Ir al contenido

Ir al índice

10 YACHAQANA

Reyqa Diospa llajtanta llulla religionmanta llimphuchan

Reyqa Diospa llajtanta llulla religionmanta llimphuchan

KAY YACHAQANAQA

Jesús imaraykuchus, imaynatatajchus yachachisqasninta llimphuchasqanta yachachiwanchej

1-3. ¿Imatá Jesús ruwarqa templopi mana allin imasta ruwashasqankuta rikuspa?

 JESUSQA, Jerusalén templota jatunpaj qhawarqa. Imaraykuchus yacharqa, Jallpʼapi Jehovaj kamachisnenqa unaymantapacha chaypi Diosta yupaychasqankuta. Diosta yupaychaytaj llimphu, ni imawan chʼichichasqa kanan tiyan. Chayrayku, ¿imayná kashanman karqa 33 watapi 10 nisán killapi temploman rispa, chaypitaj mana allin imasta ruwashasqankuta rikuspa? ¿Imastá ruwasharqanku? (Mateo 21:12, 13 leey.)

2 Mana judío kajkunaj cheqankupi vendejkuna, qolqeta chhalajkuna ima, temploman Jehovapaj jaywanasta apajkunata chʼaukiyasharqanku. a Jesusrí, “tukuy vendejkunata, rantejkunata ima jawaman qharqorqa. Jinallataj qolqe chhalajkunaj mesasninkuta, [...] tijrararqa”. Chay sajra runastataj juchacharqa Tatanpa wasinta “suwa thapaman” tukuchisqankumanta (Nehemías 13:7-9, kikinchay). Jesusqa, ajinamanta templota jatunpaj qhawasqanta rikucherqa, pitachus chaypi yupaychakusqantapis. Tatanta yupaychayqa llimphu kanan karqa.

3 Jesusqa ashkha watasninman, Rey jina churasqa kasqantawan watejmanta uj templota llimphucharqa. Nisunman pikunachus kay tiempopi Jehovata pay munasqanman jina yupaychayta munanku, paykunata. ¿Ima templotataj llimphucharqa?

“Levitasta” llimphuchakun

4, 5. 1) ¿Imaynamantá ajllasqa cristianos 1914 watamantapacha 1919 wata qallariykama llimphuchasqa karqanku? 2) ¿Chay kutillapichu Diospa llajtan llimphuchasqa karqa? Sutʼinchay.

4 Kay libroj 2 yachaqananpi yachakorqanchej jina, 1914 watapi Rey jina churasqa kasqantawan Jesusqa, Tatanwan mana rikukoj templo imaynachus kashasqanta qhawarej jamorqa: nisunman imaynatachus Dios yupaychanankuta munan, chayta. b Qhawarispataj Reyqa, “levitas[...]” nisunman ajllasqa cristianos llimphuchasqaraj kananku kasqanta repararqa (Mal. 3:1-3). Kay 1914 watamantapacha 1919 wata qallariykama Jehovaqa, kamachisnin chʼampaykunapi, llakiykunapi rikukunankuta saqerqa. Ajinamanta ajllasqa cristianosqa, aswan llimphuchasqa karqanku, ninapi qolqe metalta chʼuwachakun jina. Reytataj astawan yanapayta munarqanku.

5 ¿Diospa llajtanta chay kutillachu llimphuchakorqa? Mana. Astawanpis kay qhepa pʼunchaykunapi Jehovaqa, Rey Jesusnejta, kamachisnin mana rikukoj templopi llimphullapuni kanankupaj yanapan. Kay libroj 11, 12 yachaqanasninpeqa, imaynatachus kausayninkupi llimphuchasqanta, imaynatachus wakichisqantapis yachakusun. Chaywanpis ñaupajtaqa, llulla yachachiykunamanta llimphuchasqa kasqankuta ukhuncharina. Jesusqa, yachachisqasninta Diosta yupaychaypi llimphullapuni kanankupaj yanaparqa. Chayta ruwasqanmanta wakin sutʼi reparay karqa wakintaj mana reparaylla karqa. Jesús chayta ruwasqanta ukhunchariytaj, creeyninchejta mayta kallpachan.

“Llimphuchakuychej”

6. Babiloniaman apasqa kaj judiosman Jehová imatachus nisqan, ¿imaynatá yanapawanchej Diosta yupaychaypi llimphu kay, imachus niyta munasqanta entiendenapaj?

