Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

LUKU 81

Miten Jeesus ja hänen Isänsä ovat yhtä?

Miten Jeesus ja hänen Isänsä ovat yhtä?

JOHANNES 10:22–42

  • ”MINÄ JA ISÄ OLEMME YHTÄ”

  • JEESUS EI VÄITÄ OLEVANSA JUMALA

Jeesus on tullut Jerusalemiin, missä vietetään vihkimisjuhlaa eli hanukkaa temppelin uudelleen vihkimisen muistoksi. Toistasataa vuotta aiemmin Syyrian kuningas Antiokhos IV Epifanes rakensi alttarin Jumalan temppelissä olevan suuren alttarin päälle. Myöhemmin erään juutalaisen papin pojat valtasivat Jerusalemin takaisin ja vihkivät temppelin jälleen Jehovalle. Siitä lähtien on vietetty joka vuosi juhlaa, joka alkaa 25. kislevkuuta. Tuo kuukausi vastaa aikaa marraskuun puolivälistä joulukuun puoliväliin.

On talviaika, ja ilma on kylmä. Jeesus kävelee temppelissä Salomon pylväskäytävässä. Siellä juutalaiset piirittävät hänet ja kysyvät vaativaan sävyyn: ”Kuinka kauan sinä pidät meitä jännityksessä? Jos sinä olet Kristus, sano se meille suoraan.” (Johannes 10:22–24.) Jeesus vastaa: ”Minä sanoin teille, mutta te ette usko.” Jeesus ei ole sanonut heille suoraan olevansa Kristus, niin kuin hän sanoi samarialaiselle naiselle kaivolla (Johannes 4:25, 26). Hän on kuitenkin paljastanut, kuka hän on, sanoessaan: ”Ennen kuin Abraham syntyi, minä olen ollut.” (Johannes 8:58.)

Jeesus haluaa ihmisten päättelevän itse, että hän on Kristus, vertaamalla hänen tekojaan siihen, mitä Kristuksen ennustettiin tekevän. Siksi hän on aiemmin kieltänyt opetuslapsia kertomasta kenellekään, että hän on Messias. Nyt hän kuitenkin sanoo näille vihamielisille juutalaisille suoraan: ”Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, todistavat minusta. Te ette kuitenkaan usko.” (Johannes 10:25, 26.)

Miksi juutalaiset eivät usko, että Jeesus on Kristus? Hän sanoo: ”Te ette kuitenkaan usko, koska ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuuntelevat minun ääntäni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän, eivätkä he ikinä tuhoudu, eikä kukaan sieppaa heitä minun kädestäni. Ne jotka Isäni on antanut minulle, ovat tärkeämpiä kuin mikään muu.” Sitten hän kertoo, kuinka läheinen suhde hänellä on Isään: ”Minä ja Isä olemme yhtä.” (Johannes 10:26–30.) Jeesus on maan päällä, ja hänen Isänsä on taivaassa, joten hän ei voi tarkoittaa, että he olisivat kirjaimellisesti yhtä. Sen sijaan he ovat yksimielisiä ja heillä on yhteinen päämäärä.

Jeesuksen sanat suututtavat juutalaiset. He alkavat jälleen poimia kiviä ja aikovat tappaa hänet. Jeesus ei kuitenkaan säikähdä. ”Te olette nähneet minun tekevän monia hyviä tekoja, jotka ovat lähtöisin Isästä”, hän sanoo. ”Mikä noista teoista on se, jonka vuoksi kivitätte minut?” He vastaavat: ”Emme kivitä sinua minkään hyvän teon vaan jumalanpilkan vuoksi, koska – – sinä väität olevasi jumala.” (Johannes 10:31–33.) Jeesus ei ole milloinkaan väittänyt olevansa jumala, joten mihin syytös perustuu?

Jeesus sanoo tekevänsä sellaista, mitä juutalaiset uskovat vain Jumalan pystyvän tekemään. Esimerkiksi ”lampaista” Jeesus sanoi: ”Minä annan heille ikuisen elämän.” (Johannes 10:28.) Ihmiset eivät tietenkään voi tehdä mitään sellaista. Juutalaiset sivuuttavat sen, että Jeesus on avoimesti tunnustanut toimivansa Isänsä antamilla valtuuksilla.

Jeesus kumoaa heidän perusteettoman syytöksensä kysymällä: ”Eikö lakiinne [psalmiin 82:6] ole kirjoitettu: ’Minä sanoin: ”Te olette jumalia”’? Jos Jumala sanoi ’jumaliksi’ niitä, jotka tuomitaan Jumalan sanassa – – niin sanotteko te minulle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, koska sanoin: ’Olen Jumalan Poika’?” (Johannes 10:34–36.)

Raamatussa sanotaan jopa epäoikeudenmukaisia ihmistuomareita ”jumaliksi”. Miten siis nämä juutalaiset voivat arvostella Jeesusta siitä, että hän sanoo olevansa ”Jumalan Poika”? Hän kiinnittää heidän huomionsa seikkaan, jonka tulisi saada heidät vakuuttuneeksi: ”Jos en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. Mutta jos teen niitä, niin vaikka ette uskokaan minua, uskokaa tekoja, jotta oppisitte ja tietäisitte aina, että Isä on minun yhteydessäni ja minä olen Isän yhteydessä.” (Johannes 10:37, 38.)

Tämän kuullessaan juutalaiset yrittävät ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän pääsee jälleen pakenemaan. Hän lähtee Jerusalemista ja menee Jordanin toiselle puolelle samalle seudulle, jossa Johannes alkoi kastaa ihmisiä lähes neljä vuotta aiemmin. Se sijaitsee ilmeisesti lähellä Galileanjärven eteläkärkeä.

Siellä Jeesuksen luo tulee paljon ihmisiä, ja he sanovat: ”Johannes ei tehnyt yhtään ainoaa ihmettä, mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä miehestä, on ollut totta.” (Johannes 10:41.) Monet juutalaiset tosiaan uskovat Jeesukseen.