʋ mɛ-ɛzɩdaa; nɛ ɛkaɣ kɔm lɔŋ e-templo taa, Ñazɩyʋ weyi ɩñɩnɩɣ yɔ, nɛ ɛgbɛyɛ tiyiyu weyi ɩcaɣ yɔ. Ɛkɔŋ kɛlɛ.”

⁴ Ða-alɩwaatʋ taa lɛ, ɛzɩmtaa Yehowa weyi payaɣ mayaɣ kanɛ ka-taa se “Ñazɩyʋ” yɔ, ɛkɔm se ewili mba pɛwɛɛ  nɛ pɛsɛɣ-ɩ fezuu taa templo kadaɣ taa tɛtʋ yɔɔ yɔ, pɔ-yɔɔ? Natʋ tɔm ndʋ tɩyɔɔdʋʋ se Yehowa nɛ “ɛgbɛyɛ tiyiyu” pakaɣnɩ kɔm. Anɩ payaɣ mbʋ? Pɩtɩkɛ nɔɔyʋ yem. Mesiya Kewiyaɣ wiyaʋ Yesu Krɩstʋ payaɣ mbʋ. (Luka 1:68-73) Ɛnʋ kɛnɩ wiyaʋ kɩfalʋ weyi pasɩwa yɔ, nɛ ɛnʋ kaɣnɩ wiluu Ɛsɔ samaɣ ŋga kɛwɛ tɛtʋ yɔɔ yɔ kɔ-yɔɔ nɛ ɛñɔɔzɩ-kɛ nɛ ɛñalɩ-kɛ.—1 Pɩyɛɛrɩ 4:17.

⁵ Ɛlɛ tiyiyu weyi pacalɩ ɛlɛ tɔm yɔɔdʋʋ Malakiya 3:1 taa yɔ, ɛnʋ lɛ anɩ? Tiyiyu ɛnʋ, pɩɩmʋnaa se ɛkɔɔ pʋcɔ nɛ Mesiya Kewiyaɣ wiyaʋ kɔmtʋ ñatalɩ. Pɩnzɩ nzɩ sɩɖɛwa pʋcɔ nɛ 1914 talɩɣ yɔ, nɔɔyʋ ‘ñɔɔzɩ nʋmɔʋ’ Mesiya Kewiyaɣ wiyaʋ ɛzɩdaa?

6. Mba labɩ tʋmɩyɛ ɛzɩ “tiyiyu” weyi paayɔɔdɩ ɛ-tɔm yɔ nɛ pɔñɔɔzɩ Ɛsɔ samaɣ nɛ kaɖaŋ mbʋ pɩkaɣ labʋ nɛ ɛzɩdaa yɔ?

⁶ Mbʋ payɩ pɩɖɔm Yehowa ɛgbɛyɛ taa ɖa-alɩwaatʋ taa yɔ, pɩkaɣ-ɖʋ sɩnʋʋ nɛ ɖicosi tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ takayaɣ kanɛ ka-taa. Mbʋ pɩɖɔm Yehowa ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɩwɩlɩɣ se pɩnzɩ 1800 waa kɛdɛzaɣ alɩwaatʋ taa, ɛyaa nabɛyɛ pazɩ kaakpeɣlaa nɛ pawɩlɩɣ Krɩstʋ toovenim tɔm, ŋgʋ ɛyaa sakɩyɛ mba payɩ paacɔ-wɛ nɛ pata yɔ, paakɛ Krɩstʋ ñɩma cɛtɩyaa. Pɔkɔm nɛ payaa ɛyaa mba se Bibl Kpɛlɩkɩyaa. Mba paaɖɛ-wɛ nɔɔ yɔ, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se Charles Taze Russell nɛ ɛ-taabalaa, palabɩ tʋmɩyɛ ɛzɩ “tiyiyu” weyi paayɔɔdɩ ɛ-tɔm yɔ. Pawɩlɩ-wɛ fezuu taa nʋmɔʋ kɩbaŋʋ nɛ pɔñɔɔzɩ-wɛ se papɩzɩ nɛ paɖaŋ mbʋ pɩwɛnɩ ɛzɩdaa yɔ. Yele nɛ ɖɩna nʋmɔŋ naanza weyi ɩ-taa palabɩ tʋmɩyɛ ɛzɩ “tiyiyu” yɔ.

7, 8. (a) Mba paɣzɩ wɩlʋʋ pɩnzɩ 1800 waa taa se ciyam maasɩkɩ wɩlɩtʋ kɛ cɛtɩm wɩlɩtʋ? (b) Cɛtɩm wɩlɩtʋ lɛɛtʋ ndʋ yɔɔ Charles Russell nɛ ɛ-taabalaa pokulaa?

⁷ Bibl kpɛlɩkɩyaa mba patɩmɩɣ nɛ pɛkpɛlɩkɩɣ Bibl; nɛ panɩɣnɩ ɖama tɔm natʋyʋ yɔɔ lɛ, pekpeɣli-tʋ nɛ pama-tʋ nɛ patayɩ lalaa. Mba payaɣ pa-tɩ se Krɩstʋ mba yɔ, paawɛ fezuu taa cɩkpɛndʋʋ taa pɩnzɩ mɩnɩŋ sakɩyɛ; pa-wɩlɩtʋ sakɩyɛ kaalɩnɩ sɩɩnaa layaa cɔlɔ na. Tɩ-taa kajalaɣ ñɩndʋ lɛ ciyam maasɩkɩ wɩlɩtʋ. Ɛlɛ, pɩnzɩ 1800 waa taa lɛ, laŋa kɩbana tɩnaa nabɛyɛ kpɛlɩkɩ Bibl siŋŋ nɛ patɩlɩ se ciyam maasɩkɩ wɩlɩtʋ ndʋ, tɩtɩlɩɩnɩ Ɛsɔtɔm taa na. Henry Grew, George Stetson nɛ George Storrs paama takayɩsɩ nɛ pɔyɔɔdɩ tɔm nɛ pokuli Sataŋ cɛtɩm wɩlɩtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ nɛ abalɩtʋ. * Pa-wɩlɩtʋ ndʋ tɩkɔɔ nɛ tɩla Charles Russell nɛ ɛ-taabalaa pɔ-yɔɔ tʋmɩyɛ.

⁸ Bibl Kpɛlɩkɩyaa mba, pɔkɔm ɖɔɖɔ nɛ peɖiɣzina se cɛtɩm wɩlɩtʋ lɛɛtʋ wɛɛ ɖɔɖɔ, titukuuni ciyam maasɩkɩ wɩlɩtʋ ndʋ. Ɛzɩ miŋ sɔsɔŋ wɩlɩtʋ (ndʋ tɩtɔŋ se ɛyaa kɩbama woki ɛsɔdaa nɛ Ɛsɔ nazɩɣ kɩdɛkɛdaa miŋ sɔsɔŋ taa tam yɔ,) Charles Russell nɛ ɛ-taabalaa pama takayɩsɩ, tɔm ñʋŋ nɛ traktɩwaa nɛ pɔyɔɔdɩ tɔm nɛ abalɩtʋ nɛ pawɩlɩ se wɩlɩtʋ ndʋ nɛ lɛɛtʋ pɛkɛ cɛtɩm yeke na.

9. Ɛzɩma Feŋuu Tilimiye wɩlaa se Trinita wɩlɩtʋ kɛ cɛtɩm wɩlɩtʋ?

