Ir al contenido

Ir al índice

CAPÍTULO 4

¿Pitaj Jesucristo?

¿Pitaj Jesucristo?

1, 2. 1) Uj may rejsisqa runaj sutillanta yachaspaqa, ¿nisunmanchu payta sumajta rejsisqanchejta? 2) ¿Imatataj runas ninku Jesusmanta?

1 JALLPʼANTINPEQA ashkha runas may rejsisqas kanku. Ichá noqanchejpis uj rejsisqa runaj sutinta yachanchej. Jinapis sutillanta yachaspaqa, mana nisunmanchu chay runata sumajtaña rejsisqanchejtaqa. Imajtinchus mana allinta yachanchejchu imayna runachus kasqanta, nillataj imaynachus kausaynin kasqantapis.

2 Ichá Jesusmantapis parlajta uyarerqanchej. Jesús wañupusqanmantaqa iskay waranqa watas jinaña kashan. Ashkha runasqa mana yachankuchu pichus Jesús kasqanta. Wakin runasqa ninku uj kʼacha runalla kasqanta, wakintaj ninku profetalla kasqanta, wakintajrí ninku Jesusqa Diosninchej kasqanta (“Jesucristo” nisqata leeriy).

3. ¿Imatataj tarisunchej Diosmanta, Jesusmantawan yachakuspa?

3 ¿Imaraykutaj pichus Jesús kasqanta yachakunapuni tiyan? Bibliaqa niwanchej: “Kaymin wiñay kausayqa: Qan kʼata cheqa Diosta rejsisunanku, kachamusqayki Jesucristotapis”, nispa (Juan 17:3). Jehová Diosmanta, Jesusmantawan imatachus Biblia nisqanta yachakuspaqa, kay jallpʼanchej paraisoman tukojtin wiñaypaj kausakuyta atisunchej (Juan 14:6). Chantapis Jesusmanta yachakusqanchejqa sumajta yanapawanchej. Pay yachacherqa imaynatachus kausakunata, runa masinchejwanpis allinta apanakunata (Juan 13:34, 35). Kay libroj ñaupaj capitulonpeqa Diosmanta yachakorqanchej. Kunantaj Jesusmanta yachakusunchej.

“MESIASTA TARIYKU”

4. ¿Ima niyta munan “Mesías” chayri “Cristo”?

4 Jesús niraj nacekushajtin, Jehová Diosqa Biblianejta nerqaña Mesiasta chayri Cristota kachamunanta. “Mesías” palabraqa hebreo parlaypi kashan, “Cristo” palabrataj griego parlaypi. Iskaynin palabrastaj “ajllasqa” niyta munan. Jesustaqa “Mesías” chayri “Cristo” nikun. Imaraykuchus Diosninchej Jesusta ajllarqa uj sumaj ruwayta juntʼananpaj. Mesiasqa Diospa tukuy nisqanta juntʼachenqa. Jinapis Jesús niraj nacekushajtenqa, ashkha runas yachayta munaj kanku pichus Mesías kasqanta.

5. Jesuspa yachachisqasnin, ¿yacharqankuchu Jesusqa Mesiaspuni kasqanta?

5 Jesuspa yachachisqasnenqa, sutʼita yacharqanku Jesusqa Mesiaspuni kasqanta (Juan 1:41). Uj kuti, Simón Pedroqa Jesusta nerqa: “Qanqa Cristo kanki”, nispa (Mateo 16:16).

6. ¿Imataj yanapawasunman Jesusqa Mesiaspuni kasqanta yachanapaj?

