1, 2. a) Missä vaikeassa tilanteessa Juudean kristityt olivat? b) Miten Juudean kristittyjä kohtaan ilmaistiin rakkautta?

 ELETÄÄN vuoden 46 tienoilla, ja Juudea on nälänhädän kourissa. Siellä asuvilla Kristuksen juutalaisilla opetuslapsilla ei ole varaa maksaa pilviä hipovia hintoja siitä vähästä viljasta, jota on saatavilla. He ovat nälkäkuoleman partaalla. Mutta pian he saavat tuntea Jehovan huolenpidon tavalla, joka on Kristuksen opetuslapsille aivan uutta. Mitä tapahtuu?

² Jerusalemin ja Juudean juutalaiskristittyjen kärsimys herättää Syyrian Antiokiassa asuvissa juutalais- ja pakanakristityissä myötätuntoa. He keräävät varoja uskontovereilleen ja valitsevat keskuudestaan kaksi vastuuntuntoista veljeä, Barnabaan ja Saulin, viemään avustuksen Jerusalemin seurakunnan vanhimmille. (Lue Apostolien tekojen 11:27–30; 12:25.) Antiokian veljien rakkaudenteko varmasti koskettaa Juudean puutteenalaisia kristittyjä.

3. a) Miten Jumalan nykyinen kansa noudattaa edelleen Antiokian varhaiskristittyjen mallia? Kerro esimerkki. (Ks. myös tekstiruutu ” Ensimmäinen laajamittainen avustushankkeemme nykyaikana”.) b) Mitä kysymyksiä käsittelemme tässä luvussa?

³ Tämä on ensimmäinen muistiin merkitty tapaus, jossa yhdellä alueella asuvat kristityt ovat lähettäneet avustusta toisen alueen kristityille. Nykyään noudatamme tuota mallia, jonka Antiokian veljet antoivat ensimmäisellä vuosisadalla. Kun saamme tietää, että veljemme ovat jossain päin maailmaa kohdanneet katastrofin tai jonkin muun koettelemuksen, ojennamme heille auttavan kätemme. a Jotta ymmärtäisimme, miten avustushankkeemme liittyvät muuhun palvelukseemme, käsittelemme nyt kolmea kysymystä: Miksi avustustyö on osa palvelustamme? Mitkä ovat sen tavoitteet? Miten se hyödyttää meitä?

4. Mitä Paavali sanoi korinttilaisille kristillisestä palveluksesta?

⁴ Toisessa kirjeessään korinttilaisille Paavali selitti, että kristittyjen palvelukseen liittyy kaksi puolta. Vaikka hän osoitti kirjeensä voidelluille kristityille, hänen sanansa soveltuvat nykyään myös Kristuksen ”muihin lampaisiin”  (Joh. 10:16). Palvelukseemme sisältyy ensinnäkin ”sovituksen palvelustoimi” eli saarnaaminen ja opettaminen (2. Kor. 5:18–20; 1. Tim. 2:3–6). Toiseksi siihen sisältyy se, mitä teemme uskonveljiemme hyväksi. Paavali mainitsi erityisesti ”pyhille tarkoitetun palveluksen” eli ”pyhien avustamisen”, kuten vuoden 1992 Kirkkoraamattu sanoo (2. Kor. 8:4). Ilmauksissa ”sovituksen palvelustoimi” ja ”pyhille tarkoitettu palvelus” sana ”palvelus” on käännetty kreikan sanasta di·a·ko·niʹa. Miksi tämä on huomionarvoista?

5. Miksi on huomionarvoista, että Paavali sanoi avustustyötä palvelukseksi?

⁵ Käyttämällä samaa kreikan sanaa näistä kahdesta toiminnasta Paavali yhdisti avustustyön muuhun palvelukseen, jota kristillisessä seurakunnassa suoritettiin. Aiemmin hän oli sanonut: ”On moninaisia palveluksia ja kuitenkin sama Herra, ja on moninaisia toimintoja – –. Mutta kaikki nämä toiminnat saa aikaan yksi ja sama henki.” (1. Kor. 12:4–6, 11.) Paavalin mukaan seurakunnan ”moninaiset palvelukset” ovat siis kaikki ”pyhää palvelusta” (Room. 12:1, 6–8). b Ei ihme, että hän oli valmis käyttämään aikaansa ”palvellakseen pyhiä” (Room. 15:25, 26).

6. a) Miksi avustustyö on Paavalin mukaan osa palvontaamme? b) Miten avustustyömme on järjestetty nykyään kautta maailman? (Ks. tekstiruutu ” Kun katastrofi iskee”.)

