Ir al contenido

Ir al índice

3 YACHAQANA

Jehovaqa munayninta sutʼinchan

Jehovaqa munayninta sutʼinchan

KAY YACHAQANAQA

Jehová munayninta pisimanta pisi payta kasukojkunallaman sutʼinchasqanta yachachiwanchej

1, 2. ¿Imaynatataj Jehová sutʼincharqa runaspaj imatachus munasqanta?

 ASHKHA tatasqa, familiapi imallamantapis parlarishaspa wawasninkupis yachanankupaj willarinku. Chaywanpis entiendeyta atinankupaj jina imasllata willanku, nitaj tukuy imatapunichu.

2 Jehovaqa, ajinallatataj runaspaj imatachus ruwayta munasqanta pisimanta pisi sutʼinchan. Chaywanpis maychus tiemponpi. Tiempo pasasqanman jina imaynatachus Reinonmanta cheqa kajta sutʼinchasqanta yachakuna.

¿Imaraykutaj Diospa Reinonta necesitanchej?

3, 4. ¿Yacharqañachu Jehová runas juchallikunankuta? Sutʼinchay.

3 Jehovaqa, Reinonta mana sayarichinanpunichu karqa. Imaraykuchus mana yacharqachu runa juchallikunanta. Astawanpis runastaqa imatapis ajllanankupaj jina ruwarqa. Jehovaqa, Adanman Evaman imachus runapaj munaynin kasqanta sutʼincharqa, jinata nispa: “Miraychej, kay pachaman juntʼaychej; atiyniyojtaj kaychej” (Gén. 1:28). Chantapis Jehovaqa kamachisqanta kasukunankuta munarqa (Gén. 2:16, 17). Adanwan Evawanqa kasukuyta atinkuman karqa. Paykuna, mirayninku ima kasukunkumanchus karqa chayqa, Jehová munayninta juntʼananpaj, Diospa Reinon kamachinanta mana necesitasunmanchu karqa. Jallpʼapipis mana juchayoj runas, Jehová Diosta sirvejkunallataj kashankuman karqa.

4 Jehovaqa, Jallpʼapi cheqan runas kausakunankuta munan. Chayrayku Satanaswan Adanwan Evawan oqharikojtinkupis, munayninta juntʼanqapuni. Chaypajtaj waj imasta ruwarqa. Jehovaj munaynenqa mana uj tren jinachu. Trenqa maymanchus rishasqanman chayananpaj ñannintapuni rinan tiyan, chantá ñannintaqa pillapis kuyurpachiyta atinman. Jehovatarí nisqanta juntʼananpaj, ni ima jarkʼayta atinmanchu (Isaías 55:11 leey). Imallapis jarkʼanayajtenqa waj jinamantañataj ruwan, waj ñantapis rinman jina (Éxo. 3:14, 15). a Diosqa maychus tiemponpi, cheqa sonqo kamachisninman munayninta juntʼananpaj imastachus ruwananta sutʼinchan.

5. ¿Imatá Jehová ruwarqa Edén huertapi oqharikuy kasqanmanta?

5 Jehovaqa, Edén huertapi oqharikuy kasqanrayku Reinonta sayarichinanta nerqa (Mat. 25:34). Chantapis Diosqa sutʼinchayta qallarerqa, runaspaj imatachus munasqanta pinejtachus juntʼananta, ñakʼariykunatapis chinkachinanta, mayqenkunatachus Satanás atiyniyoj kayta munaspa rikhuricherqa (Gén. 3:14-19). Chay Reinonmantataj mana ujllapichu tukuy imata sutʼincharqa.

Jehovaqa Reinonmanta cheqa kajta sutʼinchan

6. ¿Imatá Jehová nerqa, chaywanpis imatataj mana sutʼincharqachu?