6 Ashkha watas ñaupajta Jesús niraj nacekushajtin, Diospa profetasnenqa Mesiasmanta ashkha imasta qhelqarqanku. Ajinamanta pichus Mesías kasqanta runas yachanankupaj. Sichus qanta nisunkuman mana rejsisqayki runata feriapi maskʼamunaykita, ¿tariyta atillawajchu? ¿Manachu willarisunankuta munawaj imachus sutin kasqanta, ima color ropawanchus kashasqantapis? Ajinallatataj Jehová Diosninchejpis, profetasninnejta willacherqa imatachus Mesías ruwananta, imaynatachus ñakʼarichinankutapis. Chay willachisqan Jesuspi juntʼakusqanraykutaj, kʼacha sonqoyoj runasqa sutʼita reparanku Jesusqa Mesiaspuni kasqanta.

7. Profeta Miqueaspa nisqan, profeta Danielpa nisqanpis, ¿reparachiwanchejchu Jesusqa Mesiaspuni kasqanta?

7 Profeta Miqueas nerqa, Mesiasqa aswan juchʼuy kaj Belén llajtitapi nacekunanta (Miqueas 5:2). Jesustaj 700 watasninmanraj chay llajtitapipuni nacekorqa (Mateo 2:1, 3-9). Profeta Danieltaj nerqa, Mesiasqa 29 watapi chayamunanta (Daniel 9:25). Chay iskay profetaspa nisqankutaj, sutʼita reparachiwanchej Jesusqa Mesiaspuni kasqanta (“70 semanas” nisqata leeriy).

Jesusqa bautizakusqan diamantapacha, Mesías chayri Cristo karqa.

8, 9. ¿Imaynapí Juan Bautista yachasqa Jesusqa Mesiaspuni kasqanta?

8 Jehová Diosqa yanapawanchej, Jesusqa Mesiaspuni kasqanta yachananchejpaj. Diosqa Juan Bautistaman uj señalta rikuchinanta nerqa, pichus Mesías kasqanta yachananpaj. Jesusqa 29 watapi Jordán mayuman rerqa Juanwan bautizachikoj. Juantaj chaypi chay señalta rikorqa. Bibliaqa nin: “Jesusqa bautizachikuytawan, yakumanta llojserqa, cielotajrí kicharikorqa, Diospa atiynintataj palomata jina paypa patanman uraykamojta rikorqa. Jinallapi cielomanta Dios nimorqa: ‘Kaymin munasqa Wawayqa, paytaqa allinpaj qhawani’, nispa” (Mateo 3:16, 17). Juanqa chay señalta rikuspa, Dios parlamusqanta uyarispa ima, repararqa Jesusqa Mesiaspuni kasqanta (Juan 1:32-34). Jesusqa Diospa atiyninta japʼisqan diamantapacha Mesías karqa. Paytamin Diosninchejqa ajllarqa rey jina gobernananpaj (Isaías 55:4).

9 Diosqa pichus Mesías kasqanta yachananchejpaj, profetasninwan willacherqa, pay kikintaj parlamorqa. Chantapis Jesús bautizakushajtenqa, Diospa atiynin paloma jina Jesuspa patanman uraykamorqa.

¿MAYMANTÁ JESÚS JAMORQA?

10. ¿Maypitaj Jesús tiyakusqa niraj kay jallpʼaman jamushaspa?

10 Bibliaqa niwanchej Jesusqa niraj kay jallpʼaman jamushaspa, cielopi unaytaña tiyakusqanta. Profeta Miqueas nerqa, Mesiasqa “unaypuni” kasqanta (Miqueas 5:2).  Jesuspis ashkha kutispi nillarqataj, niraj kay jallpʼaman jamushaspaqa cielopi tiyakusqanta (Juan 3:13; 6:38, 62; 17:4, 5 leey). Jesusqa cielopi kashaspa Tatanwan kʼachitutapuni kausakoj.

