Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 62

Jesusqa llampʼu sonqo kayta yachachin

Jesusqa llampʼu sonqo kayta yachachin

MATEO 17:22–18:5 MARCOS 9:30-37 LUCAS 9:43-48

  • JESUSQA WAÑUCHISQA KANANMANTA UJTAWAN WILLAN

  • PEDRO PESCADOJ SIMINMANTA QOLQETA ORQHOSPA IMPUESTOTA PAGAN

  • “¿PITAJ CIELOPI KAJ GOBIERNOPI ASWAN KURAJRI?”

Jesusqa Cesarea de Filipopi kashaspa uj jina rijchʼayniyojman tukorqa. Chay lugarllapitaj uj waynuchumanta supayta qharqorqa. Chantá Jesusqa yachachisqasninwan pakayllamanta Capernaumman purirerqa (Marcos 9:30). Jesusqa paykunata wakicherqa wañuchisqa kajtin, runasman willanallankupajpuni. Pay nerqa: “Noqataqa enemigosniypa makinkuman jaywaykuwanqanku, paykunataj wañuchiwanqanku, kinsa pʼunchayninmantaj kausarichisqa kasaj”, nispa (Mateo 17:22, 23).

Yachachisqasnintajrí chayta uyarispa “maytapuni llakikorqanku” (Mateo 17: 23). Paykunaqa Jesuspa nisqanta mana allintachu entienderqanku. Chaymanta astawan tapuriytataj manchachikorqanku. Jinapis Jesusqa chayta paykunaman willarqaña. Pedrotaj manapuni creerqachu (Mateo 16:21, 22). Chantapis kinsa apostolesnenqa, Jesusta rikorqanku uj jina rijchʼayniyojman tukojta. Chantapis chay kutipi, Moiseswan Eliaswan parlayta qallarerqanku imaynatachus Jesús “ripunanmanta” (Lucas 9:31). Chay kinsa apostolesqa tukuy chay imasta rikorqanku, imastachus parlasqankutapis uyarerqanku. Jinapis nipuni entienderqankuchu Jesús wañuchisqa kananta.

Chantá Jesusqa Capernaumman chayarqa. Ashkha apostolesnintaj chay llajtamanta karqanku. Chaypi kashajtinku, templopaj impuestota cobraj runas Pedroman qayllaykorqanku. Paykunaqa ichapis Jesusta juchachayta munarqanku impuestota mana pagasqanmanta. Chayraykutaj Pedrota taporqanku: “¿Manachu yachachejniykichej templopaj impuestota pagan?”, nispa (Mateo 17:24).

Pedrotaj nerqa: “Arí, pagan”, nispa. Jesustaj chayta yachaspa, wasiman kutejtinku Pedrota taporqa: “¿Ima ninkitaj qan Simón? ¿Pikunamantá kay jallpʼapi reyes imaymana impuestosta orqhonku? ¿Wawasninkumantachu chayri waj runasmantachu?”, nispa. Pedrotaj nerqa: “Waj runasmanta”, nispa. Chantá Jesús nerqa: “Jina kajtenqa, reypa wawasnin mana impuestota pagankuchu”, nispa (Mateo 17:25, 26).

Jesusqa chayta nispa, nisharqa Diospa Wawan kasqanrayku templopaj impuestota mana pagananchu kasqanta. Temploqa Tatanpa wasin karqa. Chantapis Tatanqa tukuy ima kajmanta Rey. Jinapis Jesús nerqa: “Ama paykuna rimanankupaj, qochaman rispa anzuelota choqaykamuy. Uj pescadota orqhoytawan siminta kicharinki, chaypitaj uj qolqeta a tarinki. Chay qolqeta paykunaman pagamuy, noqamanta qanmantawan”, nispa (Mateo 17:27).

Chaypacha, yachachisqasnenqa Jesusta tapuyta munasharqanku pichus cielopi kaj Gobiernopi aswan kuraj kasqanta. Paykunaqa Jesús wañuchisqa kananmanta tapuyta manchachikorqanku. Jinapis imachus paykunawan kananmanta tapuyta mana manchachikorqankuchu. Jesustajrí yacharqa imapichus yuyashasqankuta. Yachachisqasnenqa Capernaumman kutishajtinku chaymanta siminakusharqanku. Chayraykutaj paykunata taporqa: “¿Imamantataj ñanpi siminakusharqankichej?”, nispa (Marcos 9:33). Paykunarí pʼenqaywan chʼinlla karqanku. Jesustataj taporqankupuni: “¿Pitaj cielopi kaj Gobiernopi aswan kurajri?”, nispa (Mateo 18:1).

Yachachisqasnenqa Jesuswan kinsa watasta jinaña kashaspapis, pichus aswan kuraj kasqanmanta siminakullarqankupuni. Paykunaqa noqanchej jinallataj pantaj runas karqanku. Chantapis llajtankupeqa pichus aswan kuraj kasqallanmanta runas parlaj kanku. Ichá chayrayku paykunapis, mayqenninkuchus aswan kuraj kasqankumanta siminakorqanku. Ichapis Pedro yuyarqa aswan kuraj kasqanta, imajtinchus Jesusqa payman Gobiernomanta llavesta qonanta nerqa. Chantapis Santiagowan, Juanwan ichapis yuyallarqankutaj aswan kuraj kasqankuta. Paykunaqa rikorqanku Jesusta uj jina rijchʼayniyojman tukojta.

Imayna kajtinpis, Jesusqa paykunata yanapayta munarqa. Chayraykutaj uj wawata chaupinkuman sayaykuchispa nerqa: “Sichus kikillanpuni kankichej, manataj wawasman jinachu tukunkichej chayqa, ni imarayku cielopi kaj Gobiernoman yaykunkichejchu. Sichus pipis kay wawa jina kʼumuykukoj sonqo kanqa chayqa, cielopi kaj Gobiernopi aswan kuraj kanqa. Pillapis uj wawata kay wawata jina sutiypi wajyarikojqa, noqatapis wajyarikullawantaj”, nispa (Mateo 18:3-5).

Jesusqa sumajta yuyaychakuspa yachacherqa, nitaj yachachisqasninpaj phiñakorqachu, nillataj paykunallapaj imatapis maskʼasqankutachu nerqa. Astawanpis payqa uj wawata wajyaspa chaupinkuman sayaykucherqa. Chay wawa jina kanankutataj nerqa. Chaytataj nerqa, wawaspajqa qhapajpis, wajchapis kikillan kasqanrayku. Chayrayku Jesusqa nerqa: “Pichus sullkʼaykichej jina kajqa, chaymin aswan kurajpaj qhawasqa kanqa”, nispa (Lucas 9:48).

a Griego parlaypeqa nin, “estater qolqeta”. Chaytaj tawa dracmaswan ninakorqa.