6 Babiloniaman apasqa kaj judiosman, niraj kacharichisqa kashajtinku, Jehová imatachus nisqanta ukhuncharina. Judiosqa, 537 watapi Jesús niraj jamushajtin kacharichisqas karqanku (Isaías 52:11 leey). Paykunaqa, templota allinchanankupaj, cheqa yupaychaytataj watejmanta sayarichinankupaj Jerusalenman rinanku karqa (Esd. 1:2-4). Jehovaqa, mana munarqachu Babiloniaj religionninman llajtan chhapukunanta. Chayrayku jinata kamacherqa: “Ama[...] chʼichipaj qhawasqa imastaqa llankhaychejchu”, “Paykunaj chawpinkumanta llojsimuychej”, chantapis “Llimphuchakuychej”, nispa. Judiosqa Jehovata yupaychayta, llulla yupaychaywan mana chʼichichanankuchu karqa. Chayrayku Diosta yupaychaypi llimphu kayqa, llulla religionpa yachachiykunasninmanta ruwaykunasninmanta ima tʼaqasqa kay niyta munan.

7. ¿Pikunanejtataj Jesús yachachisqasninta Diosta yupaychaypi llimphus kanankupaj yanapan?

7 Jesusqa Rey jina churasqa kasqanmanta pisi tiemponman, 1919 watapi allin kamachi yuyayniyojta churarqa. Chay kamachinejtataj yachachisqasninta yanapan Diosta yupaychaypi llimphus kanankupaj (Mat. 24:45). Bibliamanta Yachaqajkunaqa chay watapaj ashkha llulla yachachiykunamanta llimphuchakorqankuña. Jinapis aswan llimphuchasqaraj kananku karqa. Cristoqa allin kamachi yuyayniyojnejta, kamachisninta pisimanta pisi yachacherqa, ima costumbrestachus, ima ruwaykunatatajchus saqenankuta (Pro. 4:18). Wakinta qhawarina.

¿Cristianos Navidadta ruwanankuchu tiyan?

8. 1) ¿Imatataj Bibliamanta Yachaqajkuna Navidad ruwaymanta unayña yacharqanku? 2) ¿Imatataj Bibliamanta Yachaqajkuna mana saqenapunichu kasqanta yuyarqanku?

8 Bibliamanta Yachaqajkunaqa Navidad ruway, Diosta mana yupaychaj runasmanta jamusqanta, Jesuspis mana 25 diciembre killapichu nacesqanta, unayña yacharqanku. Kay 1881 watapi diciembre killamanta Torremanta Qhawaj revistapi jinata nisharqa: “Ashkha llulla religionniyoj runas cristianoman tukorqanku. Chaywanpis sutillanku mana kikinchu karqa, imaraykuchus llulla religionmanta sacerdotesqa cristiano sutiwan rejsichikorqanku. Jinallataj llulla religionmanta kaj fiestaspis, Navidad fiesta jina, cristiano sutiswan rejsisqa karqanku”. Sutʼincharinapaj Navidad palabraqa, castellanopi natividad palabramanta orqhosqa, (nisunman Cristo nacekusqanmanta). Kay 1883 watapi Torremanta Qhawaj revistapi “¿Cuándo nació Jesús?” nisqa yachaqananpi sutʼinchasharqa, Jesús octubre killa qallariypi nacekusqanta. c Chaywanpis Bibliamanta Yachaqajkunaqa, Navidad ruwayta mana saqenapunichu kasqanta yuyarqanku. Chayrayku Brooklyn Betelpipis, Navidadta ruwallarqankupuni. Jinapis kay 1926 watamanta qhepamanqa, niña kikinchu karqa. ¿Imaraykú?

9. ¿Imatataj Bibliamanta Yachaqajkuna Navidadmanta entienderqanku?