6 Jehovaqa, ñaupaj kaj profeciapiña uj miraymanta parlarqa, chaytaj katarita chinkachinan karqa (Génesis 3:15 leey). Chaywanpis chayta nishaspaqa, mana sutʼincharqachu pichus chay miray kananta, katarej mirayninpis pichus kananta. Jehovaqa, chayta astawan sutʼinchananpaj 2.000 watas pasananta saqerqa. b

7. ¿Imaraykutaj Abrahamta ajllarqa, imatá chay yachachiwanchej?

7 Diosqa Abrahamta ajllarqa, suyasqa miray paynejta jamunanpaj. Paytaqa kasukusqanrayku ajllarqa (Gén. 22:18). ¿Imatá chay yachachiwanchej? Jehovaqa payta kasukojkunallaman munayninta sutʼinchasqanta (Salmo 25:14 leey).

8, 9. ¿Imatataj Jehová suyasqa miraymanta Abrahamman, Jacobman ima sutʼincharqa?

8 Jehovaqa, Abrahamwan uj angelnejta parlarqa. Chaypitaj ñaupaj kutirayku, suyasqa miray uj runa kananta willarqa (Gén. 22:15-17; Sant. 2:23). Chaywanpis, ¿imaynatá katarita chay runa chinkachinman karqa? ¿Pitaj katari karqa? Chaytaqa tiempo pasasqanman jina sutʼinchakunan karqa.

9 Jehovaqa, suyasqa miray Jacobnejta jamunanta nerqa, pichus Abrahampa allchhin karqa. Jacobqa sinchʼi creeyniyoj karqa (Gén. 28:13-22). Chantapis Jacobman sutʼincharqa suyasqa miray, Judá wawannejta jamunanta. Judaqa “kamachina” tojnuta japʼinan karqa, chaytaj kamachinapaj atiyniyoj kasqanwan ninakun. Tukuy llajtastaj payta kasukunanku karqa (Gén. 49:1, 10). Jehovaqa chayta nispa, suyasqa miray uj rey kananta sutʼincharqa.

10, 11. ¿Imaraykutaj Jehová munayninta Davidman, Danielman ima sutʼincharqa?

10 Jehovaqa munayninmanta, Judaj tiemponmanta 650 watasninman jina, rey Davidman astawan sutʼincharqa. Davidqa, Judaj mirayninmanta karqa. Jehovaqa, Davidta sonqonpa “munasqanman jina” tarisqanta nerqa (1 Sam. 13:14; 17:12; Hech. 13:22). Davidqa Diosta manchachikorqa, chayrayku Jehovaqa paywan uj tratota ruwarqa, mirayninmanta kajtaj wiñaypaj kamachinanta nerqa (2 Sam. 7:8, 12-16).

11 Phishqa pachaj watasninman jinataj, Jehovaqa profeta Danielman, ima watapichus Mesías rikhurinanta willarqa (Dan. 9:25). ¿Imaraykutaj Jehová, Danielman munayninmanta sutʼincharqa? Imaraykuchus Danielta mayta munakorqa. Danielqa, Diosta jatunpaj qhawarqa, tukuy sonqotaj sirverqa (Dan. 6:16; 9:22, 23).

12. ¿Imatataj Daniel ruwanan karqa, imaraykutaj?

12 Jehovaqa, Daniel jina cheqa sonqo profetasnejta suyasqa Miraymanta nisunman Mesiasmanta ashkha imasta qhelqacherqa. Chaywanpis profetasqa, Dios yuyaychasqanman jina qhelqasqankuta niraj allinta entienderqankuchu. Sutʼincharinapaj, Danielqa mosqoypi jina rikorqa Diospa Reinon sayarichisqa kananta, chay profeciatataj sellaykunan karqa. Nisunman pakasqa kanan karqa Jehová ninankama. Jinamanta maychus tiemponpi cheqa yachayqa ashkhayanan karqa (Dan. 12:4, NM).

