Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

4 YATICHÄWI

¿Khitis Jesucristojja?

¿Khitis Jesucristojja?

1, 2. 1) Wali uñtʼat mä jaqen sutip yatisakejj ¿kunjam jaqes uk yatsnati? Uk qhanañchtʼam. 2) ¿Jaqenakajj Jesusat kamsapjjesa?

 AKAPACHANJJA wali uñtʼat jaqenakajj waljaw utji. Inas jumajj yaqhep wali uñtʼat jaqenakan sutip yatsta. Uka jaqenakan sutip yatkstasa, janiw jupanakar sum uñtʼktati, janiw kunjam jaqëpjjesa, kunanaksa jakäwipan lurapjje ukanak yatktati.

2 Jesucristojj aka oraqen jakkäna uka tiempot niya pä waranqa maranakas pasjjchejja, jupat parlir istʼirïpachätawa. Walja jaqenakajja, Jesusajj kunjam jaqënsa uk janiw sum yatipkiti. Yaqhepajj suma jaqënwa sasaw sapjje, yaqhepasti mä profetänwa sapjjarakiwa, yaqhepajj Diosawa sasaw sapjjaraki. Jumajj ¿kamsasmasa? (12 qhanañchäwi uñjjattʼäta).

3. ¿Kunatsa Jehová Diosampiru Jesucristompir uñtʼañajj wakisi?

3 Jesusat kunatï cheqäki uk yatiñajj wali wakiskiriwa. ¿Kunatsa? Biblianjja siwa: “Khitinakatï wiñay jakañ katoqapkani ukanakajja juma sapa cheqpach Diosar uñtʼasipkakiñapawa jumajj khitankta uka Jesucristorus ukhamarakiw uñtʼasipkakiñapa” sasa (Juan 17:3). Jumatï Jehová Diosatsa Jesusatsa kunatï cheqäki uk yateqäta ukhajja, paraíso oraqen wiñayatakiw jakasïta (Juan 14:6). Ukhamarus Jesusat yateqañajj jakäwisan wal yanaptʼarakistani, jupajj kunjamsa sum jakassna, kunjamsa mayninakampis sum apassna ukanakwa jakäwipampejj yatichäna (Juan 13:34, 35). Nayrïr yatichäwinjja, Jehová Diosajj kunjam Diosasa uka toqetwa yateqtanjja. Jichhajj Jesusat kunsa Bibliajj yatichi uk yateqarakiñäni.

“MESIASARUW JIKJJATAPJJTA”

4. Mesías, Cristo uka arunakajj ¿kamsañsa muni?

4 Jesusajj janïr naskäna ukapachaw Jehová Diosajj Mesiasaruwa, jan ukajj Cristoruw khitanëjja sasin Biblian qellqayäna. Mesías arojj hebreo arut juti, Cristo arusti griego arut jutaraki. Uka arunakajj “ajllita” sañ muni, Diosajj amtanakap phoqañapatakiw Mesiasar ajllïna. Mesiasajj Diosan taqe arsutanakap phoqasiñapatakiw yanaptʼani. Jichhürunakansa, Jesusajj jakäwisan yanaptʼarakistaspawa. Jesusajj janïr naskäna ukhajja, “¿Mesiasajj khitïpachänisa?” sasaw waljanejj jisktʼasipjjäna.

5. ¿Jesusan discipulonakapajj jupan Mesiasätapat pächasipjjänti?

5 Jesusan Mesiasätapat janiw discipulonakapajj pächasipkänti (Juan 1:41). Apóstol Pedrojja “jumajj Cristötawa” sasaw Jesusar säna (Mateo 16:16). Jesusan Mesiasätapat ¿kunatsa jiwasajj jan pächasktanjja?

