Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 75

¿Imatataj ruwasunman kusisqa kausakunapaj?

¿Imatataj ruwasunman kusisqa kausakunapaj?

LUCAS 11:14-36

  • JESUSQA DIOSPA ATIYNINWAN SUPAYKUNATA QHARQON

  • ¿IMATATAJ RUWASUNMAN KUSISQA KAUSAKUNAPAJ?

Jesusqa Judeapi kashaspa, watejmanta yachacherqa Diosmanta mañakunata. Jinapis mana chayllatachu watejmanta yachacherqa, manachayqa waj imasmantapis.

Jesusqa Judeallapiraj kashaspa uj runamanta supayta qharqollarqataj. Ashkha runastaj chayta rikuspa tʼukulla kasharqanku, wakintajrí mana. Wakin runasqa, imaynatachus aswan ñaupajta Galilea jallpʼapi Jesusta juchacharqanku, ajinallatataj ruwarqanku. Paykunaqa nerqanku: “Kay runaqa supaykunata qharqon supaykunaj kurajninku Satanaspa atiyninwan”, nispa (Lucas 11:15). Wakintajrí cielomanta uj señalta rikuchinanta mañarqanku.

Jesusqa imatachus yuyasqankuta yachaspa, Galileamanta runasman jinallataj nerqa: “Mayqen nacionllapipis runas maqanakuspa tʼaqanakunku chayqa, chay nacionqa chinkaponqa”, nispa. Chantá Jesús nillarqataj: “Satanaschus pay kikin tʼaqanasqa kashan chayqa, gobiernonqa chinkarenqa”, nispa. Chaymantataj sutʼita paykunaman niporqa: “Sichus noqa Diospa atiyninwan supaykunata qharqoni chayqa, cheqamanta Diospa Gobiernonqa taripasunkichejña”, nispa (Lucas 11:18-20).

Jesús ‘Diospa atiyninmanta’ parlajtin, judiosqa yuyarikunanku karqa imastachus Israel llajtanrayku unay wataspi Diosninchej atiyninwan ruwasqanta. Uj kuti, faraonpa yatirisnin Moisesta rikorqanku uj milagrota ruwajta, yacharqankutaj chayta Diospa atiyninwan ruwasqanta. Chantapis Diosqa, atiyninwan 10 kamachiykunata uj rumipi qhelqarqa (Éxodo 8:19; 31:18). Jesuspis Diospa atiynillanwantaj supaykunata qharqorqa, onqosqastapis sanoyacherqa. Jesusqa Diospa Gobiernonpi Rey kananpaj ajllasqa karqa, ashkha milagrostataj enemigosninpa ñaupaqenpi ruwarqa. Chayrayku paykunata nerqa: “Diospa Gobiernonqa taripasunkichejña”, nispa.

Jesusqa Satanasmanta nisqa aswan atiyniyoj. Chayrayku supaykunatapis runasmanta qharqoyta aterqa. Chantá Jesusqa uj supayniyoj runamanta ujtawan parlallarqataj. Payqa nerqa, chay runamanta uj supay llojsisqanta. Chay runataj, allin imasta mana sonqonman juntʼachisqachu. Chayrayku paymanta llojsisqa chay supayqa, waj qanchis supaykunawan payman kutiykusqa. Ajinamanta chay runaqa qallariypi kasqanmanta aswan mana walejman tukusqa (Mateo 12:22, 25-29, 43-45). Israel nacionpis chay runa jinallataj karqa.

Chantá runas ukhumanta uj warmi qhaparimorqa: “Maytachá kusikun wijsanpi apasorqa, ñuñuchisorqataj chay warmeqa”, nispa. Judea jallpʼamanta warmisqa, uj profetaj maman kayta munaj kanku. Maytataj munaj kanku Mesiaspa maman kayta. Ichapis chayrayku chay warmi yuyarqa, Jesuspa maman María may kusisqa kashasqanta, wawan sumaj yachachej kasqanrayku. Jinapis Jesusqa chay warmej yuyasqanta cheqancharqa, manataj nerqachu maman Mariata jatunchananchejta. Chantapis sutʼincharqa imata ruwaspachus sonqomantapacha kusisqa kayta atisqanchejta. Pay nerqa: “Diospa palabranta uyarispa kasukojkunamin aswan kusisqaqa kanku”, nispa (Lucas 11:27, 28). Arí, kusisqa kanapajqa, Diosta tukuy sonqo sirvina tiyan. Manataj suyanachu tiyan familianchej Diosta sirvisqanraykulla chayri wakin imaspi allin riwasqanchejraykulla kusisqa kananchejta.

Jesusqa Galileamanta runasta jinallataj judiostapis kʼamerqa, cielomanta uj señalta mañakusqankurayku. Nerqataj mana ima señaltapis rikunankuta, manachayqa Jonaspa señalnillanta. Jonasqa uj señal karqa kinsa diasta uj jatun pescadoj wijsanpi kasqanrayku, mana manchachikuspataj Nínive llajtayoj runasman willasqanrayku. Ajinata willasqanrayku, ashkha runas pesachikorqanku. Jesús nerqa: “Jonasmanta nisqaqa, aswan kuraj kaypi kashan”, nispa (Lucas 11:29-32). Jesusqa Salomonmanta nisqapis aswan kuraj karqa, pitachus Sebamanta reina yachayninta uyarinanpaj watukoj rerqa, chaymanta.

Chantá Jesusqa nerqa: “Mecherota japʼichispaqa, mana pipis pakaykunchu, nitaj canastawan kʼumpuykunchu, manachayqa pataman churan”, nispa (Lucas 11:33). Chayta nispaqa, ichapis Jesús nisharqa judíos ciego runa jina kasqankuta. Paykunaqa mana repararqankuchu imapajchus Jesús milagrosta ruwasqanta. Ajinamantataj mecherota japʼichispa canastawanpis kʼumpuykushankuman jina karqa.

Judiosqa Jesús uj runamanta opayachej supayta qharqojtin, Diosta jatunchananku karqa. Imastachus Jehová Dios ruwashasqantataj runasman willamunanku karqa. Jinapis mana chayta ruwarqankuchu. Chayrayku Jesús nerqa: “Allinta qhawarikuy, qanpi kaj kʼanchay ama laqha kananpaj. Tukuy cuerpoykichus ni imayna laqhayoj lliphipirishan chayqa, tukuy cuerpoyki mayta lliphipirenqa, imaynatachus mecheropis kʼanchasunki, ajinata”, nispa (Lucas 11:35, 36).