11. Jehová Diosninchej, ¿imaraykú Jesusta anchatapuni munakun?

11 Jehová Diosqa Jesusta anchatapuni munakun, niraj ni imata ruwashaspa paytaraj ruwasqanrayku. Chayrayku Bibliaqa niwanchej, Jesusqa ‘tukuy ima ruwasqa kajmanta ñaupaj kaj’ kasqanta (Colosenses 1:15). * Jehová Diosqa Jesusta maytapuni munakullantaj, payllata ni pejpa yanapayninwan ruwasqanrayku. Chayrayku Bibliaqa nin, Jesusqa Diospa ‘kʼata Wawan’ kasqanta (Juan 3:16). Chantapis Jehová Diostaqa Jesuslla yanaparqa tukuy imata ruwananpaj (Colosenses 1:16). Mana chayllachu, ‘Palabra’ nispapis Jesusllata nikun. Imaraykuchus Diosninchejqa, nisqasninta paynejllata angelesman, runasmanpis willacherqa (Juan 1:14).

12. ¿Dioswan Jesuswan ujllachu kasqanku?

12 Wakin runasqa yuyanku, Jehová Dioswan Jesuswanqa ujlla kasqankuta. Bibliarí niwanchej Jesustaqa Diosninchej ruwasqanta, chayrayku Jesusqa qallariyniyoj karqa. Tukuy imata ruwaj Diostajrí, mana qallariyniyojchu (Salmo 90:2). Jesusqa Diospa Wawan kashaspapis, mana yuyallarqapischu Dios jina kaytaqa. Bibliaqa willawanchej, Tata Diosqa Wawanmanta kuraj kasqanta (Juan 14:28 leey; 1 Corintios 11:3). Jehová Dioslla “Tukuy Atiyniyoj” Diosqa (Génesis 17:1). Paylla patapi kaj Diosqa, nitaj pipis paymanta aswan atiyniyojqa kanchu (“¿Ujllachu kanku Dioswan, Jesuswan, espíritu santowan?” nisqata leeriy).

13. ¿Imaraykú Biblia nin Jesusqa mana rikukoj Diospa rijchʼaynin kasqanta?

13 Jehová Dioswan Wawan Jesuswanqa, may chhika unayta khuska karqanku angelesta, estrellasta, intita, waj imastawan ruwaspa. Tukuy chay wataspitaj, Diosninchejqa astawanchá Wawanta munakorqa, jinallataj Wawanpis Tatanta (Juan 3:35; 14:31). Jesusqa Tatan jinallataj kʼacha karqa. Chayrayku Bibliaqa nin: “Paymin mana rikukoj Diospa rijchʼaynin”, nispa (Colosenses 1:15).

14. ¿Imaynatá Diospa Wawan runa jina nacekusqa?

14 Jehová Diospa aswan munasqa Wawanqa, cielopi jatun kayninta tukuy sonqo saqeporqa kay jallpʼapi runa jina nacekunanpaj. Chanta, ¿imaynatá Jesús kay jallpʼapi nacekorqa? Jehová Diosqa uj milagrota ruwaspa, Wawanpa kausayninta uj doncellaj wijsanman churarqa. Chay doncellaj sutenqa María karqa. Jesuspa tatanqa mana uj runachu karqa. Ajinamanta Mariaqa mana juchayoj wawitata nacechikorqa, Jesús sutitataj churarqa (Lucas 1:30-35).

¿IMAYNA RUNATAJ JESÚS KARQA?

15. Jesusmanta yachakuspa, ¿pimantataj yachakullasuntaj?

15 Mateo, Marcos, Lucas, Juan librospi astawan yachakuyta atisunman Jesuspa kausayninmanta, imayna kʼachachus kasqanmantapis. Jesusqa Tatan jinapuni imatapis ruwaj. Chayrayku Jesusmanta yachakuspaqa, Diosmantapis astawan yachakullasuntaj. Jesusqa nerqa: “Noqata rikuwajqa Tataytapis rikullantaj”, nispa (Juan 14:9).

16. 1) ¿Imamantataj Jesús astawan yachachisqa? 2) ¿Pejpa nisqantataj Jesús yachachej?