6. Jesusajj Mesiasätap amuyañatakejja, ¿kunjamsa Jehová Diosajj suma chuyman jaqenakar yanaptʼi?

6 Diosan profetanakapajja, janïr Jesusajj naskäna ukhaw kunjamas Mesiasajj jutañapäna uka toqet qellqapjjäna. Ukaw khitis Mesiasajj uk amuyapjjañapatakejj jaqenakar yanaptʼäna. ¿Kunjamsa yanaptʼäna? Amuytʼañataki, ¿kunjamatsa mä jan uñtʼat jaqerojj qhatun jikjjatasma? Maynitï uka jaqejj kunjamasa uk sum qhanañchiristam ukhajja, jankʼakiw jikjjatasma. Niya ukhamarakiw Jehová Diosajj profetanakap taypejj Mesiasat wali sum qhanañchäna. Mesiasajj kunanaksa lurañapäna, kunanakas jupar pasañapäna ukanak sum qhanañchäna. Uka profecianakan phoqasitapajja, Jesusajj Mesiasätap amuyapjjañapatakiw suma chuyman jaqenakar yanaptʼäna, jichhürunakansa ukhamarakiw yanaptʼaski.

7. ¿Kawkïr profecianakas Jesusajj Mesiasätap uñachtʼayi?

7 Uka profecianakat pay uñjañäni. Maya, Miqueas profetajja, Mesiasajj Belén sat mä jiskʼa markanwa nasini sasaw qellqäna, uka arunakajj 700 maranak nayraw qellqasjjäna (Miqueas 5:2). ¡Jesusajj uka markanpunwa nasïna! (Mateo 2:1, 3-9). Paya, Daniel profetajja, Mesiasajj 29 (d.C.) * maranwa uñstani sasaw qellqarakïna (Daniel 9:25). Mesiasat parlir uka pä profeciasa mayni profecianakasa, Jesusajj cheqapuni Mesiasätapwa uñachtʼayi (13 qhanañchäwi uñjjattʼäta).

Jesusajj bautisasjjäna ukhajja, Mesiasaruw jan ukajj Cristoruw tukjjäna.

8, 9. ¿Kunjamatsa Jesusan Mesiasätapajj yatisïna?

8 Jehová Diosajja, Jesusajj Mesiasätap wali sum qhanañchäna. Bautisir Juanarojja, khitis Mesiasajj uk yatiñamatakejj nayaw mä señal churäma sasaw Diosajj säna. Jesusajj 29 (d.C.) maran Juanampi Jordán jawiran bautisayasiri sarkäna ukhaw uka señalajj phoqasïna. Jesusajj bautisaskäna ukhajj kunas pasäna uk akham sasaw Biblian qhanañchi: “Jesusajj bautisatäjjasinjja ukspachaw umat mistjjäna. Ukatjja alajjpachaw jistʼartäna, Juanan uñjkatarakiw Diosan espiritupajj Jesusjjar jutäna, mä palomar uñtata. Ukatsti mä aruw alajjpachat istʼasirakïna, akham siri: ‘Jupajj Wawajawa, wali munatawa, nayajj wal jupat kusista’ sasa” (Mateo 3:16, 17). Juanajj Diosan arup istʼasinsa, kunatï paskäna uk uñjasinsa, Jesusajj Mesiasätap qhan amuyjjäna (Juan 1:32-34). Uküruw Jehová Diosajj Jesusar espiritupampi ajllïna, ukhamatwa Jesusajj Mesiasar tuküna. Jehová Diosaw juparojj Jilïrïñapataki, Reyïñapataki ajllïna (Isaías 55:4).

9 Biblian profecianakapasa, Jehová Diosan arupasa, Jesusajj bautisaskäna uka urun kunatï paskäna ukasa, Jesusajj Mesiasätap uñachtʼayi. Ukampis ¿Jesusajj kawkitsa jutäna? ¿Kunjam chuyman jaqënsa? Bibliajj uka toqet kamsisa uk yatjjatañäni.

¿JESUSAJJ KAWKITSA JUTÄNA?

10. Janïr aka oraqer jutkasajja, ¿Jesusajj kawkinkänwa sis Bibliajja?

10 Janïr aka oraqer jutkasajja, Jesusajj walja maranakaw alajjpachan jakäna sasaw Bibliajj qhanañchi. Miqueas profetajja, Jesusajj ‘nayra tiempon’ utj-jjapunïnwa sasaw säna (Miqueas 5:2, NM). Jesús pachpasa, janïr jaqjam naskasajj alajjpachanwa jakayäta sasaw walja kuti sarakïna (Juan 3:13; 6:38, 62; 17:4, 5 liytʼañataki). Ukhamasti Jesusajj alajjpachan wali sumwa Jehová Diosampejj apasïna.