⁹ Bibl Kpɛlɩkɩyaa wɩlaa ɖɔɖɔ se Trinita wɩlɩtʋ kɛ cɛtɩm sɔsɔm. Pɩnaɣ 1887 taa pama Feŋuu Tilimiye (aŋglɛɛ) taa se:  “Masɩ wɩlɩɣ taabalɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Yehowa nɛ ɖa-Kɩbaɣlʋ Yesu pɛ-hɛkʋ taa yɔ, nɛ sɩwɩlɩɣ ɖɔɖɔ se pɛwɛ ndɩ nɛ patɩkɛ ɛyʋ kʋyʋm; pʋyɔɔ lɛ, pɩlakɩ-ɖʋ piti se Trinita wɩlɩtʋ (yaa Ɛsɔnaa naadozo kpɛndaa nɛ pɛkɛ kʋyʋm) pɩzaa nɛ tɩyɛlɩ nɛ ɛyaa sakɩyɛ tisi tɩ-yɔɔ mbʋ. Ɛlɛ pɩwɩlɩɣ ɖɔɖɔ kaɣlaa se alɩwaatʋ ndʋ koyindu kɔma se epeɣzi coocinaa nɛ ɛmɩzɩ pa-taa cɛtɩm wɩlɩtʋ yɔ, coocinaa mba paawɛɛ nɛ poɖou yem yɔlɩɩɩ.”

10. Ɛzɩma Feŋuu Tilimiye kaawɩlaa se pɩnaɣ 1914 wɛ ŋgee?

¹⁰ Payaɣaɣ takayaɣ nakɛyɛ se Ziyɔŋ tɛ Feŋuu Tilimiye mintʋsʋʋ nɛ Krɩstʋ kɔmtʋ tɛ tɔm susuyu (ŋga payaɣ sɔnɔ se Feŋuu Tilimiye). Hɩɖɛ nɖɩ ɖɩwɩlɩɣ se takayaɣ ŋga kañɩnaɣ se patɩlɩ natʋ tɔm ndʋ tɩyɔɔdʋʋ Krɩstʋ kɔmtʋ tɔm yɔ camɩyɛ. Patam numwaa mba pamaɣaɣ takayaɣ ŋga yɔ, pɔkɔm nɛ peɖiɣzina se Danɩyɛɛlɩ natʋ tɔm ndʋ tɩyɔɔdʋʋ “wɛɛ lʋbɛ” tɔm yɔ, titukuuni alɩwaatʋ ndʋ Ɛsɔ labɩ tamaɣ se ɛsɩɣ Mesiya Kewiyaɣ yɔ. Pɩnzɩ 1870 waa taa, paatɛm paɣzʋʋ wɩlʋʋ se wɛɛ lʋbɛ ana akaɣ tɛm pɩnaɣ 1914 taa. (Danɩyɛɛlɩ 4:25; Luka 21:24) Ðo-koobiya mba paawɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, paataatɩlɩ  mbʋ pɩkaɣ labʋ pɩnaɣ ŋga ka-taa ɖeyi ɖeyi yɔ, ɛlɛ posusi toovenim tɔm ndʋ paasɩma yɔ paa le, nɛ tɔm susuu mbʋ pɩ-wazasɩ wɛ halɩ nɛ sɔnɔ.

11, 12. (a) Koobu Russell yɔɔdaa se asɩnɩ-ɩ nɛ ɛwɩlɩɣ tɔm? (b) Tʋmɩyɛ nɖɩ Russell nɛ ɛ-taabalaa palaba pʋcɔ nɛ pɩnaɣ 1914 paɣzɩɣ yɔ, ɛbɛ yɔɔ ɖɩ-tɔm kaacɛyaa?

¹¹ Russell nɛ ɛ-taabalaa pa-taa nɔɔyʋ tɩyɔɔdɩ se po-ɖoŋ taa papɩzaa nɛ patɩlɩ nɛ panɩɩ toovenim tɔm ndʋ tɩ-taa. Russell yɔɔdaa se ɛyaa mba paaɖɛ-ɩ nɔɔ yɔ, pasɩnɩ-ɩ. Ɛlɛ kɔzɩ kɔzɩ lɛ, ɛyɔɔdaa se Yehowa Ɛsɔ wɩlɩɣnɩ ɛ-samaɣ tɔm ndʋ pɩwɛɛ se katɩlɩ nɛ alɩwaatʋ ndʋ pʋmʋnaa se katɩlɩ-tʋ yɔ. Yehowa sɩnɩnɩ-ɩ. Pɩtʋʋ fɛyɩ, pana wena Russell nɛ ɛ-taabalaa pañakaɣ se papɩzɩ nɛ paɖʋ tʋkaɣ toovenim nɛ cɛtɩm wɩlɩtʋ pɛ-hɛkʋ taa yɔ, Yehowa wazɩ a-yɔɔ. Pɩnzɩ wɛɛ nɛ sɩɖɛɣ lɛ, pawɩlɩ kpayɩ se palɩ cɛtɩm Krɩstʋ mba taa nɛ tʋkaɣ wɛ pa nɛ wɛ pɛ-hɛkʋ taa.

¹² Tʋmɩyɛ nɖɩ ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa mba palaba nɛ palʋ toovenim tɔm yɔɔ pʋcɔ nɛ 1914 talɩɣ yɔ, ɖɩlakɩ-ɖʋ piti siŋŋ. 1^er novembre 1917 tɛ Feŋuu Tilimiye (aŋglɛɛ taa) kaayɔɔdaa se: “Miŋ sɔsɔŋ wɩlɩtʋ nɛ cɛtɩm wɩlɩtʋ lɛɛtʋ kaayekaɣ nɛ sɔɔndʋ kpaɣ ɛyaa. Ɛlɛ ɛyaa miiliyɔɔwaa sakɩyɛ lɩ sɔɔndʋ ndʋ tɩ-taa lɛɛlɛɛyɔ. Toovenim wɛ ɛzɩ lɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛɛ nɛ ɖihuu pɩlakɩ ɛzɩ pɩnzɩ nɩɩnaza yɔ, nɛ lɩyɛ nɖɩ ɖɩkaɣ huu mbʋ tam nɛ ɖɩkɔɔ ɖisu tɛtʋ kpeekpe yɔɔ. Toovenim koyindinaa ɩɩpɩzɩɣ nɛ pala nabʋyʋ. Ɛyaa mba palʋkɩnɩ toovenim yɔ, pɛwɛ ɛzɩ ɛyʋ weyi ɛkpakɩɣ pɩsaʋ se ɛsɩnzɩnɩ teŋgu lɩm hola yɔ.”

13, 14. (a) Ɛzɩma “tiyiyu” sɩnaa nɛ pɔñɔɔzɩ Wiyaʋ Mesiya nʋmɔʋ? (b) Ðo-koobiya nabɛyɛ kaacaɣ wezuu pɩcɛzɩɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ yɔ, ɛbɛ pa-kɩɖaʋ pɩzɩɣ nɛ kɩkpɛlɩkɩ-ɖʋ?

