Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

94 KAQ WILLAKÏ

Diosman mañakï y humildi këqa alläpam precisan

Diosman mañakï y humildi këqa alläpam precisan

LÜCAS 18:1-14

  • JUSTICIATA KUTIN KUTIN MAÑAKOQ VIUDAPAQ PARLAQ IGUALATSIKÏ

  • JUK FARISEU Y JUK IMPUESTU COBRAKOQ

Diosman kutin kutin mañakï alläpa precisanqantaqa juk kutichönam Jesusqa yachatsikushqa karqan (Lücas 11:5-13). Tsëpitanam Samariachö o Galilëachö këkarnin, Diosman mana jaqipa mañakï imanir precisanqanta juk willakïwan Jesus yachatsikurqan. Kënömi nirqan:

“Juk markachömi Diosta mana mantsaq y nunata mana respetaq juk juez karqan. Jina tsë markachömi juk viuda karqan, pëmi tsë juezman seguïdu ëwaq y kënö neq: ‘Cortiman chätsinakuyanqä kaqwan justiciata rurëkamë’. Peru pëqa unëpam munarqantsu, peru tsëpitaqa kikinllachömi kënö nirqan: ‘Diosta mana mantsar y nunata mana respetarpis, kë viuda fastidiamarnï sïguiptinmi, pëpaq justiciata rurëkushaq, tsënöpa shamur mana sïguinampaq y kutin kutin rogamarnï mana utitsimänampaq’” (Lücas 18:2-5).

Tsëpitanam Jesusqa kënö entienditsikurqan: “¡Wiyayë tsë juez mana alli ruraq këkarpis ima ninqanta! Tsëqa, ¿manatsuraq Diosqa justiciata ruranqa paqasta junaqta pëman qayakoq akrashqankunapaq, pëkunawan pacienciakoq këkarqa?” (Lücas 18:6, 7). Jesus tsënö ninqanqa, ¿imatataq Teytampita yachatsimantsik?

Jesusqa manam Teytan tsë mana allita ruraq jueznö kanqantatsu nikarqan. Sinöqa tsë juezpis kutin kutin mañakuyaptin imatapis qonqannölla, Diospis kutin kutin mañakoqkunata wiyanampaq kaqtam entienditsikïkarqan. Jehoväqa alli kaqta ruraq y alläpa allim, tsëmi sirweqninkunapa mañakïninkunata wiyan. Jesusqa clärum kënö nirqan: “Këtam niyaq: pëqa rasmi pëkunapaq justiciata ruranqa” (Lücas 18:8).

Waktsakunata y mana precisaq nunakunataqa manam justiciata rurayantsu, peru kapoqyoqkunata y puëdeq kaqkunatam sïqa. Peru Diosqa manam tsënötsu ruran. Ichikllachönam justiciata rurarnin mana allita ruraqkunata castiganqa, y sirweqninkunatanam imëyaqpis kawëninkuna qonqa.

Peru, ¿pikunataq tsë viudanö markäkoqqa kayan? ¿Ëka nunakunataq markäkuyan pëkunapaq justiciata Dios ras ruranampaq kaqman? Jesusqa tsëllaran entienditsikushqa karqan kutin kutin mañakï alläpa precisanqanta. Tsëpitanam, Diosman mañakï alläpa yanapakunqanta rikätsikunampaq kënö nirqan: “Nunapa Tsurin chäramurqa, rasumpa kaqchöqa, ¿patsachö tarinqatsuraq tsënö markäkïta?” (Lücas 18:8). Tsënö ninqanwanqa rikätsikurqan, Cristu chämuptinqa mëtsika nunakuna tsënö markäkïyoq mana kayänampaq kaqtam.

Jesusta wakin wiyëkaqkunaqa, alläpa markäkoq kayanqantam pensayaq. Jutsannaq kayanqanta nirmi wakinkunata despreciayaq. Tsëmi Jesusqa juk willakï masta willakurqan, kënömi nirqan:

“Ishkaq nunakunam Diosman mañakoq templuman witsäyarqan, juk kaqmi fariseu karqan, y juk kaqnam, impuestu cobrakoq karqan. Fariseu kaqmi sharkur kikinllachö kënö mañakurqan: ‘Diosllä, wakin nunakunanö mana kanqäpitam agradecikoq, pëkunaqa suwakoq, mana allita ruraq y mana majanwan oqllanakoqmi kayan, peru noqaqa manam ni kë impuestu cobrakoqnöpis kätsu. Noqaqa semänachö ishkë kutim ayunä, y llapan tarinqä kaqkunapitam chunka kaq partita qö’” (Lücas 18:10-12).

Fariseukunaqa reqishqa kayarqan nunakuna kayanqanchö allita ruraq tukuyanqampitam. Y tsëtaqa rurayaq wakinkuna rikar alabapäyänampaqmi. Mëtsika nunakuna kayanqan junaqmi, qatukuyänan sitiukunachö lüniskuna y juëviskuna nunakuna rikäyänanllapaq ayunayaq. Jina mas taksha qorakunapitapis chunka kaq partitam qoyaq (Lücas 11:42). Jinamampis, tsëllaraqmi nunakunata despreciayanqanta fariseukunaqa kënö nir rikätsikushqa kayarqan: “Leyta mana reqeq kë mëtsikaq nunakunaqa maldïtum kayan” (Juan 7:49).

Jina Jesusqa kënömi nirqan: “Peru impuestu cobrakoq kaqqa, karullachö shëkarmi, ciëluman ñukirkïllatapis munaqtsu, sinöqa qasqunta kutakurmi kënö neq: ‘Diosllä, ankupëkallämë, porqui noqaqa jutsasapam kallä’”. Impuestuta cobrakoqqa humildi kanqantam rikätsikurqan, tsëmi Jesusqa kënö nirqan: “Këtam niyaq: tsë nunaqa wayinmanmi urarqan y fariseupitapis mas alli ruraq kanqantam rikätsikurqan. Porqui llapan precisaq tukoq kaqkunam, penqakatsishqa kayanqa, peru pipis qollmi shonqu kaqqa, precisaqpaqmi churashqa kanqa” (Lücas 18:13, 14).

Tsënö nirmi, Jesusqa cläru rikätsikurqan humildi këqa alläpa precisanqanta. Tsë consëjuqa qateqninkunata alläpam yanaparqan, porqui pëkunaqa kapoqyoq këta alläpa precisaqpaq churaq y jutsannaq kayanqanta neq fariseukunapa tiempunchömi kawayarqan. Awmi, Jesus consejakunqanqa llapan qateqninkunatam yanapamantsik.