Yeqa uye kokuphakathi

Yeqa uye kokumunyethweyo

ISAHLUKO 3

UJehova Uveza Injongo Yakhe

UJehova Uveza Injongo Yakhe

OKUMUNYETHWE YISAHLUKO LESI

UJehova uyiveza kancane kancane injongo yakhe, ebantwini abamesabayo kuphela

1, 2. UJehova ukuveze njani lokhu ahlose ukukwenzela uluntu?

ABAZALI abalothando bayaxoxa izindaba zemuli labantwababo. Lanxa kunjalo bayakhetha ukuthi kuyini abangabatshela khona. Babatshela okungasoze kubasinde kuphela, kusiya ngokuthi sebebadala okungakanani.

2 Yikho kanye uJehova akwenzileyo lapho ekuveza kancane kancane lokho ahlose ukukwenzela uluntu. Kodwa lokhu ubekwenza ngesikhathi sakhe esifaneleyo kuphela. Khangela ngamafitshane ukuthi uJehova ubeliveza njani iqiniso eliphathelane loMbuso kusukela endulo.

Kungani UMbuso Udingeka?

3, 4. UJehova wayehlele ukuthi abantu bazamhlamukela yini? Chasisa.

3 Ekuqaliseni uJehova wayengahlosanga ukuthi kube loMbuso kaMesiya. Lokhu kungenxa yokuthi uJehova wayengazange ahlele ukuthi abantu babezamhlamukela, ngoba phela wayebadale belenkululeko yokuzikhethela. Yikho-ke watshela u-Adamu lo-Eva ngalokho ayekuhlosile ngabantu wathi: “Zalani lande ngobunengi; wugcwaliseni umhlaba, liwubuse.” (Gen. 1:28) UJehova wayefuna lokuthi bahloniphe izimiso zakhe zokuhle lokubi. (Gen. 2:16, 17) U-Adamu lo-Eva babengakhetha ukuhlala bethembekile nxa babefuna. Aluba bona labantwababo bakhetha ukwenza njalo, sasingasoze siwudinge uMbuso obuswa nguKhristu ukuthi uzogcwalisa injongo kaNkulunkulu. Sikhuluma sisenzenje ngabe umhlaba ugcwele abantu abapheleleyo, abakhonza uJehova.

4 Lanxa u-Adamu lo-Eva kanye loSathane basebehlamukile, uNkulunkulu kazange akhalale injongo yakhe yokugcwalisa umhlaba ngabantu abapheleleyo. Kulokuthi enze njalo, uJehova wantshintsha indlela ayezayigcwalisa ngayo. Injongo yakhe kayifanani lesitimela okumele sihambe phezu kwesiporo kuphela ukuze siyefika lapho esiya khona, njalo okungenzeka ukuthi sibhewuke nxa singaphanjaniswa. UJehova angakhuluma inhloso yakhe akulalutho olusezulwini loba olusemhlabeni olungamvimba ukuthi ayigcwalise. (Bala u-Isaya 55:11.) Nxa kungaba lolutho olufuna ukuvimba indlela kaJehova, uyasebenzisa enye. * (Eks. 3:14, 15) Nxa ebona kufanele, uyazitshela izinceku zakhe ezithembekileyo ngendlela yakhe entsha yokugcwalisa injongo yakhe.

5. UJehova wenzani lapho ebona ukuthi abantu basebehlamukile e-Edeni?

5 UJehova wahle wenza ukuthi uMbuso ube yingxenye yenjongo yakhe lapho ebona ukuthi abantu basebehlamukile e-Edeni. (Mat. 25:34) Ngalesosikhathi okwasekukhanya angathi abantu kabaselathemba, uJehova waqalisa ukukhanyisa indlela ayezakhipha ngayo uluntu phakathi kwaloluhlupho olwalubangelwe nguSathane, owayezame ukuhluthuna amandla kodwa wakha phansi. (Gen. 3:14-19) Loba kunjalo uJehova kazange ahle aveze konke okuphathelane loMbuso.