⁶ Paavali auttoi korinttilaisia ymmärtämään, miksi avustustyö oli osa Jehovan palvelusta ja palvontaa. Hän perusteli sitä seuraavasti: Kristityt osallistuvat avustamiseen, koska he ovat ”alistuvaisia Kristusta koskevalle hyvälle uutiselle” (2. Kor. 9:13). He siis auttavat veljiään siksi, että he haluavat soveltaa Kristuksen opetuksia käytäntöön. Paavalin mukaan heidän huomaavaiset tekonsa heijastavat todellisuudessa ”Jumalan verratonta ansaitsematonta hyvyyttä” (2. Kor. 9:14; 1. Piet. 4:10). Kun Vartiotornissa 15.3.1976 käsiteltiin tarpeessa olevien veljiemme palvelemista ja tähän sisältyvää avustustyötä, siinä sanottiinkin: ”Meidän ei pitäisi koskaan epäillä sitä, että Jehova Jumala ja hänen Poikansa Jeesus Kristus pitävät todella tärkeänä tämänlaatuista palvelusta.” Avustustyö on tosiaan arvokas osa pyhää palvelusta. (Room. 12:1, 7; 2. Kor. 8:7; Hepr. 13:16.)

7, 8. Mikä on avustustyömme ensimmäinen tavoite? Selitä.

⁷ Mitkä ovat avustustyömme tavoitteet? Paavali vastasi tähän kysymykseen toisessa kirjeessään korinttilaisille. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 9:11–15.) Hän toi esiin kolme päätavoitetta, jotka saavutamme osallistumalla ”tähän julkiseen palvelukseen” eli avustustyöhön. Tutkitaanpa niitä tarkemmin.

⁸ Ensiksikin avustustyö tuo ylistystä Jehovalle. Paavali kohdisti 2. Korinttilaiskirjeen 9. luvussa veljiensä huomion toistuvasti Jehova Jumalaan. Hän mainitsi ”kiitoksen  ilmauksen Jumalalle” ja ”monet Jumalalle esitettävät kiitoksen ilmaukset” (jakeet 11, 12). Hän sanoi, että avustustyö saa kristityt ”kirkastamaan Jumalaa” ja ylistämään ”Jumalan verratonta ansaitsematonta hyvyyttä” (jakeet 13, 14). Lopuksi Paavali huudahti: ”Kiitos olkoon Jumalalle.” (Jae 15; 1. Piet. 4:11.)

9. Miten avustustyö voi muuttaa ihmisten ajattelutapaa? Kerro esimerkki.

⁹ Paavalin tavoin Jumalan nykyiset palvelijat pitävät avustustyötä tilaisuutena tuottaa kunniaa Jehovalle ja kaunistaa hänen opetuksensa (1. Kor. 10:31; Tit. 2:10). Tuo toiminta on usein muuttanut ihmisten kielteisen käsityksen Jehovasta ja hänen todistajistaan. Esimerkiksi erään naisen ovessa oli teksti ”Ei Jehovan todistajia”. Asuinalueellaan riehuneen hirmumyrskyn jälkeen hän pani merkille, että kadun toisella puolella olevaa taloa korjattiin. Hän tarkkaili ystävällisiä rakentajia useita päiviä ja meni lopulta ottamaan selvää, keitä he olivat. Kuultuaan, että he olivat Jehovan todistajien vapaaehtoisia avustustyöntekijöitä, hän sanoi hämmästyneenä: ”Olen selvästikin erehtynyt teidän suhteenne.” Sen jälkeen hän poisti tekstin ovestaan.

10, 11. a) Mitkä esimerkit osoittavat, että avustustyömme toinen tavoite on toteutunut? b) Mikä julkaisu on hyödyllinen avustustyöntekijöille? (Ks. tekstiruutu ” Lisätyöväline avustustyöntekijöille”.)