¹³ Maɣzɩ tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ: Ye ɛyaa ɩtaatɩlɩ se Yesu wɛ ndɩ nɛ ɛ-Caa Yehowa, paapɩzaa nɛ pɔñɔɔzɩ pa-tɩ nɛ paɖaŋ Krɩstʋ kɔmtʋ na? Pɩtʋʋ fɛyɩ se aayɩ. Ye paamaɣzaɣ ɖɔɖɔ se paa weyi ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛwɛɛnɩ maasɩkɩ maasɩkɩ wezuu, ɛlɛ Krɩstʋ wayɩ tɩŋɩyaa nabɛyɛ pazɩ yem wɛnɩnɩ waɖɛ nɖɩ yɔ, pataapɩzɩ ɖɔɖɔ nɛ pɔñɔɔzɩ pa-tɩ nɛ paɖaŋ Krɩstʋ kɔmtʋ. Pɩtasɩ lɛ, ye paamaɣzaɣ se Ɛsɔ nazɩɣ ɛyaa miŋ maatɛŋ taa tam yɔ, pataapɩzɩ ɖɔɖɔ nɛ pɔñɔɔzɩ pa-tɩ. Pɩtʋʋ fɛyɩ, “tiyiyu” ñɔɔzɩ Mesiya Kewiyaɣ Wiyaʋ nʋmɔʋ!

¹⁴ Nɛ ɖa yɔ? Ɛbɛ pɩnzɩ mɩnʋʋ ŋgʋ kɩɖɛwa yɔ kɩ-taa koobiya kɩɖaʋ pɩzɩɣ nɛ kɩkpɛlɩkɩ-ɖʋ? Ɛzɩ koobiya mba yɔ, pɩwɛɛ se ɖɩkalɩɣ nɛ ɖɩkpɛlɩkɩɣ Ɛsɔtɔm sakɩyɛ. (Yohanɛɛsɩ 17:3) Sataŋ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ, ɖɩ-ɛzɩyɛ sɛnɩ tomnaɣ yɔɔ ñɩm ñɩnʋʋ nɛ fezuu taa ñɔɔsɩ kʋʋ-ɖɩ; ɛlɛ ɖa lɛ, tɛtɛ pɩla mbʋ nɛ ɖɩsɔɔlɩ fezuu taa tɔɔnaɣ tɔɔʋ tam!—Kalɩ 1 Timootee 4:15.

15. Pazɩ pazɩ lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa kɔm nɛ panɩɩ tɔm ndʋ taa? (Cɔnɩ pɩ-tɛɛ tɔm.)

¹⁵ Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaawɩlaa se pɩcɛyaa se ɛyaa ɩlɩɩ ɛjaɖɛ yɔɔ coocinaa taa. Feŋuu Tilimiye yɔɔdɩ “Babilooni Sɔsɔʋ” tɔm pɩnaɣ 1879 taa. Ɛzɩ Papawaa tɔm kɩyɔɔdaɣ? Yaa Roma Katooliki cooci tɔm kɩyɔɔdaɣ? Protestant waa kaayɔɔdɩ pɩnzɩ mɩnɩŋ sakɩyɛ se Babilooni ŋgʋ kɩ-tɔm Bibl natʋ tɔm  yɔɔdʋʋ yɔ, ŋgʋ lɛ Katooliki cooci. Ɛlɛ pazɩ pazɩ lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa ñɔkɔm nɛ pana se mba payaɣ pa-tɩ ɖa-alɩwaatʋ taa se Krɩstʋ mba yɔ, po-coocinaa kpeekpe wɛ “Babilooni” taa. Ɛbɛ yɔɔ? Mbʋ pʋyɔɔ yɔ pa-tɩŋa pawɩlaɣ cɛtɩm wɩlɩtʋ ndʋ ɖɩyɔɔdɩ tɩ-tɔm nɛ pɩɖɛɛ yɔ. * Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, ɖa-takayɩsɩ yɔɔdɩ kpayɩ mbʋ pɩwɛɛ se coocinaa mba pa-taa laŋa kɩbana tɩnaa ɩla yɔ.

16, 17. (a) Ɛzɩma takayɩsɩ nzɩ payaɣ se L’Aurore du Millénium nɛ Feŋuu Tilimiye yɔ, sɩɩsɩnɩ ɛyaa se palɩɩ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ taa? (b) Ɛlɛ suwe paayɔɔdaa nɛ pɩca lɩm tɔm ndʋ tɩ-taa? (Cɔnɩ pɩ-tɛɛ tɔm.)

¹⁶ Pɩnaɣ 1891 taa L’Aurore du Millénium takayaɣ naadozo ñɩŋga kaayɔɔdaa se Ɛsɔ lɔ ɖa-alɩwaatʋ taa Babilooni. Paama ka-taa se: “Pɔlɔ coocinaa mba payaɣ pa-tɩ se Krɩstʋ mba yɔ pa-tɩŋa; nɛ mba payɩ paañɩnɩɣ se petisi pa-wɩlɩtʋ nɛ pɔ-sɔnzɩ yɔɔ yɔ, pɩwɛɛ se palɩɩ pa-taa lɛɛlɛɛyɔ.”

¹⁷ Ɛyaa nabɛyɛ taahɩzɩ pa-hɩla coocinaa takayɩsɩ taa; nɛ pɔyɔɔdʋʋ se mba sɩm toovenim nɛ petisiɣ pɩ-yɔɔ nɛ paawoki coocinaa mba pa-taa. Ɛyaa mba janvier 1900 tɛ Feŋuu Tilimiye kaaheyaa se: “Ɛzɩ ɛyʋ pɩzɩɣ nɛ ɛlɩɩ Babilooni Sɔsɔʋ taa nɛ ɛ-nɩŋgbaŋaɣ kʋyʋmaɣ wɛɛ kɩ-taa mbʋ? Ɛzɩ ñamtʋ ndʋ Ɛsɔ sɔɔlaa . . . nɛ ñamtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ etisiɣ? Pɩlɩ, pɩɩpɩzɩɣ nɛ pɩla mbʋ. Cooci woɖu paɣzɩɣ cooci nakʋyʋ wobu lɛ, pɩwɛ ɛzɩ ɛ nɛ kʋ pɔhɔkɩ nɔɔ. Pʋbʋ ye ɛtɩwɩlɩ ɛyaa tɩŋa ɛzɩdaa kpayɩ se ɛtɩtasɩ wɛʋ cooci ŋgʋ kɩ-taa yɔ, pɩwɛɛ se ɛɖɔ nɔɔ hɔkʋʋ mbʋ pɩ-hɔɔlɩŋ tɩŋa yɔɔ.” Pɩnzɩ kɔm nɛ sɩɖɛɣ lɛ, patileɣyini tɔm tʋnɛ. * Pɩwɛɛ se Yehowa sɛyaa tɩŋa ɩcɛ taabalɩyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛ pa nɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ pɛ-hɛkʋ taa yɔ.

18. Ɛbɛ yɔɔ pɩɩcɛyaa se ɛyaa ɩlɩɩ Babilooni Sɔsɔʋ taa?