UJehova Uqalisa Ukuveza Iqiniso NgoMbuso

6. UJehova wathembisani, kodwa kuyini angazange akuveze?

6 Esiphrofethweni sokuqala ngqa, uJehova wathembisa ukuthi kwakuzavela ‘inzalo’ eyayizahlifiza inyoka. (Bala uGenesisi 3:15.) Kodwa ukuthi inzalo le kanye lenzalo yenyoka kwakumelani kakuzange kuvezwe ngalesosikhathi. Phela kwadlula iminyaka engaba ngu-2 000 uJehova engatshongo lutho ngendaba le. *

7. Kungani uJehova wakhetha u-Abhrahama, njalo yisiphi isifundo esiqakathekileyo esisitholayo endabeni le?

7 Ngelikade, uJehova wakhetha u-Abhrahama ukuthi abe ngukhokho wenzalo eyayithenjisiwe. Wakhethwa ngenxa yokuthi ‘wayelalela [uJehova].’ (Gen. 22:18) Isifundo esiqakathekileyo endabeni le ngesokuthi uJehova uveza izinjongo zakhe kulabo abamesaba ngenhlonipho kuphela.​—Bala iHubo 25:14.

8, 9. UJehova waveza yiphi imicijo eqakathekileyo ku-Abhrahama loJakhobe mayelana lenzalo ethenjisiweyo?

8 Lapho uJehova ekhuluma lomngane wakhe u-Abhrahama esebenzisa ingilosi, wakuveza okokuqala ngqa ukuthi inzalo eyayithenjisiwe yayizakuba ngumuntu. (Gen. 22:15-17; Jak. 2:23) Kodwa umuntu lo wayezayihlifiza njani inyoka? Yayingubani vele inyoka? Imibuzo le yayizaphendulwa ngokuhamba kwesikhathi.

9 UJehova wakhetha ukuthi inzalo ethenjisiweyo ivele ngomzukulu ka-Abhrahama, uJakhobe, owatshengisa ukuthi wayelokholo olumangalisayo kuNkulunkulu. (Gen. 28:13-22) Esebenzisa uJakhobe, uJehova waveza ukuthi Othenjisiweyo wayezakuba ngowosendo lwendodana kaJakhobe, uJuda. UJakhobe waphrofetha ukuthi lowo owayezazalwa koJuda wayezanikwa “intonga” eyayimela amandla obukhosi, futhi ‘ukulalela kwezizwe’ kwakuzakuba kuye. (Gen. 49:1, 10) Ngamazwi la, uJehova wayetshengisa ukuthi Othenjisiweyo wayezakuba yinkosi.

10, 11. Kungani uJehova waveza injongo yakhe kuDavida loDanyeli?

10 Kwathi sekwedlule iminyaka engaba ngu-650 kusukela ezinsukwini zikaJuda, uJehova waphinda watshela iNkosi uDavida, eyayingeyosendo lukaJuda, okunengi ngenjongo yakhe. Wathi uDavida ‘ungumuntu amthanda ngenhliziyo yakhe.’ (1 Sam. 13:14; 17:12; ImiSeb. 13:22) UDavida wayemesaba okokumhlonipha uNkulunkulu, yikho okwenza ukuthi uJehova akhethe ukwenza laye isivumelwano. Wamthembisa ukuthi omunye wabazukulu bakhe wayezabusa kuze kube nini lanini.​—2 Sam. 7:8, 12-16.

11 Ngemva kweminyaka engaba ngu-500, uJehova wasebenzisa umphrofethi uDanyeli ukuthi aveze wona kanye umnyaka lapho Ogcotshiweyo, kumbe uMesiya ayezavela ngawo emhlabeni. (Dan. 9:25) UJehova ‘wayemqakathekisa kakhulu’ uDanyeli ngenxa yokuthi wayemhlonipha kakhulu futhi emkhonza njalonjalo.​—Dan. 6:16; 9:22, 23.

12. UDanyeli watshelwa ukuthi enzeni, futhi ngani?

12 UJehova wasebenzisa abaphrofethi abathembekileyo abanjengoDanyeli ukuthi babhale phansi okunengi mayelana lenzalo ethenjisiweyo enguMesiya. Kodwa sasingakafiki isikhathi sokuthi izinceku zakhe zizwisise ukuthi kwakusitshoni lokho ezazikubhala. Ngokwesibonelo, uDanyeli wathi esenikwe umbono ophathelane lokusungulwa koMbuso kaNkulunkulu, watshelwa ukuthi anameke isiphrofetho leso kuze kufike isikhathi esibekwe nguJehova. Ngalesosikhathi esibekiweyo ulwazi lweqiniso ‘lwaluzakwanda.’​—Dan. 12:4.