¹⁰ Toiseksi täytämme uskontovereiden tarpeet. Haluamme innokkaasti täyttää veljiemme ja sisartemme välittömät tarpeet ja lievittää heidän kärsimystään. (2. Kor. 9:12a.) Kristillisen seurakunnan jäsenet muodostavat ”yhden ruumiin”, ja ”jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki toiset jäsenet kärsivät sen kanssa” (1. Kor. 12:20, 26). Veljellinen kiintymys ja sääli saavat lukemattomat veljet ja sisaret keskeyttämään arjen askareensa lyhyellä varoitusajalla, keräämään työvälineensä ja suuntaamaan tuhoalueelle uskontovereidensa avuksi (Jaak. 2:15, 16). Esimerkiksi kun Japaniin iski tsunami vuonna 2011, Yhdysvaltojen haaratoimisto lähetti alaisuudessaan toimiville alueellisille rakennuskomiteoille kirjeen, jossa kysyttiin, olisiko ”muutamien ammattitaitoisten veljien” mahdollista lähteä Japaniin rakentamaan ja korjaamaan valtakunnansaleja. Muutamassa viikossa lähes 600 vapaaehtoista tarjoutui auttamaan ja oli valmis lentämään Japaniin omalla kustannuksellaan! ”Vastakaiku ylitti odotuksemme”, Yhdysvaltojen haaratoimiston veljet kertoivat. Kun eräs japanilaisveli kysyi ulkomaiselta avustustyöntekijältä, miksi hän oli tullut auttamaan, hän vastasi: ”Japanilaiset veljemme ovat osa ’ruumistamme’. Kun he tuntevat tuskaa, mekin tunnemme.” Uhrautuva rakkaus on toisinaan saanut avustustyöntekijät jopa vaarantamaan henkensä toisten uskovien puolesta (1. Joh. 3:16). c

 ¹¹ Avustustyötämme arvostavat muutkin kuin todistajat. Esimerkiksi kun Arkansasin osavaltiossa Yhdysvalloissa sattui luonnonkatastrofi vuonna 2013, eräässä sanomalehdessä kuvailtiin todistajien ripeitä toimia ja sanottiin: ”Jehovan todistajien organisaatio on kehittänyt vapaaehtoisen katastrofiavun taiteeksi.” Me tosiaan täytämme apua tarvitsevien veljiemme tarpeet, kuten apostoli Paavali sanoi.

12–14. a) Miksi avustustyömme kolmas tavoite on hyvin tärkeä? b) Miten jotkut ovat kuvailleet hengellisen toiminnan tärkeyttä?

¹² Kolmanneksi autamme uhreja palaamaan hengellisiin rutiineihin. Miksi tämä on tärkeää? Paavali sanoi, että avustukset herättävät vastaanottajissa halun esittää Jumalalle monia ”kiitoksen ilmauksia” (2. Kor. 9:12b). Mikä olisikaan parempi tapa kiittää Jehovaa kuin palata hengellisiin rutiineihin mahdollisimman pian! (Fil. 1:10.) Vartiotornissa sanottiin vuonna 1945 (engl.): ”Paavali hyväksyi lahjoitusten keräämisen – –, koska sillä tavoin – – puutteessa olevat kristityt veljet saivat aineellista apua ja saattoivat siksi osallistua vapaammin ja tarmokkaammin Jehovan todistustyöhön.” Meillä on nykyään sama tavoite. Kun veljemme jatkavat saarnaamista, he vahvistavat sekä ahdingossa olevia lähimmäisiään että itseään. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 1:3, 4.)

¹³ Saatuaan kipeästi tarvitsemaansa hätäapua monet ovat lähteneet jälleen palvelukseen ja saaneet siitä voimaa. Eräs veli kertoi: ”Kenttäpalvelus teki meidän perheelle hyvää. Kun yritimme lohduttaa toisia, saimme pienen hengähdystauon huolten keskellä.” Muuan sisar sanoi: ”Hengellinen toiminta vei ajatukseni pois ympäröivästä tuhosta ja antoi minulle turvallisuudentunteen.” Eräs toinen sisar selitti: ”Vaikka oli paljon sellaista, mille emme mahtaneet mitään, palvelus auttoi perhettämme katsomaan eteenpäin. Uuden maailman toivosta puhuminen lujitti luottamustamme siihen, että kaikki tehdään uudeksi.”

¹⁴ Myös kokouksissa käyminen kuuluu niihin hengellisiin rutiineihin, joihin veljiemme täytyy katastrofin jälkeen palata mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi kun lähes 60-vuotias sisar Kiyoko menetti tsunamissa kaiken paitsi päällään olleet vaatteet ja jalassaan olleet sandaalit, hän ei tiennyt lainkaan, miten hän selviytyisi. Sitten muuan vanhin ilmoitti, että viikoittainen kokous pidettäisiin vanhimman autossa. Kiyoko kertoi: ”Vanhin ja hänen vaimonsa sekä eräs toinen sisar ja minä istuimme autossa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kokous onnistui kuin ihmeen kautta haihduttamaan tsunamin mielestäni. Tunsin  syvää rauhaa. Tuo kokous osoitti minulle kristillisen seuran voiman.” Eräs sisar totesi katastrofin jälkeen pidetyistä kokouksista: ”Ne olivat henkireikäni!” (Room. 1:11, 12; 12:12.)

