Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

LUKU 21

Nasaretin synagogassa

Nasaretin synagogassa

LUUKAS 4:16–31

  • JEESUS LUKEE JESAJAN KIRJAKÄÄRÖÄ

  • NASARETILAISET YRITTÄVÄT TAPPAA JEESUKSEN

Jännitys väreilee ilmassa Nasaretin kaupungissa. Jeesus oli siellä puuseppänä ennen kuin hän runsas vuosi sitten meni Johanneksen kastettavaksi, mutta nyt hänet tunnetaan ihmeiden tekijänä. Paikkakuntalaiset odottavat innoissaan, että hän tekisi ihmeitä heidän keskuudessaan.

Heidän odotuksensa kasvavat, kun Jeesus tapansa mukaan menee synagogaan. Siellä rukoillaan ja luetaan Mooseksen kirjoja, niin kuin synagogissa tehdään joka sapatti (Apostolien teot 15:21). Lisäksi siellä luetaan profeetallisia kirjoja. Jeesus on käynyt tässä synagogassa vuosia, joten noustessaan lukemaan hän näkee luultavasti monia tuttuja kasvoja. Hänelle ojennetaan profeetta Jesajan kirjakäärö, ja hän löytää siitä kohdan, jossa kerrotaan Jehovan hengellä voidellusta. Tuo kohta on nykyään Jesajan 61:1, 2.

Jeesus lukee, miten tämä voideltu julistaisi, että vangitut vapautuvat ja sokeat saavat näkönsä, sekä saarnaisi Jehovan hyvän tahdon vuotta. Jeesus ojentaa kirjakäärön palvelijalle ja istuutuu. Kaikkien katse on kohdistunut kiinteästi häneen. Sitten hän puhuu luultavasti jonkin aikaa ja sanoo muun muassa nämä merkittävät sanat: ”Tänään tämä raamatunkohta, jonka juuri kuulitte, on täyttynyt.” (Luukas 4:21.)

Ihmiset ihmettelevät ”hänen miellyttäviä sanojaan” ja sanovat toisilleen: ”Eikö tämä ole Joosefin poika?” Jeesus kuitenkin käsittää, että he haluavat nähdä hänen tekevän ihmeitä, joista he ovat kuulleet. Niinpä hän sanoo: ”Epäilemättä ajattelette, että minuun soveltuu tämä sanonta: ’Lääkäri, paranna itsesi’, ja sanotte minulle: ’Olemme kuulleet siitä, mitä teit Kapernaumissa. Tee samoin täällä kotiseudullasi.’” (Luukas 4:22, 23.) Jeesuksen entiset naapurit saattavat ajatella, että hänen olisi pitänyt aloittaa parantaminen kotiseudullaan, niin että he olisivat hyötyneet siitä ensin. Heistä voi siksi tuntua, että Jeesus on syrjinyt heitä.

Koska Jeesus tietää, mitä he ajattelevat, hän kertoo joitain tapahtumia Israelin historiasta. Israelissa oli monia leskiä Elian päivinä, mutta Jeesus huomauttaa, että Eliaa ei kuitenkaan lähetetty heistä kenenkään luo. Sen sijaan hän meni ei-israelilaisen lesken luo Sidonin lähellä olevaan Sarpatin kaupunkiin ja teki siellä ihmishenkiä pelastavan ihmeen. (1. Kuninkaiden kirja 17:8–16.) Profeetta Elisan aikana Israelissa oli monia spitaalisia, mutta hän puhdisti vain syyrialaisen Naamanin (2. Kuninkaiden kirja 5:1, 8–14).

Miten Jeesuksen kotikaupungin asukkaat suhtautuvat näihin historian esimerkkeihin, joita he saattavat pitää itselleen epäedullisena vertailuna ja jotka paljastavat heidän itsekkyytensä ja uskonpuutteensa? Synagogassa olevat suuttuvat, nousevat ja ajavat Jeesuksen kaupungin ulkopuolelle. He vievät hänet jyrkänteen reunalle vuorella, jolle Nasaret on rakennettu, ja yrittävät syöstä hänet alas. Jeesus kuitenkin pääsee pakenemaan heidän käsistään. Hän lähtee Kapernaumiin Galileanjärven luoteisrannalle.