11. ¿Kunatsa Jehová Diosajj Jesusar wal munasi?

11 Jehová Diosajj walpun Jesusar munasi. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jehová Diosajj Jesusaruw nayraqat luräna. Ukatwa Jesusarojj ‘taqpach luratanakatjja nayrïriwa’ sasin uñtʼasi (Colosenses 1:15). * Jehová Diosajj jupa pachpaw Jesusar lurarakïna, ukatwa juparojj wal munasiraki. Jesusajja, Dios pachpan luratätap laykojja, Diosan ‘sapa Yoqapa’ satawa (Juan 3:16). Ukhamarusa Jehová Diosajj “jupa taypiw taqe kunatï alajjpachansa oraqensa utjki” ukanak lurarakïna (Colosenses 1:16). Jupa taypirakiw jaqenakarusa angelanakarusa, yatiyäwinaksa ewjjanaksa Diosajj churäna, ukatwa Jesusarojj ‘Aru’ sasin uñtʼasiraki (Juan 1:14).

12. ¿Kunatsa Jesusampi Diosampejj janiw mayakïpkiti sissna?

12 Yaqhep jaqenakajja Diosampi Jesusampejj mayakïpkaspas ukham amuyapjje. Bibliajj janiw ukham yatichkiti, Jesusajj Diosan luratawa sasaw yatichi, ukhamasti Jesusajj qalltanïnwa. Ukampis Jehová Diosajj janiw qalltanïkiti, taqe kunas jupan luratawa (Salmo 90:2). Jesusajj Diosan Yoqapäkchisa, janipuniw Diosäkaspas ukham saytʼkänti. Biblianjja, Awkiw Yoqat sipansa jilïrejj sasaw qhan yatichi (Juan 14:28 liytʼañataki; 1 Corintios 11:3). Jehová Diosakiw “Taqe Chʼamani Diosajja” (Génesis 17:1). Jupakiw aka oraqensa alajjpachansa wali chʼamani Diosajja (14 qhanañchäwi uñjjattʼäta).

13. ¿Kunatsa Jesusajj “jan uñjkañ Diosar uñtasitawa” sasin Biblian qhanañchi?

13 Alajjpachasa aka oraqesa janïr utjkäna ukhajja, Jehová Diosampi Yoqapampejj walja millón millón maranakaw juntuk trabajipjjäna. ¡Ukham trabajisajj wal munasipjjpachäna! (Juan 3:35; 14:31). Awkipajj kunjam chuymanisa, kunjam Diosasa taqe ukanakwa Jesusajj yateqäna, ukarjamaw sarnaqarakïna, ukatwa Jesusatjja “jan uñjkañ Diosar uñtasitawa” sasin Biblian qhanañchi (Colosenses 1:15).

14. ¿Kunjamsa Jehová Diosan munat Yoqapajj aka oraqer jutäna?

14 Jehová Diosan munat Yoqapajj taqe chuymaw alajjpachat aka oraqer jutäna. ¿Kunjamsa aka oraqer jutäna? Jehová Diosajj mä milagro luräna, María sat mä virgen tawaqon purakaparuw Yoqapan jakäwip uchäna. Jehová Diosaw Awkipänjja, ukhamajj janiw juchani mä awkejj munaskänti. Mariajj jan juchani wawa ususïna, Jesús sasaw sutiyarakïna (Lucas 1:30-35).

¿JESUSAJJ KUNJAM JAQËNSA?

15. ¿Kunjamatsa Jehová Diosar jukʼamp uñtʼasma?

