Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

124 YATICHÄWI

Jesusajj aljantata katuntata ukhamaw uñjasïna

Jesusajj aljantata katuntata ukhamaw uñjasïna

MATEO 26:47-56 MARCOS 14:43-52 LUCAS 22:47-53 JUAN 18:2-12

  • JUDASAJJ GETSEMANÍ JARDINANWA JESUSAR KATUNTAYÄNA

  • PEDROJJ MÄ JAQERUW JIÑCHUP THOQOQAYÄNA

  • JESUSAROJJ KATUNTAPJJÄNWA

Niyaw chika arum pasjjäna. Sacerdotenakajja Jesusar aljantirirojj 30 qollqenak pagañwa amtapjjäna. Judasajj Jesusar katuntañatakejj walja jilïr sacerdotenakampi fariseonakampiw saräna. Jupanakasti romano walja soldadonakampi ejerciton comandantepampiw sarapjjarakïna.

Amuyatajja Judasajj Pascuan cena manqʼäwit khitanukutäsajj cheqakwa jilïr sacerdotenakan ukar sarpachäna (Juan 13:27). Jupanakasti guardianakapampiru soldadonakapampiruw tantachthapipjjarakïna. Inas Judasajj kawkjantï Jesusajj apostolonakapampi Pascua amtkäna uka cheqaru jupanakar irpchïna. Ukampis jichhajj Cedrón Valle paskatasajj Getsemaní sat jardinaruw armanakasa, lamparanakasa, antorchanakas aptʼasit sarasipkäna. Jesusarojj katuñkam thaqañwa amtapjjarakïna.

Olivos Qollu makatirinakarojj Judasaw pʼeqtʼäna, Jesusajj kawkjankis uksa yatirakïnwa. Uka semana nayrajja, Jesusamp arkirinakapampejj Betaniat Jerusalenar jut sarkasajj Getsemaní jardinanjja samarapjjapunirïnwa. Ukampis jichhajj arumänwa, inas Jesusajj olivonak taypin chʼamak manqhankchïna. Ukhamajj ¿kunjamsa soldadonakajj Jesusar uñtʼapjjaspäna? Inas uka nayrajj ni uñjapjjerïkchïnsa. Ukatwa Judasajj jupanakar yanaptʼañatakejj mä señal churäna, akham sasa: “Khitirutï jampʼattʼkäjja ukawa, juparuw katuntapjjäta, guardianakampiw apayapjjarakïta” sasa (Marcos 14:44).

Judasajj jardinaruw jupamp chika sarir taqe jaqenakarojj irpäna, Jesusaru apostolonakapamp chika uñjasajja, cheqakwa jupar makatäna, akham sasa: “Rabí, kamisaraki” sasa, ukatjja munasiñampiw jampʼattʼäna. Jesusasti juparojj sarakïnwa: “Amigo, ¿kuna amtampis akar jutta?” sasa (Mateo 26:49, 50). Ukjjarusti Jesús pachpaw Judasar akham sarakïna: “Judas, ¿jampʼattʼasat jaqen Yoqapar aljantta?” sasa (Lucas 22:48). Jesusajj janiw uka aljantirimp jukʼamp parljjänti.

Jesusajj nayraqataruw chellqtäna, ukhamatwa antorchanakasa lamparanakasa jupar qhantʼäna. Jupasti jisktʼänwa: “¿Khitirus thaqasipkta?” sasa. Jupanakasti “Nazareno Jesusaruw thaqasipkta” sasaw sapjjäna. Ukhamasti Jesusajj jan ajjsartʼasaw akham säna: “Nayätwa” sasa (Juan 18:4, 5). Jaqenakajj sustutjja qhepa toqer jittʼasaw oraqer liwisipjjäna.

Ukham chʼamak aruman Jesusajj escapjjaspänwa, ukampis jupajj mayamp jupanakar jisktʼäna: “¿Khitirus thaqapjjta?” sasa. Jaqenakajj mayampwa sapjjäna: “Nazareno Jesusaruw thaqasipkta” sasa. Uk istʼasasti, Jesusajj sumatakwa jupanakar akham säna: “Nayätwa sapjjaraksmasä. Nayarutï thaqapjjchistajja, jupanakar khitjjapjjam” sasa. Ukhaman uñjaskasasa, ‘jan jitheqtir apostolonakajat janiw maynis chhaqkaniti’ sasin arskäna uka arunakapat janiw armaskänti (Juan 6:39; 17:12). Jesusajj jupanakarojj jarkʼaqänwa, janiw jupanakat khitis chhaqkänti, jan ukasti “tukjañan wawapäki” uka Judasakiw chhaqäna (Juan 18:7-9). Ukatwa jupat jan jitheqtiri arkirinakapar khitjjapjjañapatakejj mayïna.

Soldadonakajj saytʼasisin Jesusar jakʼachasipjjäna ukhajja, apostolonakajj jankʼakiw kunas pasaski uk amuyapjjäna. Ukatwa Jesusar jisktʼapjjäna: “Tata, ¿espadampit jupanakar jawqʼatatapjjäjja?” sasa (Lucas 22:49). Apostolonakajja pä espada apapjjäna. Jesusajj janïr kuns arskäna ukhaw Pedrojj mä espada aytäna. Ukatjja jachʼa jilïr sacerdoten Malco sat esclavopar jawqʼatatasaw kupi jiñchup thoqoqayäna.

Jesusasti jiñchut llamktʼasaw Malcor qolläna. Ukat mä suma yatichäwi yaticharakïna, Pedrorusti sarakïnwa: “Imañapar uka espadam imasim, espada aytirejj espadampi jiwayataw uñjasini” sasa. Jesusajj janiw katuntatäña ajjsarkänti, jupa pachpaw akham säna: “[Jan ukhamäkaspa ukhajja,] ¿kunanaktï Qellqatanakajj siski ukanakajj kunjamarak phoqasispasti?” sasa (Mateo 26:52, 54). Jesusajj saskakïnwa: “Alajjpachankir Awkejj nayar churkitu uka copatjja, ¿janit umtʼañajäki?” sasa (Juan 18:11). Jiwañapas wakiskchïnjja, Jesusajj Diosan munañap phoqañwa amtäna.

Ukatjja akham sasaw Jesusajj jaqenakar säna: “¿Mä lunthatarjam katuntañatakit espadanakampi lawanakampi mistunipjjta? Sapüruw nayajj templon qontʼata yatichaskayätjja, ukampis janiw katuntapkistati. Taqe ukanakasti profetanakajj qellqapkäna ukanakan phoqasiñapatakiw pasäna” sasa (Mateo 26:55, 56).

Soldadonakampi ejerciton comandantepampi guardianakampejja, Jesusar katuntasaw ñachʼantapjjäna. Uk uñjasasti apostolonakajj escapjjapjjänwa. Ukampis mä “waynaw” jaqenak taypin Jesusar arkañatak quedasïna, inas Marcos sutini discipulopächïna (Marcos 14:51). Uka waynajj khitïnsa uk jaqenakajj amuyapjjäna ukhajja, jupar katuntañwa munapjjarakïna, ukatwa jupajj linot lurat isip apanukusajj escapjjäna.