¹⁸ Ye pataapakɩ koobiya ɖoŋ ɖoŋ se palɩɩ Babilooni Sɔsɔʋ taa mbʋ, Wiyaʋ kɩfalʋ Krɩstʋ kaawɛnɩ tomnaɣ ŋga pɔñɔɔzaa yaa Krɩstʋ patam numwaa kɩbama tɛtʋ yɔɔ? Pɩtaapɩzɩɣ se pɩla mbʋ kpa. Krɩstʋ ñɩma mba palɩ Babilooni Sɔsɔʋ cɩkpaŋ tɛɛ yɔ, pe-yeke papɩzaɣna se pɛsɛɛ Yehowa “lɩmaɣzɩyɛ taa nɛ toovenim taa.” (Yohanɛɛsɩ 4:24) Sɔnɔ ɖɩtɛm ɖa-taa ɖɔɖɔ se taabalɩyɛ naɖɩyɛ ɛtaawɛɛ ɖa nɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ ɖɛ-hɛkʋ taa? Ðɩñaɣ pana nɛ ɖɩɖɔ lɔŋ ɛnɛ ɩ-yɔɔ paa ɖooye: “Ɩlɩɩ [kɩ-taa], hayɩ man-samaɣ”!—Kalɩ Natʋ 18:4.

19, 20. Ɛzɩma Feŋuu Tilimiye sazɩ Yehowa samaɣ se kekpeɣliɣ nɛ kɛsɛɣ Ɛsɔ?

¹⁹ Bibl Kpɛlɩkɩyaa kɔm nɛ peɖiɣzina se ɖenɖe pɩlakɩ yɔ, pɩwɛɛ se koobiya ikpeɣliɣ nɛ pɛsɛɣ Ɛsɔ. Krɩstʋ ñɩma toovenim mba nawa se cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ taa lɩʋ yeke tɩmaɣ. Pɩcɛyaa se ɛyʋ ɛɖʋ nesi toovenim sɛtʋ. Papaɣzɩ Feŋuu Tilimiye lɩzʋʋ lɛ, ɖiseɣtaɣ ɖɩ-kalɩyaa ɖoŋ ɖoŋ se pekpeɣliɣ ɖama nɛ pɛsɛɣ Ɛsɔ. Juillet 1880 taa, Koobu Russell kaacɔwa nɛ ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm ɛjaɖɛ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa nɛ ɛpɩsɩ lɛ, ɛma se kediɣzisi sakɩyɛ nzɩ paalaba yɔ, sɩkpazɩ ɛyaa ɖoŋ siŋŋ. Peeɖe eheyi Feŋuu Tilimiye kalɩyaa se petiyini ɛzɩma  kediɣzisi wɛɛ siwokini ɛzɩdaa yɔ, pɩ-tɛ akɔnta nɛ pamaɣ-kʋ Feŋuu Tilimiye taa. Nɛ pɩwazɩ we? Pɩsɩɣna nɛ patɩlɩ ɛzɩma pɛwɛɛ nɛ powokini ɛzɩdaa yɔ. Ɛtɔm se: “Iheyi-ɖʋ . . . ɛzɩma Kɩbaɣlʋ wɛɛ nɛ ɛwazɩɣ-mɩ yɔ; ye mɩ mba ɩka tisuu yɔ ɩwɛɛ nɛ ikpeɣliɣ ɖama yɔ, iheyi-ɖʋ ɖɔɖɔ.”

²⁰ Pɩnaɣ 1882 taa, pama Feŋuu Tilimiye taa tɔm ñʋʋ nakʋyʋ nɛ kɩtɔŋ se: “Ðikpeɣliɣ ɖama”. Ñʋʋ ŋgʋ kiseɣtaɣ Krɩstʋ mba se pɔɖɔkɩ kediɣzisi wobu kpam nɛ ‘pekemsini ɖama nɛ pakpazɩ ɖama sɔɔlɩm ɖoŋ.’ Kɩyɔɔdaɣ ɖɔɖɔ se: “Pɩtɩcɛyɩ se mɩ-taa nabɛyɛ iwolo sukuli yaa pɛwɛɛ niye nabʋyʋ taa nɛ pʋcɔ. Paa weyi lɛ ɛɖɔkɩ e-Bibl, takayaɣ nakɛyɛ nɛ kɩmamaʋ nɛ mbʋ payɩ pɩpɩzɩɣ pɩsɩnɩ ɛyʋ nɛ ɛnɩɩ Bibl taa ɛzɩ takayɩsɩ nzɩ sɩlɩzɩɣ Bibl taa tɔm pee naayɛ taa yɔ. Ɩlɩzɩ tɔm ñʋʋ nakʋyʋ, ɩpɔzɩ fezuu kiɖeɖeu se kɩsɩnɩ-mɩ nɛ ɩnɩ kɩ-taa, ɩkalɩ-kʋ, ɩmaɣzɩ kɩ-yɔɔ, nɛ ɩkpaɣ masɩ nzɩ sɩyɔɔdʋʋ kɩ-tɔm yɔ, nɛ ɩkɛdɩnɩ ɖama. Ye ɩlakɩ mbʋ yɔ, ɩkaɣ tɩlʋʋ toovenim nʋmɔʋ.”

21. Kɩɖaʋ kɩbaŋʋ ŋgʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛ Allegheny, Pennsylvanie tɛtʋ taa yɔ, ɖɩha-ɖʋ kediɣzisi wobu nɛ koobiya yɔɔ kilimuu nʋmɔʋ taa?

 ²¹ Bibl Kpɛlɩkɩyaa ɛgbɛyɛ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ kaawɛ Pennsylvanie, Allegheny tɛtʋ taa, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa. Peeɖe koobiya ɖɔŋaɣ Ebree 10:24, 25 taa lɔŋ tasʋʋ yɔɔ nɛ pahaɣ kɩɖaʋ kɩbaŋʋ; pekpeɣlaɣ ɖama nɛ pɛsɛɣ Ɛsɔ. (Kalɩ Ebree 10:24, 25.) Pɩnzɩ sakɩyɛ kɔm nɛ sɩɖɛɛ, ɛlɛ koobu Charles Capen tɔzʋʋ alɩwaatʋ ndʋ ɛɛkɛ pɩɣa yem nɛ ewoki kediɣzisi nzɩ yɔ, tɩ-yɔɔ. Ɛmawa se: “Mɔntɔzʋʋ masɩ nzɩ paama kigbeɣluu kpaaŋ koloŋa yɔɔ yɔ, sɩ-taa nakɛyɛ yɔɔ. ‘Ɩkɛ koobiya mi-kpeekpe nɛ ɩwɛnɩ Tɔm Wɩlɩyʋ kʋyʋm koŋ, ɛnʋ lɛ Krɩstʋ.’ Mayaɣ ŋga kaacaɣ ma-lɩmaɣza taa. Fadanaa fɛyɩ Yehowa samaɣ hɛkʋ taa.” (Maatiyee 23:8) Koobu Capen tɔzʋʋ ɖɔɖɔ ɛzɩma kediɣzisi nzɩ sɩkpazaɣ ɛyaa ɖoŋ nɛ siseɣtiɣ-wɛ yɔ; ɛtɔzʋʋ ɛzɩma Koobu Russell ñakaɣ pana siŋŋ se ekilimi paa koobu weyi lɛ ɛ-yɔɔ yɔ.

22. (a) Peseɣti koobiya se papaɣzɩ kediɣzisi wobu lɛ, ɛzɩma palaba? (b) Nɛ pa-kɩɖaʋ kpɛlɩkɩɣ-ɖʋ we?

