Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 138

Cristoqa Diospa pañanman tiyaykun

Cristoqa Diospa pañanman tiyaykun

HECHOS 7:56

  • JESUSQA DIOSPA PAÑANMAN TIYAYKUN

  • SAULOQA JESUSPA YACHACHISQANMAN TUKUN

  • KUSISQA KAYTA ATINCHEJ

Jesusqa cieloman ripusqanmanta 10 diasninman, Pentecostés fiestapi yachachisqasninman Diospa atiyninta qorqa. Chaytaj rikucherqa Jesusqa cielopiña kashasqanta. Chantapis Jesuspa yachachisqan Estebanqa, Jesusta cielopi rikorqa. Paytaqa Jesusmanta willasqanrayku rumiwan chʼanqaspa wañucherqanku. Wañuchishajtinkutaj pay nerqa: “Qhawariychej, cielota kicharisqata rikushani, runaj Wawantapis Diospa pañanpi sayashajta”, nispa (Hechos 7:56).

Jesusqa cielopiña kashaspa suyakunan karqa Diospa Palabranpa nisqan juntʼakunanta. Davidqa Dios yuyaychasqanman jina nerqa: “Tata Diosqa Señorniyman nerqa: Kay pañaypi tiyarikuy, enemigosniykita chakisniyki uraman churanaykama”, nispa. Davidqa “Señorniyman” nispa Jesusmanta parlasharqa. Jesús suyakusqantawantaj Jehová Diosqa payta ninan karqa: “Enemigosniyki ukhupi kamachinki”, nispa (Salmo 110:1, 2). Jesús suyakunankama imatachus ruwasqanta qhawarina.

Diosqa 33 watamanta Pentecostés fiestapi, Jesuspa yachachisqasninta llajtan kanankupaj ajllakorqa. Chaymantapachataj, Jesusqa cielomantapacha ajllasqa yachachisqasninta kamachimorqa (Colosenses 1:13). Paykunatataj wakicherqa runasman willamunankupaj, cielomantapacha paywan khuska gobernamunankupaj ima. Yachachisqasnin kausarimuytawan cieloman rinankupajtaj, wañupunankukama kasukunanku karqa.

Saulomanta parlarina. Paymanqa Roma llajtayoj runas Pablo sutita churarqanku, chay sutiwantaj aswan rejsisqa karqa. Payqa judío karqa, Diospa leyninta juntʼananpajtaj mayta kallpachakoj. Jinapis judiospa religionninkuta ñaupajman apajkunaqa mana allintachu payman yachacherqanku. Chayrayku Estebanta rumiswan chʼanqaykuspa wañuchisqankutapis allinpaj qhawarqa. Chantapis payqa munarqa Señorpi creejkunata ñakʼarichiyta, wañuchiyta ima. Chayrayku kuraj kaj sacerdote Caifasmanta ordenta mañakorqa, Damascopi kaj Jesuspa yachachisqasninta Jerusalenman watasqasta apamunanpaj (Hechos 7:58; 9:1). Jinapis Damasco llajtaman qayllaykushajtin, cielomanta ujllata uj kʼanchay muyuyninpi lliphipirerqa, paytaj pampaman choqakorqa.

Chantá cielomanta parlamojta uyarerqa: “Saulo, Saulo, ¿imaraykutaj qhatiykachashawankiri?”, nispa. Saulotaj taporqa: “Señor, ¿pitaj kanki?”, nispa. Paytaj nerqa: “Noqa kani Jesús, pitachus qhatiykachashanki, chay”, nispa (Hechos 9:4, 5).

Chantá Jesusqa Sauloman nillarqataj: “Sayarispa llajtaman yaykuy, chaypi uj runa nisonqa imatachus ruwanaykita”, nispa. Jinapis paytaqa aysaspa Damasco llajtaman pusananku karqa. Imajtinchus ñanpi rikhurerqa chay kʼanchay payta ciegoyacherqa. Chantá Jesusqa Damasco llajtapi yachachisqan Ananiasman mosqoypi jina rikhurerqa. Paymantaj nerqa: “Cheqan calle nisqaman riy, maskʼamuytaj [...] Saulo sutiyoj runata”, nispa. Ananiastajrí Saulowan parlamuyta manchachikorqa. Chayrayku Jesús payta nerqa: “Rillay, chay runataqa noqa ajllakuni noqamanta willananpaj mana judío kajkunaman, reyesman, Israelpa wawasninmanpis”, nispa. Chantá Ananiasqa Saulota sanoyachimorqa. Saulotaj sanoyapuytawan Damasco llajtapi “willayta qallarerqa Jesusqa Diospa Wawanpuni kasqanta” (Hechos 9:15, 20).

Pablowan waj yachachisqaswanqa, Jesús paykunata yanapasqanrayku Diosmanta willallarqankupuni. Jehová Diospa bendicionninwantaj, paykunata may allinpuni rerqa. Pabloqa Damascoman rina ñanpi Jesús payman rikhurisqanmanta, 25 watasninman jina nerqa: ‘Sumaj willaykunaqa tukuynejpi willasqa karqa’, nispa (Colosenses 1:23).

Aswan qhepamantaj, Jesusqa munasqa apostolnin Juanman ashkha imasta mosqoypi jina rikucherqa. Ajinamantataj Juanqa Jesusta reyta jinaña jamushajta rikorqa (Juan 21:22). Chay mosqoypi jina rikusqanmantaqa, Apocalipsis libropi leeyta atinchej. Chantapis Juanqa “Diospa atiyninwan juntʼa kaspa Señorpa pʼunchayninpi” rikhurerqa (Apocalipsis 1:10). Chanta, ¿maykʼajtaj chay pʼunchay kanan karqa?

Biblia nisqanman jinaqa, ‘Señorpa pʼunchaynin’ 1914 watapi qallarerqa. Chay watallapitaj Primera Guerra Mundial qallarerqa. Qhepan wataspeqa astawanraj yapakorqa guerras, onqoykuna, yarqhay, terremotos, waj imaspiwan. Jesustaj paypa kutimunan tiempomanta, kay mundoj imasninpa tukukuyninmantawan, chay imas uj señal kanankuta nerqa (Mateo 24:3, 7, 8, 14). Chantapis Diospa Gobiernonmanta sumaj willaykuna willakunan karqa. Chaytaj mana Roma nacionllapichu willakushan, manachayqa mundo enteropi.

Chaymanta parlaspa, Juanqa Dios yuyaychasqanman jina qhelqarqa: “Diosninchejqa salvacionta runaspaj apamun, atiynenqa rejsichikun, Gobiernontaj sayachisqaña kashan, Cristonpis atiyta japʼinña”, nispa (Apocalipsis 12:10). Ajinapunitaj, Diospa Gobiernonqa cielopi kamachishanña. Chaymantataj Jesusqa ashkhata parlarqa.

Chaytaj Jesuspa yachachisqasninta mayta kusichiwanchej. Chayraykutaj apóstol Juan jina nisunman: “Kusikuychej cielos, chaypi tiyakojkunapis. Ay jallpʼamanta, jatun qochamantawan, imaraykuchus Kuraj Supayqa qankunaman uraykamun manchay phiñasqa, paypaj pisi tiempollaña kasqanta yachaspa”, nispa (Apocalipsis 12:12).

Jesusqa manaña Tatanpa paña ladonpichu suyakushan. Astawanpis payqa Rey jinaña kamachishan, tumpamantawantaj enemigosninta chinkachenqa (Hebreos 10:12, 13). Imastachus qhepaman ruwananmantataj qhepanpi yachakusunchej.