Yachachikuypa kasqanman rinapaq

Yachachikuyman rinapaq

85 KAQ YACHACHIKUY

Ancha kusikunapaqmi huchanmanta pipas wanakuptinqa

Ancha kusikunapaqmi huchanmanta pipas wanakuptinqa

LUCAS 15:1-10

  • CHINKARUQ OVEJAMANTA HINASPA CHINKARUQ QULLQIMANTA RIKCHANACHIY

  • HANAQ PACHAPIM ANGELKUNA KUSIKUNKU

Jesusqa runakunaman Diosmanta yachachisqanpim achka kutipi mana hatun tukuq kaymanta yachachirqa (Lucas 14:8-11). Payqa Dios yupaychay munaq llampu sunqu runakuna tariytam munarqa. Ichaqa mana allinkuna ruwaqkunallaraqchusmi wakinqa karqaku.

Chayna runakuna Jesuspa yachachisqanta kusisqallaña uyariptinkum fariseokunawan escribakunaqa piñakuqku chiqnisqanku runakuna kaptin, chaymi Jesusmanta niqku: “Kay runaqa huchasapakunatam kusikuywan chaskiykun hinaspam paykunawan mikun”, nispa (Lucas 15:2). Chay fariseokunawan escribakunaqa hatun tukuqllaña kaspankum wakin runamasinkutaqa sarusqanku allpata hina qawaqku. Chaymi paykunaqa ‛am ha’árets nisparaq hebreo rimaypi niqku, chayqa “allpamanta runakuna” ninanmi.

Jesusmi ichaqa runamasinwanqa respetakuqllaña, kuyakuqllaña hinaspa llakipayakuqllaña karqa. Chaymi paytaqa wakcha runakunapas, wakinqa mana allin ruwaq kasqankuwan riqsisqa kaqkunapas uyariyta munaqku. Ichaqa, ¿imatam Jesusqa ruwarqa chayna runamasinta yanapaptin hukkuna mana allinta rimaptinku?

Payqa yaqa Capernaum llaqtapi willakusqanman hinam chinkaruq chitachamanta rikchanachispan willakurqa (Mateo 18:12-14). Jesusqa fariseo runakunatam tupachirqa Diospa kanchanpi ovejakunawan, chiqnisqa runakunatañataq chinkaruq ovejakunawan.

Nirqam: ‘Mayqinnikichikpapas pachak ovejamanta huknin chinkaruptinqa, ¿manachu isqun chunka isqunniyuqta chunniqpi saqiykuspa chinkaq ovejata tarimunaykichikkama maskamunkichik? Tariruspaqa hombrokaykamuspam kusikunkichik. Wasiman chayaruspañataqmi amistadkunatawan vecinokunata qayaykuspa ninkichik: “Ñuqawanyá kusikuychik chinkasqa ovejayta tariramusqayrayku”’, nispa (Lucas 15:4-6).

Hinaspam ima niy munasqanmanta nirqa: “Nikichikmi: Hanaq pachapim chaymantapas aswan kusikuyraq kanqa chullallapas huchasapa runa wanakuptinqa, mana wanakuyta necesitaq isqun chunka isqunniyuq allin ruwaq runakunamantaqa”, nispa (Lucas 15:7).

Chaynata wanakuymanta Jesuspa yachachisqanwanqa ima nirqakuya fariseokunaqa, paykunaqa allin ruwaq tukuspam mana imamantapas wanakuytaqa munaqkuchu. Paykunaqa ñawpaqtapas Jesusmantam mana allinkunata rimarqaku autoridadkunapaq qullqi mañaypi llamkaqkunawan hinaspa huchasapakunawan mikuptin. Jesusñataqmi chay kutipiraq paykunata nirqa: “Hamurqaniqa manam allin runakunata qayanaypaqchu aswanqa huchasapakunata qayanaypaqmi”, nispa (Marcos 2:15-17). Fariseo runakuna mana wanakusqankuraykum hanaq pachapiqa mana kusikuy kanchu. Huchasapakuna tukuy sunquwan wanakuptinkum ichaqa ancha kusikuy kan.

Chayrayku hanaq pachapi ancha kusikuy kasqanmanta astawan yachachinanpaqmi Jesusqa riqsisqanku kaqmanta rimaspan nirqa: “¿Manachu pi warmipas dracma sutiyuq chunka qullqinmanta huknin chinkaruptinqa mecherota ratachispan wasinta pichan hinaspa tarinankama kuchun-kuchun maskan? Tariruspanñataqmi amistadnin warmikunatawan vecinankunata qayaspan nin: ‘Ñuqawanyá kusikuychik dracma sutiyuq chinkasqa qullqiyta tarirusqayrayku’”, nispa (Lucas 15:8, 9).

Jesusqa chinkaruq chitachamanta hinam chay rikchanachiywanpas ima niy munasqanmanta nirqa: “Nikichikmi: Chaynatam Diospa angelninkunapas kusikunku chullallapas huchasapa runa wanakuptinqa”, nispa (Lucas 15:10).

Chaynaqa, angelkunaqa llumpa-llumpaytam munanku huchasapakuna wanakunankutaqa. Wanakuqkunaqa Diospa munaychakuyninpi kanankupaqmi akllasqa kananku karqa, chaynapim paykunaqa angelkunamantapas aswan masraq kananku karqa (1 Corintios 6:2, 3). Chayna kaptinpas angelkunaqa manam piñakunkuchu, angelkunapa chayna kasqankuqa ancha yuyaymananapaqmi. Hinaptinqa, ¿imaynam kananchik pi huchallikuqpas sunqumanta wanakuspan Diosman kutimuptinqa?