²² Koobiya siɣsiɣ mba ñaɣ pana nɛ patɩŋ kɩɖaʋ kʋnɛ nɛ paña paɣtʋ ndʋ paɖʋʋ-wɛ yɔ. Paaɖʋ agbaa tɛtʋ lɛɛtʋ taa ɛzɩ Ohio nɛ Michigan pa-taa, nɛ pʋwayɩ lɛ Amerika nɛ hayo kiŋ nɛ ajɛɛ lɛɛna taa ɖɔɖɔ. Maɣzɩ tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ: Ye pataahayɩsɩ koobiya se pekpeɣliɣ nɛ pɛsɛɣ Ɛsɔ, paapɩzaa nɛ pɔñɔɔzɩ pa-tɩ nɛ paɖaŋ Krɩstʋ kɔmtʋ na? Pɩtʋʋ fɛyɩ se aayɩ. Nɛ ɖa sɔnɔ yɔ? Pɩwɛɛ se ɖɩtɛ ɖa-taa se ɖɩñakɩ pana nɛ ɖiwoki kediɣzisi ɖoŋ ɖoŋ, nɛ ɖɩñɩnɩ nʋmɔŋ weyi ɩ-yɔɔ ɖɩpɩzɩɣ ɖɩtɩŋna nɛ ɖɩkpazɩ ɖama ɖoŋ yɔ.

23. Ɛzɩma Feŋuu Tilimiye wɩlaa se pɩcɛyaa se patam numwaa tɩŋa isusi tɔm?

²³ Bibl Kpɛlɩkɩyaa wɩlaa se pɩpɔzaa se patam numwaa tɩŋa isusi toovenim tɔm. Feŋuu Tilimiye yɔɔdɩ pɩnaɣ 1885 taa se: “Pɩtɩmʋna se ɖɩsɔɔ se ye pata nɔɔyʋ num yɔ, pata-ɩ pʋ se esusi tɔm na (Iz. 61:1), tɔm susuu yɔɔ paya-ɩ.” Lɛɛɖɛ yɔɔdɩ pɩnaɣ 1888 taa se: “Ða-tʋmɩyɛ fɛyɩ mɛsaɣ tɛɛ. Ye ɖɩɩlakɩ-ɖɩ nɛ ɖɩñɩnɩɣ kawanaɣ nakɛyɛ yɔ, pʋbʋ lɛ ɖɩkɛ tʋmlaɖaa feendinaa nɛ ɖɩtɩmʋnɩ waɖɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ Ɛsɔ ha-ɖʋ yɔ.”

24, 25. (a) Russell nɛ ɛ-taabalaa peheyaɣ lalaa yem na se pɩwɛɛ se posusi tɔm yaa we? (b) Ɛzɩma Ɛsɔtɔm tayɩyʋ nɔɔyʋ kɛdɩ ɛzɩma ɛlakaɣ tɔm susuu tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ pataalɩzɩtɩ lɔɔɖa yɔ?

²⁴ Koobu Russell nɛ ɛ-taabalaa pataaseɣtiɣ lalaa nɔɔ taa yem se posusi tɔm. Papaɣzɩ lɩzʋʋ traktɩwaa nabɛyɛ nɛ payaɣ-wɛ se Bibl Kpɛlɩkɩyaa tɛ traktɩwaa (aŋglɛɛ taa); mba pɔkɔm nɛ payaa pʋwayɩ se Ɛsɔtɔm wɩlʋʋ takayɩsɩ kɩbɩnzɩ (aŋglɛɛ taa). Pɛcɛlaɣ-wɛ Feŋuu Tilimiye kalɩyaa se patayɩɣ-wɛ ɛyaa falaa.

²⁵ Payaɣaɣ mba paaha pa-tɩ se posusuu tɔm alɩwaatʋ tɩŋa yɔ se Ɛsɔtɔm tayɩyaa. Charles Capen weyi ɖɩɩtɛm ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ nɛ pɩɖɛɛ yɔ, ɛɛwɛ pa-taa. Ɛyɔɔdɩ pʋwayɩ se: “Amerika komina piliŋa ŋga kɔcɔŋnɩ tɛtʋ tayʋʋ yɔɔ yɔ, kaalɩzɩ tɛtʋ anjaʋwaa nabɛyɛ; mba sɩnɩnɩ-m nɛ malakɩ tʋmɩyɛ kookasɩ nzɩ paha-m Pennsylvanie tɛtʋ taa yɔ, sɩ-taa. Paalɩzɩ anjaʋwaa mba pɔ-yɔɔ habɛɛ; ye mbʋ maapɩzaɣ se mɔnɖɔ nɩŋgbanzɩ nɛ mowolo tɛtʋ hɔɔlɩŋ tɩŋa taa. Nabʋyʋ taa mankpakɩɣ avema naadozo nɛ mowoki ɛyaa tɛ nɛ mamaɣ mba pɔsɔɔlaa se powoni-wɛ Études des Écritures takayɩsɩ yɔ pa-hɩla; nɛ pʋwayɩ lɛ, mala haya kpaŋnʋ lɔɔɖɩyɛ naɖɩyɛ nɛ mowoni-wɛ sɩ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, mansʋwaɣ haɖaa nabɛyɛ tɛ na. Pʋbʋ taa lɛ, lɔɔɖa tɩtɩɩwɛta.”

26. (a) Ɛbɛ yɔɔ pɩɩpɔzaa se Ɛsɔ samaɣ ɩlakɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ pʋcɔ nɛ papɩzɩ nɛ pɔñɔɔzɩ pa-tɩ nɛ paɖaŋ Krɩstʋ kɔmtʋ? (b) Pɩwɛɣ ɖeu se ɖɩpɔzɩ ɖa-tɩ tɔm ndʋ?

²⁶ Pɩɩpɔzɩ abalɩtʋ nɛ kpekpeka kajalaɣ tɔm susuyaa mba. Ye pataawɩlɩ Krɩstʋ ñɩma toovenim mba se tɔm susuu tʋmɩyɛ tɔm cɛyaa, paapɩzaa nɛ paɖaɣnɩ pa-tɩ nɛ paɖaŋ Krɩstʋ kɔmtʋ yaa we? Ndɛŋgbɛzaɣ fɛyɩ, pataapɩzɩ nɛ pala mbʋ. Halɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩkaɣnɩ wɩlʋʋ kpem se Krɩstʋ kɔm e-kewiyaɣ taa. (Maatiyee 24:14) Pɩɩpɔzaa se pasɩnɩ Krɩstʋ mba nɛ patɩlɩ se pɩmʋnaa se pasɩɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ kajalaɣ lone taa pe-wezuu caɣʋ taa. Pɩwɛɛ se ɖa-taa paa anɩ ɛpɔzɩ ɛ-tɩ se: ‘Tɔm susuu tʋmɩyɛ mansɩ kajalaɣ lone taa me-wezuu caɣʋ taa? Malaɣ kɩlaŋ weyi pɩpɔzaa yɔ se manpɩzɩ nɛ manɖʋ tʋmɩyɛ nɖɩ nesi camɩyɛ na?’

27, 28. (a) Ɛbɛ apostoloo Yohanɛɛsɩ kaana natʋ natʋyʋ taa? (b) Palʋlɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ lɛ, ɛbɛ Sataŋ nɛ ɛ-aleewaa palaba?