UJehova wasebenzisa amadoda athembekileyo anjengoDanyeli ukuthi abhale phansi okunengi okuphathelane loMbuso kaMesiya

UJesu Ukhanyisa Injongo KaNkulunkulu

13. (a) Yayingubani inzalo eyayithenjisiwe? (b) UJesu wakuveza njani okunye okuphathelane lesiphrofetho esikuGenesisi 3:15?

13 UJehova wakucacisa ukuthi inzalo ethenjisiweyo yayinguJesu owayengowosendo lukaDavida njalo wayezabusa njengeNkosi. (Luk. 1:30-33; 3:21, 22) Lapho uJesu eqalisa inkonzo yakhe, kwasekungathi kulesibani esasesikhanyisa indlela abantu ababezwisisa ngayo injongo kaNkulunkulu. (Mat. 4:13-17) Ngokwesibonelo, uJesu wakwenza kwacaca ukuthi ‘inyoka’ okukhulunywa ngayo kuGenesisi 3:14, 15 ingubani, ngokubiza uDeveli ngokuthi “ngumbulali” kanye “loyise wamanga.” (Joh. 8:44) Kusambulo asinika uJohane, uJesu watshengisa ukuthi “inyoka leyana endala” yileyo “ethiwa ngoMubi loba uSathane.” * (Bala iSambulo 1:1; 12:9.) Kusambulo esifananayo, inzalo eyayithenjisiwe enguJesu yaphinda yatshengisa ukuthi yona yayizacina isigcwalisile isiphrofetho esasikhulunywe e-Edeni ngokuhlifiza uSathane angaphindi abe khona.​—Isam. 20:7-10.

14-16. Abafundi bekhulu lokuqala babehlala bekuzwisisa kuhle konke okwakuvezwa nguJesu yini? Chasisa.

14 Njengoba sifundile eSahlukweni 1 sebhuku leli, uJesu wakhuluma izinto ezinengi eziphathelane loMbuso. Lanxa kunjalo, abafundi bakhe wayengabatsheli konke ababefuna ukukwazi. Kwezinye izikhathi lalokho ayekuveza kwakusiba nzima ukuthi abalandeli bakhe bakuzwisise ngalesosikhathi, baze baqedisise ukuthi wayesitshoni ngemva kwamakhulu eminyaka. Ake sihlole ezinye izibonelo.

15 Ngo-33 C.E., uJesu waveza ukuthi labo ababezabusa leNkosi yoMbuso kaNkulunkulu, babezavela emhlabeni. Babezavuswa bayephila ezulwini sebelemizimba yomoya. Kodwa abafundi bakhe kabazange bahle bakuzwisise lokhu. (Dan. 7:18; Joh. 14:2-5) Ngomnyaka lo, uJesu wasebenzisa imizekeliso ukuze aveze ukuthi uMbuso wawuzasungulwa ngemva kwesikhathi eside ebuyele ezulwini. (Mat. 25:14, 19; Luk. 19:11, 12) Abafundi bakhe kabazange bawuzwisise umcijo lo oqakathekileyo yikho bambuza esevusiwe ukuthi: “Khathesi usuzabuyisela umbuso ko-Israyeli na?” Kodwa uJesu wakhetha ukungabatsheli lutho ngalesosikhathi. (ImiSeb. 1:6, 7) UJesu waphinda wafundisa ukuthi kwakuzakuba ‘lezinye izimvu’ ezazingasoze zibe yingxenye ‘yomhlambi omncane’ walabo azabusa labo. (Joh. 10:16; Luk. 12:32) Abalandeli bakaKhristu babengakuzwisisi kuhle ukuthi amaqembu la amabili ayebunjwa ngobani, baze bakuzwisisa u-1914 esedlulile sekukudala uMbuso wasungulwa.

16 Zinengi izinto uJesu ayengazitshela abafundi bakhe ngesikhathi esesemhlabeni, kodwa wabona ukuthi zazingabasinda. (Joh. 16:12) Liqiniso ukuthi okunengi okwakuphathelane loMbuso kwavezwa ngekhulu lokuqala. Kodwa sasingakafiki isikhathi sokuthi ulwazi olunjalo luqalise ukwanda.

