Jeesus on Dekapoliin seudulla Galileanjärven itäpuolella, ja hänen luokseen on kerääntynyt ihmisiä sankoin joukoin. He ovat tulleet kuulemaan häntä ja parantumaan sairauksistaan, ja heillä on mukanaan suuria eväskoreja.

Jossain vaiheessa Jeesus sanoo opetuslapsilleen: ”Minä tunnen sääliä tätä ihmisjoukkoa kohtaan, koska he ovat viipyneet luonani jo kolme päivää eikä heillä ole mitään syötävää. Jos lähetän heidät kotiin nälkäisinä, he nääntyvät tiellä. Jotkut heistä ovat tulleet kaukaa.” Opetuslapset kysyvät: ”Mistä kukaan voi tässä syrjäisessä paikassa saada niin paljon leipää, että nämä ihmiset tulevat kylläisiksi?” (Markus 8:2–4.)

Jeesus kysyy: ”Montako leipää teillä on?” Opetuslapset vastaavat: ”Seitsemän, ja muutamia pikkukaloja.” (Matteus 15:34.) Sitten Jeesus käskee ihmisiä asettumaan maahan. Hän ottaa leivät ja kalat, rukoilee Jumalaa ja antaa ne opetuslapsille, jotta nämä jakaisivat ne ihmisille. On hämmästyttävää, että kaikki saavat syödä kyllikseen. Tähteitä kertyy seitsemän suurta korillista, vaikka syöjiä on noin 4 000 miestä ja lisäksi naisia ja lapsia.

Jeesus lähettää ihmisjoukot pois ja lähtee sitten opetuslasten kanssa veneellä Magadaniin Galileanjärven länsirannalle. Siellä fariseukset ja saddukeusten lahkoon kuuluvat pyytävät häntä näyttämään merkin taivaasta koetellakseen häntä.

Jeesus näkee heidän vaikuttimensa ja vastaa: ”Kun ilta saapuu, te sanotte: ’Tulee kaunis ilma, sillä taivas on tulipunainen’, ja aamulla: ’Tänään tulee talvinen, sateinen ilma, sillä taivas on tulipunainen mutta synkkä.’ Te osaatte tehdä päätelmiä siitä, miltä taivas näyttää, mutta aikojen merkeistä te ette osaa tehdä päätelmiä.” (Matteus 16:2, 3.) Sitten Jeesus sanoo fariseuksille ja saddukeuksille, ettei heille anneta muuta merkkiä kuin Joonan merkki.

Jeesus ja opetuslapset nousevat veneeseen ja lähtevät järven koillisrannalle Betsaidaan. Matkalla opetuslapset huomaavat, että he ovat unohtaneet ottaa mukaan tarpeeksi leipää. Heillä on vain yksi leipä. Jeesuksella on mielessään keskustelu, jonka hän on juuri käynyt fariseusten ja Herodesta kannattavien saddukeusten kanssa, kun hän varoittaa: ”Pitäkää silmänne auki. Varokaa fariseusten hapatetta ja Herodeksen hapatetta.” Opetuslapset ymmärtävät tämän väärin ja luulevat hänen viittaavan siihen, että he ovat unohtaneet ottaa leipää mukaan. Jeesus huomaa heidän erehdyksensä ja sanoo: ”Miksi te kiistelette siitä, ettei teillä ole leipää?” (Markus 8:15–17.)

Jeesus järjesti vähän aikaa sitten leipää tuhansille ihmisille, joten opetuslasten pitäisi tajuta, ettei hän ole huolissaan kirjaimellisten leipien vähyydestä. Hän kysyy: ”Ettekö muista:  kun taitoin ne viisi leipää 5 000 miehelle, kuinka monta täyttä korillista palasia te keräsitte?” He vastaavat: ”Kaksitoista.” Jeesus jatkaa: ”Kun taitoin seitsemän leipää 4 000 miehelle, kuinka monta suurta korillista palasia te otitte talteen?” He sanovat: ”Seitsemän.” (Markus 8:18–20.)

Jeesus kysyy: ”Kuinka ette käsitä, etten puhunut teille leivästä?” Sitten hän lisää: ”Varokaa fariseusten ja saddukeusten hapatetta.” (Matteus 16:11.)

Lopulta opetuslapset ymmärtävät asian. Hapate saa taikinan käymään ja kohoamaan. Jeesus kuvaa tässä hapatteen avulla jotain, millä on kielteinen vaikutus. Hän neuvoo opetuslapsia varomaan ”fariseusten ja saddukeusten opetusta”, sillä sen vaikutus on kielteinen (Matteus 16:12).