9 Bibliamanta Yachaqajkunaqa allinta ukhunchariytawan, Navidad ruway, costumbresnin ima Diosta phiñachisqanta entienderqanku. Kay 1927 watapi 14 diciembre killamanta ¡Despertad! (ñaupa sutin The Golden Age) revistapi, “El origen de la Navidad” nisqa yachaqananpi nerqa, Navidad ruwayqa Diosta mana yupaychaj runasmanta jamusqanta, sonqota kusichiyllaman, lanti yupaychaymantaj tanqasqanta. Chay yachaqanapeqa, Navidad mana Cristoj kamachisqanchu kasqanta sutʼincharqa, ajinatataj tukucharqa: “Kay pacha, jucha, Kuraj Supay ima [Navidadta] wiñaypaj ruwakunanta munasqankoqa, sutʼita rikuchin Jehovata yupaychajkuna mana ruwanankuchu kasqanta”, nispa. Chayrayku Betelpi kajkunaqa mana Navidadta chay watapi ruwarqankuchu, nitaj ujtawanpis ruwarqankuñachu.

10. 1) ¿Imatataj 1928 watapi diciembre killapi Navidadmanta nikorqa? (“ Navidadpa qallariynin, imapajchus kasqan” nisqa recuadrotawan qhawariy.) 2) Waj fiestasta, costumbresta ima mana ruwanankupaj, ¿ima nikorqataj Diospa llajtanta? (“ ¿Imaraykú qhesachana waj fiestasta, costumbrestapis?” nisqa recuadrota qhawariy.)

10 Qhepan watapi Bibliamanta Yachaqajkunaqa, Navidad ruwaymanta uj sumaj willayta uyarerqanku. Kay 1928 watapi 12 diciembre killapi, hermano Richard Barber, Brooklynpi oficinasmanta radionejta sutʼincharqa Navidadqa llulla religionmanta jamusqanta. ¿Imatá Diospa llajtan ruwarqa chay kamachiykunata uyarispa? Hermano Charles Brandlein, paywan familianwan Navidad ruwayta saqepusqanku tiempomanta yuyarikuspa jinata nerqa: “Chay costumbresta saqeytaqa atillarqayku. [...] Qʼopaman wijchʼunapaj chʼichi pʼachata orqhokuy jina karqa”, nispa. Hermano Henry Cantwell, pichus aswan qhepaman qotuchakuykunata waturej karqa, ajinata nillarqataj: “Kusisqa kasharqayku chay costumbresta saqesqaykumanta. Jinamanta Jehovata munakusqaykuta rikucherqayku”, nispa. Cristoj cheqa sonqo yachachisqasnenqa, llulla religionpa costumbresninta saqepuyta atillarqanku, imaraykuchus yacharqanku chay ruwaykuna llulla religionmanta jamusqanta (Juan 15:19; 17:14). d

11. ¿Imaynatá Reyta yanapasqanchejta rikuchisunman?

11 Chay hermanosmantaqa, ¡mayta yachakusunman! Chaypi tʼukurispataj tapurikuna: “¿Allin kamachi yuyayniyoj kamachisqanta allinpajchu qhawani? ¿Chaykunamanta agradecekunichu, chayman jinatajchu ruwani?”, nispa. Tukuy sonqo kasukusqanchejqa, Reyta yanapasqanchejta rikuchin, pichus allin kamachi yuyayniyojnejta yachachiykunata horanpi mikhunata jina qowanchej (Hech. 16:4, 5).

¿Cristianos cruzta apaykachanankuchu tiyan?

Cruzniyoj pilluyojtaj tʼipana (12, 13 parrafosta qhawariy)

12. ¿Imatataj Bibliamanta Yachaqajkuna yuyarqanku cruzta apaykachaymanta?

12 Bibliamanta Yachaqajkunaqa, watasta Diosta yupaychayninkupi cruzta apaykachay allillan kasqanta yuyarqanku. Chaywanpis, lanti yupaychayta Dios juchachasqanrayku, mana yupaychajchu kanku (1 Cor. 10:14; 1 Juan 5:21). Kay 1883 watapi Torremanta Qhawaj revistapi nerqaña “lanti yupaychayqa Diospaj millay kasqanta”. Chaywanpis wakin imaspi cruzta apaykachay allillan kasqanta yuyarqanku. Sutʼincharinapaj, rejsichikunankupajqa, cruzniyoj pilluyojtaj tʼipanata churakoj kanku. Chaytaj paykunapajqa niyta munaj, wañunankukama cheqa sonqo kaspa, kausay pilluta japʼinankuta. Chayrayku 1891 watapi Torremanta Qhawaj revistaj tapanpi cruzniyoj pilluyojtaj dibujo rikhurerqa.