Ulwazi Lweqiniso Luyanda ‘Ngesikhathi Sokucina’

17. Kumele senzeni ukuze sizwisise iqiniso ngoMbuso, kodwa kuyini okunye okudingekayo?

17 UJehova wathembisa uDanyeli ukuthi ‘ngesikhathi sokucina,’ abanengi ‘babezakuya lapha lale ukwandisa ulwazi’ lweqiniso oluphathelane lenhloso kaNkulunkulu. (Dan. 12:4) Bonke abafuna ukuthola ulwazi lolu kumele basebenze gadalala ukuze baluthole. Elinye ibhuku lithi ibala lesiHebheru elihunyutshwe ngokuthi “bazakuya lapha lale” litsho umuntu ohlolisisa ibhuku elithile ngonanzelelo langobunono. Kodwa lanxa singaze silihlolisise kangakanani iBhayibhili, ngeke silizwisise kuhle iqiniso ngoMbuso ngaphandle kokuthi uJehova asincedise.​—Bala uMathewu 13:11.

18. Labo abesaba uJehova batshengise njani ukuthi balokholo njalo bathobekile?

18 Kulesisikhathi sokucina, uJehova uqhubeka eveza iqiniso ngoMbuso kancane kancane njengoba nje wakwenza sekuzafika u-1914. Njengoba sizabona eSahlukweni 4 lo-5, kube lezikhathi ezinengi phakathi kweminyaka engu-100 edlulileyo lapho abantu bakaNkulunkulu abalungisise khona indlela abazwisisa ngayo. Lokhu kutsho ukuthi uJehova kabasekeli yini? Hatshi, uyabasekela abantu bakhe. Okwenza uJehova abasekele yikuthi labo abamesabayo balezimpawu zobuntu ezimbili azithandayo​—balokholo njalo bayazithoba. (Heb. 11:6; Jak. 4:6) Izinceku zikaJehova ziyakholwa ukuthi zonke izithembiso eziseLizwini likaNkulunkulu zizagcwaliseka. Zitshengisa ukuthi ziyazithoba lapho zivuma ukuthi zazingazwisisi kuhle ukuthi izithembiso lezo zazizagcwaliseka njani. I-The Watch Tower kaMarch 1, 1925 yayilamazwi atshengisa ukuthi zazithobekile, yathi: “Siyakwazi ukuthi iNkosi iyazichasisela iLizwi layo, izalichasisela abantu bayo ngendlela yayo langesikhathi sayo esifaneleyo.”

‘INkosi iyazichasisela iLizwi layo, izalichasisela abantu bayo ngendlela yayo langesikhathi sayo esifaneleyo’

19. Kuyini uJehova asesivumele ukuthi sikuzwisise, futhi ngani?

19 Lapho uMbuso usungulwa ngo-1914, abantu bakaNkulunkulu babesazi okulutshwana mayelana lokuthi iziphrofetho zoMbuso zazizagcwaliseka njani. (1 Khor. 13:9, 10, 12) Ngezinye izikhathi sasichasisa kubi iziphrofetho ngenxa yokuthi sasitshisekela ukubona izithembiso zikaNkulunkulu zigcwaliseka. Yikho-ke amanye amazwi aku-The Watch Tower kaMarch 1, 1925 aqhubeke ekhanya ukuthi aliqiniso eminyakeni edlulileyo. Ayesithi: “Kukhanya kuyikuhlakanipha ukuvuma ukuthi isiphrofetho ngeke sisizwisise ngaphandle kokuthi sigcwaliseke loba siqalise ukugcwaliseka.” Njengoba sesingene sacwila esikhathini sokucina, iziphrofetho ezinengi eziphathelane loMbuso sezagcwaliseka njalo ezinye zisagcwaliseka. UJehova uvumele izinceku zakhe ukuthi ziqhubeke ziyizwisisa ngcono injongo yakhe ngenxa yokuthi zithobekile njalo ziyavuma ukuqondiswa. Kuyacaca-ke ukuthi ulwazi lweqiniso selwandile!

Ukulungisiswa Kuvivinya Abantu BakaNkulunkulu

20, 21. AmaKhristu ekhulu lokuqala enzani lapho ukuzwisisa kwawo kulungisiswa?