Jehovaqa Daniel jina cheqa sonqo profetaswan Reinonmanta qhelqacherqa

Jesús, Diospa munayninmanta astawan sutʼinchan

13. 1) ¿Pitaj suyasqa Miray? 2) ¿Imaynatataj Jesús Génesis 3:15 nisqanta sutʼincharqa?

13 Jehovaqa, suyasqa Miray Jesús kasqanta sutʼincharqa, pichus Davidpa familianmanta jamunan karqa, rey jinataj kamachinan karqa (Luc. 1:30-33; 3:21, 22). Jesús llankʼayninta qallarishajtenqa, Intipis kʼancharimunman jina karqa, imaraykuchus runasqa Diospa munayninta astawan entienderqanku (Mat. 4:13-17). Jesusqa sutʼincharqa Génesis 3:14, 15 versiculospi katarimanta parlasqan Kuraj Supay kasqanta, imaraykuchus runa wañuchi, “llullakuypa tatantaj” kasqanta nerqa (Juan 8:44). Aswan qhepamantaj Jesusqa, Juanman mosqoypi jina sutʼincharqa chay “unay ñaupa” katareqa “Kuraj Supay, Satanastaj” kasqanta (Apocalipsis 1:1; 12:9 leey). c Juanqa chay kutillapitaj rikorqa, Edén huertapi nikusqan profeciata Jesús juntʼananta, Satanastataj chinkachinanta (Apo. 20:7-10).

14-16. ¿Jesús sutʼinchasqanta yachachisqasnin entiendeyta atillarqankuchu? Sutʼinchay.

14 Kay libroj 1 yachaqananpi rikorqanchej jina, Jesusqa Diospa Reinonmanta ashkhata parlarqa. Chaywanpis, yachachisqasninmanqa mana tukuy imata yachayta munasqankutapunichu willarqa. Wakin imasta willajtinpis, yachachisqasnenqa unayninmanraj imachus niyta munasqanta entienderqanku. Chaykunamanta wakinta ukhuncharina.

15 Kay 33 watapi Jesusqa sutʼincharqa, Diospa Reinonpi paywan khuska kamachejkuna, Jallpʼamanta ripunankuta, janaj pachapitaj ángeles jina kausarinankuta. Chaywanpis yachachisqasnenqa mana entiendeyta atillarqankuchu (Dan. 7:18; Juan 14:2-5). Chay watallapitaj Jesusqa rijchʼanachinaswan sutʼincharqa, pay janaj pachaman ripusqanmanta unayninmanraj Diospa Reinon sayachisqa kananta (Mat. 25:14, 19; Luc. 19:11, 12). Yachachisqasnenqa mana chayta entienderqankuchu, chayrayku Jesús kausarimojtin taporqanku: “Kunampachachu Israelpa reinonta watejmanta sayarichinki?”, nispa. Jesustaj mana astawan sutʼincharqachu (Hech. 1:6, 7). Chantapis Jesusqa yachachillarqataj “waj ovejas” kananta, paykunataj mana “juchʼuy tropa” ovejasmantachu nisunman paywan kamachejkunamantachu kanankuta (Juan 10:16; Luc. 12:32). Yachachisqasnenqa mana allinta entienderqankuchu pikunachus waj ovejas kasqankuta, pikunatajchus juchʼuy tropa ovejas kasqankuta. Kay 1914 watapi Diospa Reinon sayachisqa kasqanmantaraj chayta entienderqanku.

16 Jesusqa, yachachisqasninman Jallpʼapi kashaspa ashkha imasta willayta atinman karqa, chaywanpis anchaña paykunapaj kasqanta yacharqa (Juan 16:12). Apostolespa tiemponkupeqa ashkha imasta Diospa Reinonmanta sutʼinchakorqa. Jinapis chay cheqa yachay ashkhayananpajqa niraj tiempochu karqa.

Cheqa yachay “tukukuy” pʼunchaykunapi ashkhayan

17. ¿Imatá cheqa yachayta yachanapaj ruwananchej tiyan, pejpa yanapantataj necesitanchej?