13. ¿Imaynatataj aswan sutʼita Cristoj yachachisqasnin entienderqanku cruzta apaykachaymanta? (“ Cruzmanta astawan sutʼinchakun” nisqa recuadrotawan qhawariy.)

13 Bibliamanta Yachaqajkunaqa cruzta, pilluta ima jatunpaj qhawarqanku. Chaywanpis 1920 watas tukukuynejta, aswan sutʼita entienderqanku cruzta apaykachayta imaynatachus Dios qhawasqanta. Hermano Grant Suiter, pichus aswan qhepaman Diospa Llajtanta Kamachejkunamanta ujnin karqa, 1928 watapi Detroit llajtapi (Míchigan, Estados Unidos) jatun tantakuymanta jinata nerqa: “Jatun tantakuypeqa, cruzniyoj pilluyojtaj tʼipanata apaykachay qhasilla kasqanta, nitaj allinchu kasqanta nikorqa”, nispa. Qhepan watasninmantaj chaymanta astawan sutʼita entiendekorqa. Arí, cheqa Diosta yupaychaypi, cruzta apaykachay mana allinchu kasqanqa, sutʼi karqa.

14. ¿Imatataj Diospa llajtan ruwarqa cruzmanta pisimanta pisi astawan yachaspa?

14 ¿Imatataj Diospa llajtan ruwarqa cruzmanta pisimanta pisi astawan yachaspa? ¿May jatunpaj qhawasqanku cruzniyoj pilluyojtaj tʼipanata churakullarqankupunichu? Hermana Lela Roberts, pichus Jehovata watastaña yupaychasharqa jinata nerqa: “Imawanchus ninakusqanta entiendespa, saqeporqaykupacha”, nispa. Hermana Ursula Serenco, wajkuna imatachus yuyasqankumanta jinata nerqa: “Señorninchejpa wañuyninwan ninakojta jina qhawasqayku, chantá cristianos kasqaykuta rikuchinanpaj apaykachasqayku imaqa, llulla religionmanta jamusqanta repararqayku. May agradecesqas kasharqayku Proverbios 4:18 nin jina, ñanniykoqa astawan kʼancharishasqanmanta”, nispa. Arí, Cristoj cheqa sonqo yachachisqasnenqa, llulla religionpa millay ruwaykunasninman ni imarayku chhapukuyta munarqankuchu.

15, 16. ¿Imaynatá Jehovaj mana rikukoj templonmanta jawa kaj patiosnin llimphullapuni kananta munasqanchejta rikuchinchej?

15 Noqanchejpis llulla religionman mana chhapukuyta munanchejchu. Cristoqa, allin kamachi yuyayniyojnejta, Diospa llajtanta yanapashan Diosta yupaychaypi llimphu kananpaj, chaytataj sutʼita reparanchej. Chayrayku allin kamachi yuyayniyoj, ima ruwaykunachus, ima fiestaschus chayri ima costumbreschus llulla religionwan chhapusqa kasqanta niwajtinchej, kasukunchejpacha. Noqanchejpis, Cristoj kutimuynin qallarishajtin tiempopi kausaj hermanosninchej jinallataj, Diospa mana rikukoj templonpa jawa kaj patiosnin, nisunman Jallpʼapi Jehovata yupaychay, llimphullapuni kananta munanchej.

16 Kay qhepa pʼunchaykunapipis, Cristoqa qotuchakuykunata jarkʼashan ni pi llulla yachachiykunawan chʼichichananpaj. ¿Imaynatá chayta ruwan?

“Juchasapasta tʼaqa[kun] cheqan runasmanta”

17, 18. Challwa japʼina chʼipa rijchʼanachinapi, ¿imawantaj ninakun 1) challwa japʼina chʼipata qochaman wijchʼuykuy, 2) tukuy laya challwasta tantay, 3) allin kaj challwasta canastasman ajllay, 4) mana allin kaj challwasta wijchʼuy?

17 Reyninchej Jesucristoqa, Jallpʼantinpi qotuchakuykunata qhawashan. Cristowan, angeleswanqa mana sutʼita entiendenanchejpaj jinapunichu runasta tʼaqaypi llankʼashanku. Jesusqa, challwa japʼina chʼipa rijchʼanachinanpi chayta sutʼincharqa (Mateo 13:47-50 leey).