²⁷ Lɛɛlɛɛyɔ, pɩnaɣ sɔsɔɔ 1914 talaa lɛ. Ɛzɩ ɖɩɩyɔɔdʋʋ ñʋʋ kʋnɛ kɩ-kajalaɣ hɔɔlʋʋ taa yɔ, ɛyʋ nɔɔyʋ taana lakasɩ nzɩ sɩɩlabɩ ɛsɔdaa yɔ. Ɛlɛ paawɩlɩ apostoloo Yohanɛɛsɩ natʋ natʋyʋ nɛ tɩyɔɔdʋʋ lakasɩ nzɩ sɩ-tɔm. Maɣzɩ tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ: Yohanɛɛsɩ na “kawɩlaɣ sɔsɔɔ nakɛyɛ” ɛsɔdaa. Ɛsɔ “halʋ” (pʋ-tɔbʋʋ lɛ se Ɛsɔ tiyiyaa ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɛ ɛsɔdaa yɔ), ɛ nɛ hoɣa  nɛ ɛlʋlɩ abalɩbɩɣa nakɛyɛ. Abalɩbɩɣa ŋga, “kakaɣ ajɛɛ kpeekpe ketuu nɛ ñɩɣyʋʋ ɛgbazɩyɛ.” Palʋlɩ pɩɣa ŋga lɛ, “pakpazɩ-kɛ Ɛsɔ nɛ e-kewiyaɣ kpelaɣ pɔ-cɔlɔ.” Nɛ nɔɔ sɔsɔɔ nakɛyɛ yɔɔdʋʋ ɛsɔdaa se: “Lɛɛlɛɛyɔ ɖɛ-Ɛsɔ tɩnɩ ñʋʋ yabɩtʋ, ɖoŋ, kewiyaɣ, nɛ ɛ-tɛ Krɩstʋ tɩnɩ ñazɩtʋ.”—Natʋ 12:1, 5, 10.

²⁸ Pɩtʋʋ fɛyɩ se alɩwaatʋ ndʋ pasɩ Mesiya Kewiyaɣ ɛsɔdaa yɔ, ndʋ Yohanɛɛsɩ kaana natʋ taa mbʋ yɔ. Pɩɩkɛ taa leleŋ alɩwaatʋ siŋŋ. Ɛlɛ pɩtɩkɛ ɛyaa tɩŋa tɩlabɩ leleŋ. Sataŋ nɛ ɛ-aleewaa palabɩ you nɛ tiyiyaa mba Mikayɛɛlɩ yaa Krɩstʋ ɖiyaɣ yɔ. Ɛbɛ lɩ you ŋgʋ kɩ-taa? Pamawa se: “Pɔlɔ Ðʋmanʋʋ sɔsɔʋ ŋgʋ, ɖooo lɔŋ taa ɖʋm, eleeu, yaa Sataŋ, ɛzɩ payaʋ-ɩ yɔ, ɛjaɖɛ kpeekpe peɣziyu, pɔlɔ ɛ nɛ e-tiyiyaa tataa.”—Natʋ 12:7, 9.

29, 30. Palʋlɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ nɛ pɩtɛ lɛ, ɛzɩma wɛtʋ lɛɣzɩ (a) tɛtʋ yɔɔ? (b) ɛsɔdaa?

²⁹ Alɩwaatʋ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ pɩnaɣ 1914 talɩɣ lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa yɔɔdaa se kpaɣnɩ pɩnaɣ ŋga lɛ, ñaɖɩŋ sɔsɔŋ kaɣ hɔyʋʋ. Ɛlɛ mbʋ pɩkɔm nɛ pɩla pʋwayɩ yɔ, pɩcɛzɩ ndʋ pamaɣzaɣ yɔ. Ɛzɩ Yohanɛɛsɩ natʋ tɔm yɔɔdʋʋ yɔ, Sataŋ kaɣ paɣzʋʋ wɛnʋʋ ɖoŋ sɔsɔŋ ɛyaa samaɣ yɔɔ: “Pɩtɔɔ-mɩ, tɛtʋ nɛ lɩm, mbʋ pʋyɔɔ yɔ Eleeu tibi mɩ-tɛ nɛ pana, nɛ ɛsɩm mbʋ se pakalɩ ɛ-kɩyakɩŋ.” (Natʋ 12:12) Pɩnaɣ 1914 taa Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ paɣzaa, nɛ yʋsaɣ ŋga kawɩlɩɣ se Yesu kɔma nɛ ɛpaɣzɩ kewiyitu tɔɔʋ yɔ kapaɣzɩ naʋ kaɣlaa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa Sataŋ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛ “kɛdɛzaɣ kɩyakɩŋ” paɣzaa.—2 Tim. 3:1, ABT.

³⁰ Ɛlɛ taa leleŋ kaawɛnɩ ɛsɔdaa. Pɔɖɔɔnɩ Sataŋ nɛ aleewaa peeɖe, wiɖiyi paatasɩɣ pɩsʋʋ. Yohanɛɛsɩ mawa se: “Mbʋ lɛ, mɩ-taa ɛla leleŋ, mɩ ɛsɔdaa mba.” (Natʋ 12:12) Pañalɩ ɛsɔdaa, pasɩɩ Yesu Wiyaʋ, lɛɛlɛɛyɔ Mesiya Kewiyaɣ caɣ se kala tʋmɩyɛ nɛ pɩwazɩ Ɛsɔ sɛyaa mba pɛwɛ tataa yɔ. Ɛbɛ kakaɣ labʋ? Ɛzɩ ɖɩyɔɔdʋʋ ñʋʋ kʋnɛ kɩ-ɖɩbazɩyɛ taa yɔ, kajalaɣ lɛ, “ɛgbɛyɛ tiyiyu” Krɩstʋ kaɣ ñɔɔzʋʋ Ɛsɔ sɛyaa mba pɛwɛ tɛtʋ yɔɔ yɔ. Ɛzɩma pɩkaɣ ɖɔm le?

31. (a) Suwe Malakiya kaayɔɔdɩ ñɔɔzʋʋ alɩwaatʋ yɔɔ? (b) Nɛ ɛzɩma natʋ tɔm ndʋ tɩpaɣzɩ kɔm pɩ-taa? (Cɔnɩ ɖɔɖɔ pɩ-tɛɛ tɔm.)

³¹ Malakiya kaayɔɔdaa se ñɔɔzʋʋ mbʋ pɩɩkaɣ wɛʋ yɔɔɔ yɔɔɔ. Ɛmawa se: “Nɛ apɩzɩɣ nɛ ɛkaɖɩnɩ ɛ-kɔmtʋ kɩyakʋ nɛ apɩzɩɣ nɛ ɛsɩŋ ɛ-nɩŋgbanzɩ yɔɔ ɛkawɩlɩɣ ɛ-tɩ lɛ? Ɛ-maɣmaɣ ɛwɛɣ ɛzɩ miŋ momoɖe yɔ nɛ ɛzɩ cɔtɩyʋ fɔɔfɔɔ lɩm yɔ.” (Malakiya 3:2) Toovenim tɔm pɩɩkɛnaa kpem! Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1914 lɛ, Ɛsɔ samaɣ katɩ kala nɛ takɩm ndɩ ndɩ ɖama yɔɔ ɖama yɔɔ. Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ kaasa miŋ lɛ, panazɩ Bibl Kpɛlɩkɩyaa sakɩyɛ nɛ pɔtɔ-wɛ salaka. *