15 Mateo, Marcos, Lucas, Juan libronak liytʼasajja, kunjamsa Jesusajj sarnaqäna, kunjam jaqënsa taqe ukanakwa yateqäta. Uka libronakajj Evangelionaka sasin uñtʼatawa. Uka libronak liyisajj Jesusaruw uñtʼäta, Jehová Diosarus jukʼampiw uñtʼarakïta. Jesusajj Awkipjam chuymanïnwa. Ukatwa Jesusajj akham säna: “Khititejj nayar uñjkitu ukajj Awkirojj uñjarakiwa” sasa (Juan 14:9).

16. ¿Kuna toqetsa Jesusajj yatichäna, khitin yatichäwipsa parlirïna?

16 Jesusarojj “Yatichiri” sasaw walja jaqenakajj sapjjäna (Juan 1:38; 13:13). Jupajj ‘Reinon suma yatiyäwinakapatwa’ jukʼamp parlirïna. ¿Kunas uka ‘Reinojja’? Diosan gobiernopawa, uka gobiernow alajjpachat aka oraqpach apnaqani, walja bendicionanakwa Diosar istʼirinakarojj churarakini (Mateo 4:23). Jesusajj janiw amuyupak yatichkänti. Jupasti sänwa: “Kuntï nayajj yatichkta ukajja, janiw nayankkiti, jan ukasti khititejj nayar khitankitu ukankiwa” sasa (Juan 7:16). Jehová Diosajja, kunjamsa Reinopajj aka oraqjjar apnaqjjani uka toqet jaqenakajj yatipjjaspa ukwa muni, Jesusajj uk sum yatïna, ukatwa Diosan Reinopat yatichäna.

17. 1) ¿Kawkjanakansa Jesusajj yatichäna? 2) ¿Kunatsa jaqenakar yatichañatakejj chʼamachasïna?

17 ¿Kawkjanakansa Jesusajj yatichirïna? Kawkjantï jaqenakajj utjkäna uka cheqanakanwa yatichirïna: jachʼa markanakana, jiskʼa markanakana, qhatunakana, templonakana, utanakana. Janiw Jesusajj jupan ukar jutapjjañap suyirïkänti, jan ukasti jupaw jaqenakar thaqer sarirïna (Marcos 6:56; Lucas 19:5, 6). Jesusajj jaqenakar yatichañatakejj wal chʼamachasïna, tiempsa apstʼasirakïnwa. ¿Kunatsa? Diosaw ukham lurañap munäna, ukatwa ukham chʼamachasïna. Jupajj Awkiparojj istʼapunirïnwa (Juan 8:28, 29). Jesusajj jaqenakat wal sinttʼasïna, ukatwa yatiyarakïna (Mateo 9:35, 36 liytʼañataki). Religión pʼeqtʼirinakajj janiw Diosatsa Reinopatsa kunatï cheqäki uk yatichapkänti, ukatwa Jesusajj suma yatiyäwinak yatiyañatak chʼamachasïna.

18. ¿Jesusajj kunjam jaqënsa, ukanakat kawkïris chuymamar purtʼtam?

18 Jesusajja jaqenakarojj wal munasïna, jupanakatsa wal llakisirakïna. Jupajj suma jaqënwa, khitis jupar parltʼakispänwa. Wawanakas jupar wal jakʼachasiñ munapjjäna (Marcos 10:13-16). Taqenirus mä kikpak uñjirïna. Jesusajj lunthatasiñarusa jan walinak lurañarusa uñisïnwa (Mateo 21:12, 13). Uka tiemponjja, warminakajj jiskʼachatäpjjänwa, janiw respetomp uñjatäpkänti. Ukampis Jesusajj warminakar janiw ukham uñjkänti, jan ukasti wali respetompiw uñjäna (Juan 4:9, 27). Jesusajj humilde chuymanïnwa. Mä kutejja, apostolonakapan kayunakapsa jareqänwa, uksti uywatanakakiw lurapjjerïna (Juan 13:2-5, 12-17).

Kawkjantï jaqenakajj utjkäna uka cheqanakanwa Jesusajj yatiyirïna.