15, 16. a) Mitä hyötyä avustustyön tukemisesta oli Korintissa ja muualla asuville kristityille? b) Miten avustustyö hyödyttää meitäkin nykyään?

¹⁵ Käsitellessään avustamista Paavali selitti korinttilaisille myös, mitä hyötyä tällaiseen palvelukseen osallistumisesta olisi heille ja muille kristityille. Hän sanoi: ”He [apua saaneet Jerusalemin juutalaiskristityt] rukoilevat teidän puolestanne ja kaipaavat teitä teillä olevan Jumalan verrattoman ansaitsemattoman hyvyyden vuoksi.” (2. Kor. 9:14.) Korintin juutalais- ja pakanakristittyjen anteliaisuus sai Jerusalemin kristityt rukoilemaan heidän puolestaan ja tuntemaan entistä syvempää kiintymystä heitä kohtaan.

¹⁶ Vartiotornissa 1.12.1945 (engl.) sovellettiin näitä Paavalin sanoja meidän aikaamme ja sanottiin: ”Kun yksi osa Jumalan vihkiytynyttä kansaa lahjoittaa jotain toisen osan tarpeisiin, se lisää suuresti heidän yhteenkuuluvuuden tunnettaan!” Juuri tällainen vaikutus on katastrofiavulla nykyään. Eräs tulvan uhreja auttanut vanhin kertoi: ”Kun osallistuin avustustyöhön, veljet tuntuivat läheisemmiltä kuin koskaan ennen.” Muuan hätäapua saanut sisar puolestaan sanoi kiitollisena: ”Veljesseura on melkein  kuin maanpäällinen paratiisi.” (Lue Sananlaskujen 17:17.)

17. a) Miten Jesajan 41:13:n sanat soveltuvat avustustyöhön? b) Miten avustustyö tuo kunniaa Jehovalle ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnettamme? Kerro esimerkkejä. (Ks. myös tekstiruutu ” Vapaaehtoista avustustyötä kautta maailman”.)

¹⁷ Kun avustustyöntekijät saapuvat tuhoalueelle, sikäläiset veljet näkevät seuraavan Jumalan lupauksen täyttyvän aivan erityisellä tavalla: ”Minä, Jehova, sinun Jumalasi, tartun oikeaan käteesi, minä, joka sanon sinulle: ’Älä pelkää. Minä olen auttava sinua.’ ” (Jes. 41:13.) Eräs katastrofissa eloon jäänyt sisar sanoi: ”Olin epätoivoinen kaiken tuhon keskellä, mutta Jehova ojensi kätensä. Veljien apu tuntui sanoin kuvaamattoman hyvältä.” Erään luonnononnettomuuden jälkeen kaksi vanhinta kirjoitti seurakuntiensa kokemuksista: ”Maanjäristys aiheutti paljon kärsimystä, mutta Jehova auttoi meitä veljien välityksellä. Olimme lukeneet avustustyöstä, mutta nyt näimme omin silmin, mitä se on.”

18. Mitä voit tehdä, jos haluat osallistua avustustyöhön? (Ks. myös tekstiruutu ” Suunta elämälle”.)

¹⁸ Haluaisitko maistaa sitä iloa, joka tulee avustustyöstä? Työntekijät valitaan usein niiden joukosta, jotka ovat mukana valtakunnansalien rakennushankkeissa, joten kerro seurakuntasi vanhimmille, että haluaisit täyttää hakemuksen. Eräs vanhin, jolla on paljon kokemusta avustustyöstä, muistuttaa: ”Älä matkusta tuhoalueelle ennen kuin olet saanut hätäapukomitealta virallisen kutsun.” Näin työstä voidaan huolehtia järjestelmällisesti.

19. Miten avustustyöntekijät osoittavat selvästi, että olemme Kristuksen aitoja opetuslapsia?

¹⁹ Tekemällä avustustyötä osoitamme selvästi, että noudatamme Kristuksen käskyä ”rakastaa toisiamme”. Tällainen rakkaus todistaa, että olemme hänen aitoja opetuslapsiaan. (Joh. 13:34, 35.) Olemme nykyään hyvin kiitollisia siitä, että monet veljet ja sisaret haluavat osallistua avustustyöhön. He tuovat ylistystä Jehovalle auttaessaan hänen valtakuntansa uskollisia kannattajia.