Challwa japʼina chʼipaqa, Diospa Reinonmanta Jallpʼantinpi willakusqanwan ninakun (18 parrafota qhawariy)

18 “Uj challwa japʼina chʼipa[...], qochaman wijchʼuykusqa.” Challwa japʼina chʼipaqa, Diospa Reinonmanta Jallpʼantinpi willakushasqanwan ninakun. “Tukuy laya challwasta” japʼin. Sumaj willaykunamantaqa, tukuy laya runas yachakuyta munanku: wakenqa yachakuspa cristianoman tukunku, wakintaj qallariypi yachakuyta munaspapis, mana cristianoman tukunkuchu. e “Allin kaj challwasta canastasman ajlla[rqanku]”. Llampʼu sonqo runastaqa, “canastasman” ajllakun, nisunman qotuchakuykunaman tantakun, chaypi Jehovata yupaychanankupaj. “Mana allin kajtataj wijchʼup[orqanku]”. Kay qhepa pʼunchaykunapi Cristowan, angeleswanqa, “juchasapasta tʼaqa[shanku] cheqan runasmanta”. f Chayraykutaj, llulla yachachiykunata chayri mana allin ruwaykunata ruwajkunallapuneqa, mana qotuchakuykunata chʼichichayta atinkuchu. g

19. ¿Kusikunkichu Cristo cheqa yupaychayta jarkʼananpaj imatachus ruwashasqanmanta? Sutʼinchay.

19 Rey Jesucristoqa, paypata kajkunata jarkʼan, chayta yachaytaj mayta kallpachawanchej. Chantapis imaynatachus ñaupa tiempopi cheqa yupaychayta, cheqa cristianosta ima llimphucharqa, ajinallatataj kunanpis ruwashan. Arí, Diospa llajtanta llimphu kananpaj Cristo jarkʼashasqanmanta mayta agradecekunchej. Reyta, Reinonta ima yanapasqanchejta rikuchinapajqa, ni imarayku llulla religionman chhapukunanchejchu tiyan.

a Judiosqa, Jerusalenman viajaspa apasqanku qolqeta cambiachikunanku karqa, templomanta sapa wata impuestota paganankupaj. Qolqe chhalajkunataj, templopi cambiasqankumanta cobraj kanku. Chantapis ashkha judiosqa, Diosman jaywanankupaj animalesta rantinanku karqa. Jesustaj chay vendejkunatachá ancha kurajta orqhosqankurayku “suwas” nerqa.

b Kay Jallpʼapi Jehovaj llajtanqa, mana rikukoj templonmanta jawa kaj patiospi payta yupaychanku.

c Chay yachaqanapi nisqanman jina, Jesús chiri tiempopi nacekusqanta neyqa, “mana kikinchu, Bibliapi michejkuna kasharqanku ovejasninkuta tutantin qhawaspa nisqanwan” (Luc. 2:8).

d Kay 1927 watapi 14 noviembre killapi, hermano Frederick Franz kayta qhelqarqa: “Kay wataqa Navidadta mana ruwakonqachu. Betelpi kajkunaqa niña ujtawan ruwanankuta ninku”, nispa. Killasninmantaj 1928 watapi 6 febrero killapi hermano Franz waj cartapi nillarqataj: “Señorqa pisimanta pisi Kuraj Supaypa nisunman llulla religionpa ruwaykunasninmanta llimphuchashawanchej”, nispa.

e Kay 2013 watapi 7.965.954 jina willajkuna karqanku, Jesuspa Wañuyninta Yuyarinapaj tantakuymantaj 19.241.252 runas rerqanku.

f Allin kaj challwasta mana allin kaj challwasta tʼaqakusqanqa, mana kikinchu ovejasta cabrasta tʼaqakusqanwan (Mat. 25:31-46). Ovejasta cabrastaqa, manchay ñakʼariy tiempopi tʼaqakonqa. Chaykamataj mana allin kaj challwaswan ninakoj runasqa Jehovaj kamachisninman tukuyta atinkuraj “canastaspitaj” nisunman qotuchakuykunapi tantasqa kayta atinkuraj (Mal. 3:7).

g Tiempowantaj mana allin kaj challwasqa hornoman wijchʼuykusqa kanqanku, chaytaj ninakun chinkachisqa kanankuwan.