Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

115 YATICHÄWI

Qhep qhepa Pascua Jesusajj amtäna

Qhep qhepa Pascua Jesusajj amtäna

MATEO 26:1-5, 14-19 MARCOS 14:1, 2, 10-16 LUCAS 22:1-13

  • JESUSAR ALJANTAÑAPATAKIW JUDAS ISCARIOTER PAGAPJJÄNA

  • PÄ APOSTOLONAKAW PASCUATAK WAKICHAPJJÄNA

Pusi apostolonakajja Jesusarojj kuttʼankäta uka tiemposa, akapachajj niya tukusiñampïskani ukhasa kuna señalas utjani sasaw Jesusarojj jisktʼapjjäna. Uka toqenakat qhanañchasaw Jesusajj Olivos Qollun yatichañ tukuyjjäna.

¡Walja lurañanakaw 11 de nisán urun Jesusatakejj utjäna! Jesusampi apostolonakampejj Betania markaruw samartʼañatak kuttʼasipkäna, sarkasaw Jesusajj akham sispachäna: “Jumanakajj yatipjjtawa, akat pä ururuw Pascuajj amtasini, lawar chʼakkatas jiwayañatakiw jaqen Yoqapar katuntapjjani” sasa (Mateo 26:2).

Miércoles urojja, Jesusajj apostolonakapampi chikaw qamartʼpachäna. Amtañäni, martes urunjja Jesusajj religión pʼeqtʼirinakan kʼari chuymanïpjjatapwa qhanstayäna, jupanakasti Jesusar jiwayañ wal munapjjäna. Ukatwa Jesusajj 12 de nisán urojj jaqenakampi jan uñjayaskänti, mä uru pasatatjja, mä arunjja 14 de nisán urunjja apostolonakapampiw inti jalantjjaru Pascua fiesta amtañ munäna.

Maysa toqetjja, jilïr sacerdotenakasa markan jilïr irpirinakapasa Pascua fiesta janïr amtkasajj Caifás sutini jachʼa jilïr sacerdoten patiopanwa tantachasipjjäna. ¿Kunatsa tantachasipjjäna? Kʼari chuymanïpjjatap qhanstayatapatjja, Jesusatakejj wali coleratäpjjänwa. “Jesusar kʼarimp kʼarimpi katuntañatakiw amtapjjäna, ukhamat jiwayañataki”. ¿Kunapachasa, kawkinsa uk lurañ munapjjäna? Jupanakajj sapjjänwa: “Janiw fiestan katuntañajj walïkaspati, marka taypin chʼajjwañaw utjaspa” sasa (Mateo 26:4, 5). Waljaniw Jesusar arkapjjäna, ukatwa jupanakajj jaqenakar ajjsarapjjäna.

Ukañkamasti Judas Iscariote apostolow religión pʼeqtʼirinakan ukar saräna. ¡Jesusar aljantañapatakejj Supayaw Judasar amtayäna! Judasajj akham sasaw jupanakar jisktʼäna: “Jesusar apjjaruyapjjerisma ukhajja, ¿kuns churapjjetasmajja?” sasa (Mateo 26:15). Religión pʼeqtʼirinakasti wal kusisipjjäna, jupar “qollq churañwa amtapjjarakïna” (Lucas 22:5). ¿Qhawqsa churapjjpachäna? Jupanakajj 30 qollqe churapjjäma sasaw sapjjäna. Nayra tiemponjja, mä esclavotwa 30 qollqe pagapjjerïna (Éxodo 21:32). Religión pʼeqtʼirinakajj ukhamatwa Jesusar uñisipjjatapsa, janis valoranïkaspa ukham uñjapjjatapsa uñachtʼayapjjäna. Judasasti “Jesusarojj kunjamatsa jupanakar apjjaruyaspa uk thaqäna, ukampis janiw jaqenak nayraqatan uk lurañ munkänti” (Lucas 22:6).

Miércoles jaypʼuw 13 de nisán urojj qalltäna. Jesusajja qhep qhepa arumaw Betanian quedasïna, akampejj sojjta arumanakaw Betanian quedasjjäna. Qhepürusti Pascuatakiw wakichapjjañapäna. Ukatakejj khariñatak mä corderow munasïna, ukjja 14 de nisán urojj qalltkäna ukhaw enterpach phayapjjañapäna. ¿Khitis uk wakichpachäni, kawkinsa manqʼapjjarakpachäni? Jesusajj janiw ukanak apostolonakarojj qhanañchkänti, ukatwa Judasajj jilïr sacerdotenakar uka toqet jan kamskänsa.

Jueves jaypʼusti, janïr 14 de nisán uru qalltkipanjja, Jesusajj Pedrompiru Juanampiruw Betaniat Jerusalenar khitäna, akham sasa: “Sarapjjam, Pascuatak wakichanipjjam, ukhamat ukan manqʼañasataki” sasa. Jupanakajj sapjjarakïnwa: “¿Kawkin wakichapjjañajsa munta?” sasa. Jupasti sarakïnwa: “Markar mantapjjäta ukhajja, uma yurus aptʼasit mä jaqew jikjjatapjjätam. Kawkïr utarutï jupajj mantkani ukakam arkapjjam. Akham sasaw utanir sapjjäta: ‘Yatichirejj akham sistamwa: “¿Discipulonakajamp Pascuan manqʼkä uka utajj kawkinkisa?” sasa’. Uka jaqesti mä altus patjjanwa kunatï wakiski ukanakamp wakichtʼata mä jachʼa cuarto uñachtʼayapjjätam. Ukanwa wakichapjjäta” sasa (Lucas 22:8-12).

Uka jaqejja Jesusan discipulopäpachänwa. Jesusaw Pascua amtañataki utajar jutani sasaw suypachäna. Pedrompi Juanampejj Jerusalenar puripjjäna ukhajja, kunjamtï Jesusajj jupanakar säna ukhampunwa jikjjatapjjäna. Jupanakajj cordersa kunatï Pascua amtañataki wakiski taqe ukanaksa sumwa wakichtʼapjjäna, ukhamat 12 apostolonakasa Jesusasa Pascua amtapjjañapataki.