32. Pɩnaɣ 1916 ɖɛwa lɛ, ɛbɛ kaalabɩ Ɛsɔ samaɣ maɣmaɣ taa nɛ pɩkɔnɩ-kɛ kaɖɛ?

³² Halɩ ñaɖʋʋ kaahɔyɩ ɛgbɛyɛ taa maɣmaɣ. Koobu Russell kaasɩbɩ pɩnaɣ 1916 taa; ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 64 yeke na. Ɛ-sɩm mbʋ pɩɩyɔlɩ koobiya sakɩyɛ. Ɛ-sɩm wɩlaa se koobiya nabɛyɛ  kɩlaɣ ñam koobu kɩbanʋ ɛnʋ. Koobu Russell taasɔɔlɩ se ɛyaa ɩlabɩ-ɩ mbʋ, ɛlɛ pɩɩwɛ ɛzɩ ɛnʋ ɛyaa nabɛyɛ kaapaɣzɩ sɛʋ yɔ. Koobiya kaamaɣzaa se ɛsɩbʋ yɔ, pɩtɛma; nɔɔyʋ ɛɛtasɩɣ pɩzʋʋ nɛ ɛlɩzɩ toovenim taa. Mbʋ yebina nɛ nabɛyɛ kaɖɩnɩ mba pacaɣ se tʋmɩyɛ ɛɖɛɛnɩ ɛzɩdaa yɔ nɛ ɛzɩñɩŋɩyɛ. Lakasɩ nzɩ siyeba nɛ tisuu yebiyaa lɩɩ nɛ pɩtayɩ ɛgbɛyɛ.

33. Ɛsɔ samaɣ kaaɖaŋ mbʋ nɛ pɩtɩla yɔ, ɛzɩma pɩtakɩ-kɛ?

³³ Lidaʋ tɔm ndʋ ɛyaa kaaɖaŋaa se tɩla nɛ tɩtɩla ɛzɩ paamaɣzʋʋ yɔ, piyeba nɛ pɩtakɩ pe-tisuu ɖɔɖɔ. Toovenim Feŋuu Tilimiye kaatɔm se sɩɩnaa layaa alɩwaatʋ kaɣ tɛm pɩnaɣ 1914 taa, ɛlɛ koobiya taatɩlɩ mbʋ pɩkaɣ labʋ pɩnaɣ ŋga ka-taa ɖeyi ɖeyi yɔ. (Luka 21:24) Pamaɣzaa se pɩnaɣ 1914 taa Yesu kaɣ kpaɣʋ patam numwaa se pakpa ɛsɔdaa, nɛ pa nɛ ɩ pɔtɔɔ kewiyitu peeɖe. Lidaʋ tɔm ndʋ tɩtɩla mbʋ. Pɩnaɣ 1917 ñɩnaɣ tɛm lɛ, pama Feŋuu Tilimiye taa se pɩnzɩ 40 kʋm alɩwaatʋ kaɣ tɛm pɩnaɣ 1918 taa. Ɛlɛ tɔm susuu tʋmɩyɛ tɩsɩɩ tɩnaɣ pɩnaɣ ŋga. Halɩ pɩnaɣ ŋga kɛɖɛwa lɛ, tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩkpaɣ ɖoŋ kɩkpaʋ. Feŋuu Tilimiye tasɩ yɔɔdʋʋ se kʋm alɩwaatʋ tɛma, ɛlɛ cazʋʋ alɩwaatʋ kazɩna. Paa mbʋ yɔ, pitibi sakɩyɛ yɔɔɔ nɛ peyele Yehowa sɛʋ.

34. (a) Kaɖɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ kɔm pɩnaɣ 1918 taa? (b) Nɛ ɛbɛ yɔɔ mba payaɣ pa-tɩ se Krɩstʋ ñɩma yɔ pamaɣzaɣ se Ɛsɔ samaɣ “sɩba”?

³⁴ Takɩm sɔsɔm nabʋyʋ kɔm pɩnaɣ 1918 taa. Joseph Rutherford kaalɛɣzɩnɩ Charles Russell lone taa. Nɛ pakpa ɛ nɛ ɛ-taabalaa lʋbɛ nɛ pɔtɔ salaka pɩnaɣ ŋga. Pomuli-wɛ kimuluu; nɛ paɖʋ se pɔtɔʋ-wɛ salaka Atlanta (Géorgie ɛjaɖɛ taa) pɩnzɩ sakɩyɛ. Pɩlakaɣ ɛyaa ɛzɩ Ɛsɔ sɛyaa tʋmɩyɛ sɩŋaa yɔ. Cooci ñʋndɩnaa sakɩyɛ taa la leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Pamaɣzaa se pakpaʋ “ñʋndɩnaa” nɛ paɖɩɣ yɔ, pakaɣ ɖɩɣʋ ɛgbɛyɛ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ Brooklyn yɔ; nɛ tɔm susuu tʋmɩyɛ sɩɩ tɩnaɣ Amerika nɛ Erɔɔpɩ hɔɔlɩŋ taa. Pa-lɩmaɣza taa lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa pɩlabɩmwaa panɛ pɔ-tɔm tɛma, ‘po-ɖoŋ sɩba.’ (Natʋ 11:3, 7-10) Cooci ñʋndɩnaa mba, pɛcɛtaɣ pa-tɩ kɩcɛtʋ.

35. (a) Ɛbɛ yɔɔ Yesu yeba se kala ɩkɔɔ ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa yɔɔ? (b) Nɛ ɛbɛ ɛlaba nɛ ɛsɩnɩ-wɛ?

³⁵ Toovenim koyindinaa taatɩlɩ se Yesu ha nʋmɔʋ se kala ana atalɩ ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa mbʋ pʋyɔɔ Yehowa kaacaɣaa se “eyoli nɛ ekelisi liidiye.” (Malakiya 3:3) Yehowa nɛ ɛ-Pɩyalʋ paanawa se takɩm sɔsɔm mbʋ pɩkaɣ yebu nɛ pɔñɔɔzɩ nɛ pañalɩ ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa, nɛ pakpa ɖoŋ nɛ pala Wiyaʋ tʋmɩyɛ. Pɩnaɣ 1919 ɖɩbazɩyɛ taa Ɛsɔ samaɣ koyindinaa nawa kpayɩ kpayɩ se Ɛsɔ fezuu labɩ mbʋ paamaɣzaɣ se ɛyʋ ɛɛpɩzɩɣ labʋ yɔ. Ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa ɖaɣnɩ hiɣu wezuu! (Natʋ 11:11) Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, kɛdɛzaɣ kɩyakɩŋ yʋsaɣ sɔsɔɔ nakɛyɛ laba. Yesu lɩzɩ “yom siɣsiɣ tʋ nɛ lɔŋsɩnɖʋ,” pʋ-tɔbʋʋ lɛ se patam numwaa tindimiye nɖɩ ɖɩkaɣ ɖɛʋ ɛ-samaɣ nɔɔ nɛ ɖɩhaɣ-kɛ fezuu taa tɔɔnaɣ alɩwaatʋ kɩbandʋ yɔɔ yɔ.—Maatiyee 24:45-47, nwt.

36. Ɛbɛ wɩlaa se Ɛsɔ samaɣ tasɩ hiɣu wezuu fezuu taa?