17 Jehovaqa, Danielman nerqa tukukuy pʼunchaykunapi ashkha runas “kay imasta” ukhunchanankuta, Diospa munayninmanta cheqa yachaytaj ashkhayananta (Dan. 12:4). Cheqa yachayta entiendenapajqa, kallpachakunanchej tiyan. Chaywanpis Diospa Palabranta sumajta ukhunchaspapis Diospa Reinonmanta cheqa kajtaqa, Jehovaj yanapaynillanwan allinta entiendesun (Mateo 13:11 leey).

18. ¿Imaynatataj Jehovaj kamachisnin atienekusqankuta, llampʼu sonqo kasqankuta ima rikuchinku?

18 Kay 1914 wata ñaupajta, Jehovaqa pisimanta pisi Reinonmanta cheqa kajta sutʼincharqa, kay tiempopipis sutʼinchashallanpuni. Kay libroj 4, 5 yachaqanasninpi yachakusun 1914 watamantapacha Diospa kamachisnin entiendesqankoqa, ashkha kutispi astawan sutʼinchakusqanta. Sapa kuti astawan sutʼinchakusqantaj, Jehová llajtanta yanapashasqanta rikuchin. Imaraykuchus payta manchachikunku chantapis paypi atienekusqankuta, llampʼu sonqo kasqankuta ima rikuchinku (Heb. 11:6; Sant. 4:6). Jehovaj kamachisnenqa Bibliapi tukuy ima nisqan juntʼakunanpipuni atienekunku. Chantapis llampʼu sonqo kasqankuta rikuchinku, imaraykuchus wakin kuteqa imaynatachus juntʼakunanta sutʼinchaspa pantaykusqankuta reparakorqanku. Llampʼu sonqo kasqankutaqa, 1925 watapi 1 marzo killamanta Torremanta Qhawaj revistapi nisqan rikuchin, chaypi nerqa: “Señorlla sutʼinchananta yachanchej, paytaj llajtanman maychus tiemponpi Palabranta sutʼinchanqa”, nispa.

“Señorlla sutʼinchananta yachanchej, paytaj llajtanman maychus tiemponpi Palabranta sutʼinchanqa”

19. ¿Imata entiendenapajtaj Jehová yanapawanchej, imaraykú?

19 Diospa kamachisnenqa, 1914 watapi Diospa Reinon sayachisqa kasqantawan, Diospa Reinonmanta profecías imaynatachus juntʼakunanta wakillanta yacharqanchej (1 Cor. 13:9, 10, 12). Diospa nisqasninta juntʼakojta rikuyta munasqanchejrayku, wakin kutispi pantasqata entienderqanchej. Tiempo pasasqanman jinataj, chay revistallapitaj, jinata nerqa: “Uj profeciataqa, juntʼakojtinña chayri juntʼakushajtin entiendeyta atisunman”, nispa. Kay tiempopeqa, Diospa Reinonmanta ashkha profecías juntʼakunkuña chayri juntʼakushanku. Diospa kamachisnin llampʼu sonqo kasqanchejrayku, pantasqanchejta reparakusqanchejraykutaj, Jehovaqa munayninta aswan allinta entiendenapaj yanapawanchej. Cheqa yachaytaj ashkhayan.

Mosoj sutʼinchaykuna Diospa llajtanta pruebaman churan

20, 21. ¿Imaynatá ñaupa tiempomanta cristianos Pabloj sutʼinchasqanta japʼikorqanku?