20 Nxa uJehova elungisisa indlela esizwisisa ngayo iqiniso, izinhliziyo zethu ziyavivinywa. Nxa silokholo njalo sizithoba sizakwamukela lokho kulungisiswa. AmaKhristu aphila phakathi laphakathi kwekhulu lokuqala avivinywa ngendlela enjalo. Ngokwesibonelo, akuzicabange ungumKhristu ongumJuda ophila ngalesosikhathi. Uyawuhlonipha uMthetho kaMosi njalo uyazigqaja ngokuba ngumIsrayeli. Kodwa khathesi usuthole incwadi ephefumulelweyo evela kumphostoli uPhawuli ethi uMthetho akusamelanga ulandelwe njalo uJehova usewalahlile ama-Israyeli, wakhetha amaJuda labeZizwe ukuthi babumbe u-Israyeli kaNkulunkulu. (Rom. 10:12; 11:17-24; Gal. 6:15, 16; Kol. 2:13, 14) Wawuzakwenzani?

21 AmaKhristu athobekileyo ayamukela incazelo kaPhawuli ephefumulelweyo njalo uJehova wawabusisa. (ImiSeb. 13:48) Kodwa bakhona abaphikisana lokulungisiswa lokhu futhi baqhubeka bebambelele ekuzwisiseni kwabo. (Gal. 5:7-12) Nxa babengaqhubeka benamathele embonweni wabo, babezalahlekelwa lithuba lokubusa loKhristu.​—2 Phet. 2:1.

22. Uzizwa njani nxa ukuzwisisa kwethu injongo kaNkulunkulu kulungisiswa?

22 Eminyakeni edlulileyo, uJehova ubelokhu elungisisa indlela esizwisisa ngayo uMbuso. Ngokwesibonelo, usenze sazwisisa ngcono ukuthi abalalelayo bazakwehlukaniswa nini labangafuniyo ukulalela izindaba ezinhle, njengalapho kusehlukaniswa izimvu lezimbuzi. Usifundise lokuthi inani labo bonke abangu-144 000 lizakwenela nini, ukuthi imizekeliso kaJesu ephathelane loMbuso itshoni, kanye lokuthi abokucina kwabagcotshiweyo bazavuswa nini sebesiyaphila ezulwini. * Uzizwa njani nxa sekube lokulungisiswa okunjengalokhu? Kuyaluqinisa yini ukholo lwakho? Ukubona njengobufakazi bokuthi uJehova uyaqhubeka efundisa abantu bakhe abazithobayo yini? Izihloko ezilandelayo zebhuku leli zizakuqinisekisa ukuthi uJehova uqhubeka eyiveza kancane kancane injongo yakhe kulabo abamesabayo.

^ indima 4 Ibizo likaNkulunkulu livela ebaleni lesiHebheru elitsho “ukuba khona.” Ibizo likaJehova lisitshela ukuthi uyagcwalisa izithembiso zakhe. Khangela ibhokisi elithi “Ibizo likaNkulunkulu Litshoni?,” elikuSahluko 4.

^ indima 6 Lanxa khathesi iminyaka le ingakhanya iminengi okwesabekayo, kumele sikhumbule ukuthi kudala abantu babephila isikhathi eside kakhulu. Kusukela ku-Adamu kusiya ku-Abhrahama kwakuyisikhathi esingalingana leminyaka eyaphilwa ngamadoda amathathu. U-Adamu waphila kwaze kwazalwa uLameki uyise kaNowa. ULameki waphila kwaze kwazalwa uShemi indodana kaNowa. UShemi yena waphila kwaze kwazalwa u-Abhrahama.​—Gen. 5:5, 31; 9:29; 11:10, 11; 25:7.

^ indima 13 Ibizo elithi “Sathane” litholakala izikhathi ezingu-18 eMibhalweni yesiHebheru. Kodwa ibizo leli litholakala izikhathi ezedlula 30 eMibhalweni yamaKhristu yesiGiriki. Lokhu kulengqondo ngoba iMibhalo yesiHebheru kayizange ikhulume okunengi ngoSathane kodwa yagxila ekuvezeni uMesiya. UMesiya uthe esebuyile wakwenza kwacaca ukuthi uSathane wayengubani futhi lokhu kubhaliwe eMibhalweni yamaKhristu yesiGiriki.

^ indima 22 Ukuze uthole okunye ukulungisiswa kwendlela ebesizwisisa ngayo, khangela iNqabayokulinda lezi ngesiZulu: October 15, 1995, amakhasi 23-28; January 15, 2008, amakhasi 20-24; July 15, 2008, amakhasi 17-21; leyesiNdebele ekaJuly 15, 2013, amakhasi 15-20.