 ³⁶ Palɩzɩ Koobu Rutherford nɛ ɛ-taabalaa salaka taa 26 mars 1919 wiye. Pitileɖi lɛ, paɖʋ se palakɩ kigbeɣluu sɔsɔʋ nakʋyʋ Salaŋ fenaɣ taa. Pala ɖʋtʋ ɖɔɖɔ se papaɣzɩɣ lɩzʋʋ takayaɣ naalɛ ñɩŋga ŋga pakaɣ sɔzʋʋ Feŋuu Tilimiye yɔɔ yɔ; payaɣ kaka se Pɩnaɣ Kɩbaŋa (yaa L’Âge d’Or). Palɩzɩ-kɛ se palabɩnɩ-kɛ tʋmɩyɛ tɔm susuu taa. * Pɩnaɣ kʋyʋmaɣ ŋga ka-taa palɩzɩ takayaɣ ŋga payaɣaɣ se Bulletin yɔ ka-kajalaɣ ñɩŋga, nɛ ŋga payaɣ lɛɛlɛɛyɔ se Ðe-wezuu caɣʋ nɛ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ kpɛlɩkʋʋ takayaɣ. Ðooo papaɣzʋʋ-kɛ lɩzʋʋ yɔ, kasɩnaa nɛ tɔm susuu ɖɛɛnɩ ɛzɩdaa. Pɩtʋʋ fɛyɩ, kpaɣnɩ pɩnaɣ 1919 nɛ pɩɖɛɣ lɛ, ɛgbɛyɛ paɣzɩ ñɩɣʋ niye kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ kpem nɛ pɩkɩlɩ.

37. Pɩnzɩ nzɩ sɩkɔm pɩnaɣ 1919 wayɩ yɔ sɩ-taa, ɛzɩma nabɛyɛ wɩlaa se pɛfɛyɩ siɣsiɣ?

³⁷ Tɔm susuu tʋmɩyɛ wobi pɩ-yɔɔ ɖɔɖɔ nɛ pɩñɔɔzʋʋ Krɩstʋ tɔmkpɛlɩkɩyaa mbʋ pʋyɔɔ yɔ, mba paawɛ pa-taa nɛ pɛwɛɛ cajayɛ yɔ, pataasɔɔlɩ se pala tʋmɩyɛ nɖɩ. Mba paakizaa se paalakɩ tʋmɩyɛ nɖɩ yɔ, pese nɛ peyele mba paawɛ siɣsiɣ yɔ. Pɩnaɣ 1919 ɖɛwa nɛ pɩnzɩ nzɩ sɩkɔɔ yɔ sɩ-taa, pana yeba  nɛ cajayɛ tɩnaa mba pa-taa nabɛyɛ paɣzɩ kɔlɔmɔtʋ labʋ Yehowa sɛyaa yɔɔ. Halɩ pa-taa nabɛyɛ woba nɛ pala nɔɔ kʋyʋmaɣ nɛ mba panazɩɣ Yehowa sɛyaa siɣsiɣ ñɩma yɔ.

38. Ɛzɩma Yesu wayɩ tɩŋɩyaa wabɩ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa yɔ, ɛbɛ pɩwɩlɩɣ?

³⁸ Paa panazaɣ Yesu wayɩ tɩŋɩyaa yɔ, pañaɣ pana nɛ pɛwɛɛ nɛ powokini ɛzɩdaa fezuu taa. Pɛ-ɛzɩdaa wobu nɛ pa-wabɩyɛ nɖɩ pawɩlɩɣ kaɣlaa se Ɛsɔ Kewiyaɣ ɖiɣni ka-tʋmɩyɛ labʋ! Ɛsɔ tɩŋɩɣnɩ ɛ-Pɩyalʋ nɛ Mesiya Kewiyaɣ pɔ-yɔɔ nɛ ɛsɩɣnɩ-ɖʋ nɛ ɛwazɩɣ-ɖʋ ɛzɩma yɔ, mbʋ yekina nɛ ɛyaa mantɩtɩlɩ pilimwaa pazɩ yem pɩzɩɣ nɛ pawakɩ Sataŋ nɛ ɛ-ɛjaɖɛ ɖama yɔɔ ɖama yɔɔ.—Kalɩ Izaayii 54:17.

39, 40. (a) Ɛbɛ nɛ ɛbɛ ɖɩkaɣ naʋ takayaɣ kanɛ ka-taa? (b) Takayaɣ kanɛ kɛ-kpɛlɩkʋʋ kaɣ-ɖʋ wazʋʋ we?

³⁹ Ñʋŋ weyi ɩkɔŋ yɔ ɩ-taa, ɖɩkaɣ naʋ mbʋ Ɛsɔ Kewiyaɣ labɩ tɛtʋ yɔɔ pɩnzɩ mɩnʋʋ ŋgʋ kɩɖɛwa yɔ kɩ-taa, kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ pasɩ-kɛ ɛsɔdaa yɔ. Paa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa lɛ, ɖɩkaɣ yɔɔdʋʋ tʋma wena Kewiyaɣ labɩ tɛtʋ yɔɔ yɔ, ɖɩ-taa naɖɩyɛ tɔm. Paa ñʋʋ ŋgʋ lɛ kɩ-taa, tɔm taa cuuzuu aɖakaɣ nakɛyɛ wɛɛ. Kakaɣ sɩnʋʋ ɖa-taa paa weyi nɛ ɛtazɩ ɛ-taa nɛ ɛna se ɛ-ɛzɩdaa lɛ, kewiyaɣ kɛ toovenim pʋyʋ keekee na? Kɛdɛzaɣ ñʋŋ taa ɖɩkaɣ yɔɔdʋʋ mbʋ pɩɖaŋ-ɖʋ alɩwaatʋ ndʋ Ɛsɔ Kewiyaɣ kɔŋ se kɔyɔkɩ ɛjaɖɛ kɩdɛkɛdɩyɛ ɖɩnɛ nɛ kɔkɔnɩ paradisuu tɛtʋ yɔɔ cee wayɩ yɔ. Ɛzɩma takayaɣ kanɛ kɛ-kpɛlɩkʋʋ pɩzɩɣ nɛ pɩwazɩ-ŋ?

⁴⁰ Sataŋ sɔɔlaa se ɛcamɩ tisuu mbʋ ɖɩwɛnɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔɔ yɔ. Ɛlɛ Yehowa ñɔsɔɔlaa se ɛkpazɩ ɖe-tisuu ɖoŋ nɛ pihuuzi ɖɔ-yɔɔ nɛ ɖɩwɛɛ ɖoŋ fezuu taa. (Efɛɛzɩ 6:16) Pʋyɔɔ ɖiseɣtiɣ-ŋ se ŋtɩmɩ nɛ ŋkpɛlɩkɩ takayaɣ kanɛ. Wɛɛ nɛ ŋpɔzʋʋ ña-tɩ se: ‘Ɛzɩ Ɛsɔ Kewiyaɣ kɛ pʋyʋ keekee mɛ-ɛzɩdaa?’ Ye Ɛsɔ Kewiyaɣ ɛkɛ pʋyʋ keekee ñɛ-ɛzɩdaa yɔ, pʋbʋ lɛ, ŋkaɣ wɛʋ kpekpeka alɩwaatʋ ndʋ ŋŋsɩɣnɩ lalaa se paba ɖɔɖɔ patɩlɩ se Kewiyaɣ kɛ pʋyʋ keekee nɛ keɖiɣni ka-tʋmɩyɛ labʋ yɔ!