Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

32 KAQ WILLAKÏ

¿Imatataq säbadu junaq rurëta puëdiyaq?

¿Imatataq säbadu junaq rurëta puëdiyaq?

MATEU 12:9-14 MARCUS 3:1-6 LÜCAS 6:6-11

  • MAKINTA KUYUTSITA MANA PUËDEQ NUNATA SÄBADUCHÖ KACHAKÄTSIN

Yapëmi säbadu junaq karqan y Jesusqa Diosta adorayänan wayimanmi ëwarqan, itsachi Galilëachöna. Tsëchömi derëcha kaq makinta kuyutsita mana puëdeq nuna këkarqan (Lücas 6:6). Leyta qellqaqkuna y fariseukunaqa imatapis ruranampaq kaqta shuyararmi Jesusta rikarëkäyarqan. Imanir rikarëkäyanqanqa musyakärirqan, “¿alliku Säbaduchö pitapis kachakätsi?” nir tapuyanqanchömi (Mateu 12:10).

Judïukunapa pushakoq religiösunkunaqa creiyaq, säbaduchö pipis wanunampaq peligruchö këkaptinlla yanapayänampaq kaqtam, tsëmi ullushqa tulluta kutitsita o pipis millukuriptin vendayänantaqa permitiyaqtsu. Clärum këkan, tsë nunakunaqa manam tsë nunata ankupäyarqantsu, sinöqa Jesuspa contran sharkuyänampaqmi imallatapis ashikäyarqan.

Peru Jesusqa cuentatam qokurirqan imata ashikäyanqanta. Säbaduchö ima rurëllatapis mana allitanö rikäyanqanta y tsë junaqchö trabäjupaq Diospa Palabran ninqanta mana allipa entiendiyanqantaqa musyarqanmi (Exodu 20:8-10). Jinamampis, allita ruranqampitaqa manam tsë kutillaraqtsu mana allipa parlashqa kayarqan. Tsënam Jesusqa juk milagruta rurarqan y tsëqa masran pëkunata piñatsirqan. Tsë nunatam, “sharkï y chowpiman shamï” nirqan (Marcus 3:3).

Tsënam Ley qellqaqkunata y fariseukunata rikëkur kënö nirqan: “¿Mëqëkiraq jukllëlla üshayoq këkar, Säbaduchö tsë üshëkikuna uchkuman jeqakurkuptin tsarirkur jorqarayämunkimantsu?” (Mateu 12:11). Juk üsha chaniyoq kaptinmi, uchkuman jeqakurkuptinqa ni mëqampis waränin junaqyaqqa jaqireqtsu, porqui wanuriptinqa qellëtam oqrariyaq. Jina wätana animalkunata cuidayänampaqmi Diospa Palabranqa mandakoq (Proverbius 12:10).

Tsëmi Jesusqa kënö nirqan: “¿Manaku juk nunaqa juk üshapitapis mas välin? Tsënö kaptinmi Säbaduchö alli kaqta rurëqa allilla” (Mateu 12:12). Tsë nunata säbadu junaqchö kachakätsirqa, leyta mana cäsukïkanqantatsu manam rikätsikunman karqan. Tsë pushakoq religiösukunaqa imatapis mana nita puëdirmi upälla quedakuyarqan.

Tsënam jiruroqninchö llapan këkaqkunata alläpa piñashqa rikëkur, y rumi shonqu kayanqampita alläpa llakikurnin nunata kënö nirqan: “Makikita kamämï” (Mateu 12:13). Kamäriptinmi, jinan höra kachakärirqan. Tsëmi nunaqa alläpa kushikurqan, peru ¿Leyta qellqaqkunawan fariseukunaqa kushikuyarqantsuraq?

Tsë nuna kachakanqampita kushikuyänampa rantinmi, fariseukunaqa “Herödispa qatiraqninkunawan tsë höra ëllukärir wanutsiyänampaq yachatsinakuyarqan” (Marcus 3:6). Saduceukunapa religionnimpita wakin kaqkunaqa Herödispa qatiraqninkunam kayarqan. Saduceukunapawan fariseukunapa creenciankunaqa manam igualtsu karqan, peru Jesusta chikirmi juknölla tikrariyarqan.