19. Jaqenakajj kunan yanaptʼatäñsa munapjjäna uk Jesusajj yatïnwa sasajj ¿kunatsa sistanjja? Uk qhanañchtʼam.

19 Jaqenakajj kunan yanaptʼatäñsa munapjjäna uk Jesusajj yatïnwa, jupanakar yanaptʼañsa wal munarakïna. Ukatwa Jesusajj Diosan chʼamapampejj usutanakar qolläna (Mateo 14:14). Mä kutejj lepra usuni mä jaqew jupar jakʼachasis akham säna: “Munsta ukhajj qolltʼasitasmawa” sasa. Jesusajj uka jaqen wali usuntatapa tʼaqesitapa uñjasajj wal sinteqtʼasïna, yanaptʼañsa wal munarakïna. Ukatwa amparapampi loqjjatasajj akham sasin llamktʼäna: “Muntwa, qollatäjjam” sasa. ¡Ukspachaw uka jaqen usupajj chhaqtawayjjäna! (Marcos 1:40-42). ¡Uka jaqejj walpun kusispachäna!

JESUSAJJ JANIPUNIW AWKIPAT JITHEQTKÄNTI

20, 21. ¿Kunsa Jesusajj Diosar istʼañ toqet yatichistu?

20 Jesusajj jan walinakanwa uñjasïna, uñisirinakapas jan walinakwa jupar lurapjjarakïna. Ukhamäkchïnsa janipuniw Awkipat jitheqtkänti, ukhamatwa Jesusajj Diosar istʼañ yatichawayistu. Kunapachatï Supayajj jan walinakamp yantʼkäna ukhajja, Jesusajj janiw juchar purkänti (Mateo 4:1-11). Familiapat yaqhepajja, Jesusajj janiw Mesiasäkiti, “loqheratawa” sasaw sapjjäna. Ukhamäkchïnsa kuna lurañanaktï Diosajj churkäna ukanakjja Jesusajj phoqaskakïnwa (Marcos 3:21). Uñisirinakapajj jupar tʼaqesiyapkäna ukhasa, janiw Jehová Diosat jitheqtkänti, janirakiw uñisirinakaparus kuna jan walsa lurkänti (1 Pedro 2:21-23).

21 Jesusarojj wal tʼaqesiyasas jiwayapkchïnjja, janipuniw jupajj Jehová Diosat jitheqtkänti (Filipenses 2:8 liytʼañataki). Jiwayapkäna uka urojj kunjaksa Jesusajj tʼaqesïna uk amuytʼañäni. Jesusarojj preso katuntapjjäna, kʼari testigonakampiw kʼarintayapjjäna, jan wali juezanakaw juchañchapjjäna, walja jaqenakaw jupat larusipjjäna, soldadonakaw nuwjapjjäna, mä lawaruw chʼakkatapjjarakïna. Jesusajj akham sasaw jiwjjäna: “Phoqasjjewa” sasa (Juan 19:30). Kimsa uru pasatatjja, Jehová Diosajj espíritu cuerponwa Jesusar jaktayjjäna (1 Pedro 3:18). Mä qhawqha semananak qhepatsti, alajjpacharuw kuttʼjjäna, “Diosan kupëjjaparuw qontʼasirakïna”, ukanwa Reyit uttʼayatäñ suyäna (Hebreos 10:12, 13).

22. Jesusana Diosar jan jitheqtas servitapatjja, ¿kunsa katoqañäni?

22 Jesusajj janipuniw Jehová Diosat jitheqtkänti, ukham servitap laykuw jiwasajj mä suma paraison wiñayatak jakassna, kunjamtï Diosajj munkäna ukhama. Jutïr yatichäwinjja, kunjamsa Jesusan jiwatapat wiñayatak jakassna ukwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 7 d.C. letranakajj “después de Cristo” sañ muni, a.C. letranakasti “antes de Cristo” sañ munaraki.

^ Párrafo 11 Taqe kunas Jehová Diosan luratawa, ukatwa jupajj Awki satajja (Isaías 64:8). Jesusasti Jehová Diosan luratarakiwa, ukatwa Diosan Yoqapa satarakejja. Biblianjja, Adanasa angelanakasa Diosan wawanakapa satäpjjarakiwa (Génesis 6:2; Lucas 3:38).