Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

128 YATICHÄWI

Jesusajj janiw juchanïkiti sapjjänwa

Jesusajj janiw juchanïkiti sapjjänwa

MATEO 27:12-14, 18, 19 MARCOS 15:2-5 LUCAS 23:4-16 JUAN 18:36-38

  • PILATOMPI HERODESAMPIW JESUSAR JISKTʼAPJJÄNA

Jesusajj janiw Pilator reyïtwa sañ ajjsarkänti. Ukhamäkchïnsa Jesusan Reinopajj janiw Romar jan waltʼayañatakïkänti. Jupasti sänwa: “Reinojajj janiw akapachankirïkiti. Reinojatï akapachankirïspajja, arkirinakajajj nuwasipjjasapänwa, ukhamat jan nayajj judionakar apjjaruyatäñajataki. Cheqpachansa Reinojajj janiw akapachankirïkiti” sasa (Juan 18:36). Cheqas Jesusan Reinopajj janiw akapachankkiti.

Pilatojj janiw ukhamak ischʼukkänti, jan ukasti jisktʼaskakïnwa: “Ukhamajj ¿jumajj reyïtati?” sasa. Kuntï Pilatojj amuykäna ukajj walikïskatapjja, akham sasaw Jesusajj qhanstayäna: “Juma pachpaw nayan reyïtaj arsusktajja. Nayajj ukatakiw nasta, ukatakiw akapachar jutarakta, kunatï cheqäki uka toqet qhanañchañataki. Kunatï cheqäki uka toqet saytʼasirinakajja, nayan arunakaj istʼapjjewa” sasa (Juan 18:37).

Ukat jukʼamp nayrajja, akham sasaw Jesusajj Tomasir säna: “Nayätwa thakisa, cheqasa, jakañasa” sasa. Pilatojj kunarus Jesusajj aka oraqer jutäna ukwa jichhajj istʼaskäna. Diosajja “kunatï cheqäki”, mä arunjja kunatï Diosan Reinopat cheqäki uk qhanañchañapatakiw Jesusarojj aka oraqer khitanïna. Jesusajj jiwañkamaw “kunatï cheqäki” uk arjjatañ amtarakïna. Pilatojj akham sasaw jisktʼäna: “¿Kunarak cheqasti?” sasa. Ukampis jupajj janiw uka toqet jukʼamp yatiñ munkänti. Kuntï istʼki ukampi Jesusar juzgañatakejj walikïnwa (Juan 14:6; 18:38).

Palacio anqan suyasipki uka jaqenakan ukaruw Pilatojj kuttʼarakïna. Amuyatajja Jesusajj Pilaton ladopankäskänwa, ukhamaruw Pilatojj jilïr sacerdotenakampiru mayninakampirojj akham säna: “Janiw aka jaqen kuna juchapas utjkiti” sasa. Uka amtaru puritapat jaqenakajj wal colerasipjjäna, ukat akham sapjjarakïnwa: “Aka jaqejj Judea markpachanwa yatichäwinakapamp jaqenakar chʼajjwayaski. Galileatpach qalltasajj akakamaw ukham luraski” sasa (Lucas 23:4, 5).

Judionakajj jan amuytʼasisaw amuyunakap wal arjjatapjjäna, uk uñjasajja Pilatojj wal musparpachäna. Ukhamasti jilïr sacerdotenakampi mayni jilïrinakampi arnaqasiñapkamajja, Pilatojj akham sasaw Jesusar jisktʼäna: “¿Kunanaktï juma contrajj parlapki ukanak janit istʼkta?” sasa (Mateo 27:13). Jesusajj janiw uka jisktʼar kamskänsa. Kʼari arunakampi juchañchatpachas Jesusajj wali paciencianïnwa, uk uñjasajj Pilatojj wal musparäna.

Judionakajj ‘Galileatpach Jesusajj qallti’ sasaw sapjjäna. Uk istʼasasti, Pilatojj cheqapun Jesusajj Galileankir jaqëskatap amuyäna. Ukatwa Jesusar jan juzgañ munkänti. Pascua fiestanjja, Galilea apnaqeri Herodes Antipas sat reyiw Jerusalenankaskäna, jupajj Herodes el Grande sat reyin yoqapänwa. Ukhamajj Herodesan ukaruw Pilatojj Jesusar apjjaruyäna. Uka Herodes Antipasaw Bautisir Juanan pʼeqep apaqayäna. Uka pachpa Herodesarakiw Jesusan milagronakapat istʼasajja, jiwatanak taypit jaktanir Juanäpachaw sasin ajjsarayasïna (Lucas 9:7-9).

Herodesajj Jesusar uñjirjamäsajj wal kusisïna. Ukampis janiw Jesusar yanaptʼañ munasasa ni kuna toqenakattï juchañchapkäna ukanakajj cheqäskapuniti janicha uk yatiñ munasas kusiskänti, jan ukasti ‘jupan lurat mä qhawqha milagronak uñjañak munäna’ (Lucas 23:8). Ukampis Jesusajj janiw Herodesan munañap lurkänti. Yamas Herodesan jisktʼatajja, janiw ni mä arsa arskänti. Ukatwa Herodesampi soldadonakapampejj wal ‘jupar jiskʼachapjjäna’ (Lucas 23:11). Mä suma isimpi isthapiyasaw jupat sawkasipjjarakïna. Ukatjja Herodesajj Pilaton ukaruw Jesusarojj kuttʼayäna. Herodesampi Pilatompejj janiw sum apasipkänti, ukampis jichhajj wali amigöjjapjjänwa.

Jesusajj Pilaton ukar purïna ukhajja, jilïr sacerdotenakampiru, marka apnaqer judionakampiru ukhamarak yaqha jaqenakampiruw Pilatojj jawsthapïna, sarakïnwa: “Jumanak nayraqatanwa jupar jisktʼarakta. Kunanaktï jupa contrajj parlapkta ukarjam juchañchañatakejja janiw kuna juchas jupan utjkiti. Janirakiw Herodesas jupan kuna juchsa jikjjatkiti, ukatwa nanakan ukar kuttʼayani. Jupan jiwañapatakejj janiw kuna jan walsa lurkiti. Ukhamajj jawqʼjasajj antutjjäwa” sasa (Lucas 23:14-16).

Sacerdotenakan Jesusaru envidiasiñat katuyapjjatapjja Pilatojj sum amuyäna, ukatwa Jesusar wal antutañ munäna. Ukjjarusti mä yatiyäwiw jupatak purinïna, ukampejj jukʼampiw Pilatojj Jesusar antutañ munäna. “Juzgañatak qonuñan qontʼatäskäna ukhajja, warmipaw jupar mä yatiyäwi apayanïna, akham sasa: ‘Janiw jumajj uka jan juchan jaqempejj mitisiñamäkiti. Jichha arumajj uka jaqew samkachitu, samkajan wal tʼaqesirakta’ sasa” (Mateo 27:19).

Jan juchani jaqer antutañajj Pilatoruw waktʼäna, ¿kunjamsa Jesusar antutaspäna?