20 Jehová cheqa kajta waj jinamanta sutʼinchawajtinchej, imayna sonqoyojchus kasqanchej sutʼi rikukun. Chayrayku imata astawan sutʼinchakojtin, ¿atienekusunchu, llampʼu sonqowantajchu kasukusun? Kay 50 wata chaynejpi kausaj cristianosqa, chay jinapi rikukorqanku. Tʼukurinachej judío cristiano kasqanchejpi. Moisespa Leyninta jatunpaj qhawanchej. Israel llajtamanta kasqanchejraykutaj kusisqa kashanchej. Chaywanpis Dios yuyaychasqanman jina apóstol Pabloj qhelqasqan cartasta apachimuwanchej. Chaypeqa niña Leyman jinachu kausana kasqanta nishan, Israel llajtatapis Jehová niña allinpajchu qhawasqanta, cuentanmantataj Diospa mosoj nacionnin Israelta ajllasqanta, chaypitaj judío kajkuna, mana judío kajkuna ima kanku (Rom. 10:12; 11:17-24; Gál. 6:15, 16; Col. 2:13, 14). ¿Imatá ruwasunman karqa?

21 Llampʼu sonqo cristianosqa, Pablo sutʼinchasqanta japʼikorqanku, Jehovataj paykunata bendicerqa (Hech. 13:48). Wajkunarí mana allinpajchu chayta qhawarqanku, yuyasqallankupitaj atienekorqanku (Gál. 5:7-12). Ajinallatapuni yuyaspa, nitaj yanapachikuyta munaspaqa, manaña Cristowan khuska kamachiyta atinkumanchu karqa (2 Ped. 2:1).

22. ¿Imaynatataj kunallanraj sutʼinchakusqan imasta qhawanchej?

22 Jehovaqa kay wataspi, Reinonmanta wakin imasta aswan allinta entiendenapaj yanapawanchej. Sutʼincharinapaj, maykʼajchus ovejasta (Diospa Reinonpa kamachiyninpi kajkunata), cabrasmanta (Diospa Reinonman churanakusqankurayku chinkachisqa kananku kajkunamanta) tʼaqakunanta aswan allinta entiendenchej. Chantapis yachallanchejtaj maykʼajchus 144.000 ajllasqa cristianos juntʼakunanta, Diospa Reinonmanta Jesús rijchʼanachinasta nisqan ima niytachus munasqanta, maykʼajtajchus ajllasqa cristianos janaj pachaman ripunankuta. d ¿Imaynatataj chayta qhawanchej? ¿Creeyninchej kallpachakunchu? ¿Jehová llajtanta yachachishallasqantapuni jinachu qhawanchej? Kay libropi yachakusqanchejqa, Jehová payta kasukuspa sirvejkunallaman munayninta sutʼinchasqanpi atienekunapaj yanapawasun.

a Jehová suteqa hebreo parlaymanta tijrachispa, “Pay Munayninta Juntʼachin” niyta munan. Jehovaqa nisqanta juntʼanpuni. “Diospa sutin imachus niyta munasqan” nisqa recuadrota qhawariy, 43 paginapi.

b Ashkha watastaña kausasqanchejman rijchʼakojtinpis, ñaupa tiempopi runasqa aswan unaytaraj kausaj kanku. Lamec (Noejpa tatan) kausashajtenqa Adán kausashallarqapuni, Sem (Noejpa ujnin wawan) kausashajtintaj Lamec kausashallarqapuni, Abraham kausashajtintaj Sem kausashallarqapuni (Gén. 5:5, 31; 9:29; 11:10, 11; 25:7).

c Satanás suteqa 18 kutista Hebreopi Qhelqasqaspi rikhurin, Griegopi Qhelqasqaspitaj 30 kurajta. Hebreopi Qhelqasqaspi Mesiasmanta astawan sutʼincharqa, manataj Satanasmantachu. Mesiastaj pichus Satanás kasqanta sutʼincharqa, chaytaj Griegopi Qhelqasqaspi tarikun.

d Kaymanta kunallanraj sutʼinchakusqanta tarinki kay revistaspi La Atalaya del 15 de octubre de 1995, páginas 23-28; Torremanta Qhawaj 2008, 1 enero killamanta, 22-26 paginaspi; 15 julio killamanta, 18-22 paginaspi; 2013, 15 julio killamanta, 9-14 paginaspi.