Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

LUKU 100

Vertaus kymmenestä minasta

Vertaus kymmenestä minasta

LUUKAS 19:11–28

  • JEESUKSEN VERTAUS KYMMENESTÄ MINASTA

Jeesus ja opetuslapset ovat ehkä edelleen Sakkeuksen talossa, jonne he ovat poikenneet matkalla Jerusalemiin. Opetuslapset ajattelevat virheellisesti, että Jumalan valtakunta, jonka kuninkaana Jeesus olisi, perustettaisiin pian (Luukas 19:11). He eivät myöskään ymmärrä sitä, että Jeesuksen täytyy kuolla. Opettaakseen heille, että valtakunnan tulemiseen menisi vielä kauan aikaa, hän kertoo vertauksen.

Jeesus sanoo: ”Eräs ylhäistä syntyperää oleva mies matkusti kaukaiseen maahan saadakseen kuninkuuden, minkä jälkeen hän palaisi takaisin.” (Luukas 19:12.) Matkaan kuluisi aikaa. ”Ylhäistä syntyperää oleva mies” on selvästikin Jeesus, joka menee ”kaukaiseen maahan” eli taivaaseen, jossa hänen Isänsä antaa hänelle kuninkuuden.

Ennen kuin ylhäistä syntyperää oleva mies lähtee matkalle, hän kutsuu luokseen kymmenen orjaa. Hän antaa jokaiselle heistä yhden hopeaminan ja sanoo: ”Harjoittakaa näillä liiketoimintaa, kunnes tulen.” (Luukas 19:13.) Hopeamina on suuri rahasumma. Maataloustyöntekijä ansaitsee sen verran runsaassa kolmessa kuukaudessa.

Opetuslapset ehkä ymmärtävät, että he ovat kuin vertauksen kymmenen orjaa, sillä Jeesus on aiemmin verrannut heitä sadonkorjaajiin (Matteus 9:35–38). He eivät tietenkään ole korjanneet kirjaimellista viljaa. Sato on koostunut muista opetuslapsista, jotka tulevat hallitsemaan Jumalan valtakunnassa. Opetuslapset käyttävät kaikkea sitä, mitä heillä on, auttaakseen muitakin tulemaan Jumalan valtakunnan perillisiksi.

Mitä muuta Jeesus opettaa tämän vertauksen avulla? Hän sanoo, että ylhäistä syntyperää olevan miehen ”maanmiehet kuitenkin vihasivat häntä ja lähettivät hänen peräänsä lähetystön sanomaan: ’Emme halua tätä miestä kuninkaaksemme.’” (Luukas 19:14.) Opetuslapset tietävät, että juutalaiset eivät hyväksy Jeesusta ja että jotkut haluavat jopa tappaa hänet. Jeesuksen kuoleman ja taivaaseen nousemisen jälkeen juutalaisten enemmistö osoittaa kantansa vainoamalla hänen opetuslapsiaan. Vastustajat osoittavat selvästi, että he eivät halua Jeesusta kuninkaakseen. (Johannes 19:15, 16; Apostolien teot 4:13–18; 5:40.)

Miten kymmenen orjaa käyttävät saamiaan rahoja ennen kuin heidän isäntänsä saa kuninkuuden ja palaa takaisin? Jeesus jatkaa: ”Kun hän lopulta tuli takaisin saatuaan kuninkuuden, hän kutsui luokseen orjat, joille oli antanut rahat, jotta hän saisi selville, mitä he olivat liiketoiminnallaan ansainneet. Silloin tuli ensimmäinen ja sanoi: ’Herra, minasi tuotti kymmenen minaa.’ Kuningas sanoi hänelle: ’Hyvin tehty, hyvä orja! Koska olet osoittautunut uskolliseksi hyvin vähäisessä asiassa, saat hallintaasi kymmenen kaupunkia.’ Sitten tuli toinen ja sanoi: ’Herra, minasi tuotti viisi minaa.’ Kuningas sanoi tällekin: ’Johda sinä viittä kaupunkia.’” (Luukas 19:15–19.)

Jos opetuslapset ovat kuin kaksi ensimmäistä orjaa ja käyttävät kaikkia resurssejaan tehdäkseen lisää opetuslapsia, he voivat luottaa siihen, että Jeesus on heihin tyytyväinen. He voivat myös olla varmoja siitä, että heidän ahkeruutensa palkitaan. Kaikkien Jeesuksen opetuslasten olosuhteet, mahdollisuudet ja kyvyt eivät tietenkään ole samanlaiset. Kuninkuuden saava Jeesus kuitenkin näkee, että he osallistuvat opetuslasten tekemiseen uskollisesti, ja siunaa heitä (Matteus 28:19, 20).

Vertauksen lopussa Jeesus kertoo orjasta, joka on toisten orjien vastakohta: ”Mutta vielä tuli yksi ja sanoi: ’Herra, tässä on minasi, jonka piilotin kankaaseen. Minä näet pelkäsin sinua, koska olet ankara mies. Sinä otat, mitä et ole pannut talteen, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.’ Kuningas sanoi hänelle: ’Omien sanojesi perusteella minä tuomitsen sinut, paha orja. Sinähän tiesit, että minä olen ankara mies, joka otan, mitä en ole pannut talteen, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt. Miksi et sitten pannut rahojani pankkiin? Silloin olisin tultuani perinyt ne korkoineen.’ Sen jälkeen kuningas sanoi lähellä seisoville: ’Ottakaa mina häneltä pois ja antakaa se sille, jolla on kymmenen minaa.’” (Luukas 19:20–24.)

Tämä orja menettää sen, mitä hänellä on, koska hän ei nähnyt vaivaa kasvattaakseen isäntänsä varallisuutta. Apostolit odottavat, että Jeesuksesta tulee Jumalan valtakunnan kuningas. Niinpä sen perusteella, mitä Jeesus sanoo viimeisestä orjasta, he luultavasti ymmärtävät, että jos he eivät ole ahkeria, he eivät pääse tuohon valtakuntaan.

Jeesuksen sanat varmasti innostavat uskollisia opetuslapsia olemaan entistä ahkerampia. Sitten Jeesus sanoo: ”Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan lisää, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on.” Lopuksi hän osoittaa, että hänen vihollisensa, jotka eivät halua häntä kuninkaakseen, tullaan teloittamaan. Kerrottuaan vertauksen Jeesus jatkaa matkaa Jerusalemiin. (Luukas 19:26–28.)