16 Jesustaqa ashkha runas “Yachachejníy” nej kanku (Juan 1:38; 13:13). Jesusqa ‘Diospa Gobiernonmanta sumaj willaykunata’ willaj. Diospa Gobiernonqa, cielomantapacha gobernamonqa. Diosta kasukoj runaspajtaj sumaj kausayta apamonqa (Mateo 4:23). Jesusqa Jehová Diosninchejpa nisqallanta yachachej. Jesusllataj nerqa: “Kay yachachisqayqa mana noqajtachu, manachayqa kachamuwajniypata”, nispa (Juan 7:16). Jesusqa allinta yacharqa imachus Diospa munaynin kasqanta. Chayrayku Diospa Gobiernon kay jallpʼata gobernamunanta runasman willarqa.

17. 1) ¿Maykunapitaj Jesús yachachej? 2) ¿Imaraykutaj Jesús mayta kallpachakoj Diosmanta willananpaj?

17 Jesusqa tukuynejpi runasman yachachej: campospi, llajtaspi, ranchospi, mercadospi, wasisman rispapis. Payqa runasta maskʼamoj, manataj suyajchu runas payta maskʼanankuta (Marcos 6:56; Lucas 19:5, 6). Jesusqa mayta kallpachakorqa, tiempochakorqataj runasman Diosmanta yachachinanpaj. Payqa yacharqa Tatan chayta ruwananta munasqanta, tukuy imapitaj payta kasukoj (Juan 8:28, 29). Chantapis Jesusqa runasta khuyakusqanrayku Diosmanta willarejpuni (Mateo 9:35, 36 leey). Payqa repararqa chay tiempopi pastores jina kajkunaqa, Diosmanta, Gobiernonmantapis mana cheqantachu yachachisqankuta. Chayrayku mayta kallpachakorqa sumaj willaykunata runasman willananpaj.

18. ¿Imayna runataj Jesús karqa?

18 Jesusqa runasta munakoj, khuyakojtaj. Payqa kʼacha runa karqa, runaspis paywan parlariytaqa mana manchachikojchu kanku. Paymanqa  wawitaspis  kʼaskakoj kanku (Marcos 10:13-16). Jesusqa cheqan kajtapuni ruwaj, sajra  ruwaykunatataj mayta chejnikoj  (Mateo 21:12, 13). Chay tiempopeqa warmista mana valechejchu kanku, kʼumuykachachejtaj kanku. Jesustajrí warmistaqa respetowan parlapayaj, nitaj kʼumuykachachejchu (Juan 4:9, 27). Chantapis Jesusqa llampʼu sonqopuni karqa. Payqa yachachisqasninpa chakisnintapis mayllarqa, chaytaqa kamachislla ruwaj kanku (Juan 13:2-5, 12-17).

Jesusqa tukuynejpi runasman yachachej.

19. Lepra onqoyniyoj runata rikuspa, ¿imatá Jesús ruwasqa?

19 Jesusqa imaynachus runas kashasqankuta yachaj, yanaparejtaj. Payqa Diospa atiyninwan milagrosta ruwaspa onqosqasta sanoyachej (Mateo 14:14). Uj kuti, lepra onqoyniyoj runa Jesusman chimpaykuspa nerqa: “Munankichus chayqa, atinki sanoyachiwayta”, nispa. Jesustaj chay runata nanaywan sufrishajta rikuspa mayta llakikorqa. Payta khuyakuspataj yanapariyta munarqa. Chayrayku chay runata llankhaykurispa nerqa: “Arí, munani. Sanoyapuy”, nispa. Chay runataj lepra onqoyninmanta sanoyaporqa (Marcos 1:40-42). Ajinata sanoyachisqanmanta, chay runaqa maytachá kusikorqa.

JESUSQA TATANTA KASUKOJPUNI

20, 21. ¿Ima llakiykunapi rikukuspataj Jesusqa Diosta kasukorqapuni?

20 Jesusqa Tatanta kasukojpuni. Payqa llakiykunapi rikukuspapis chayri enemigosnin ñakʼarichejtinkupis, Tatanpa kamachisqanta juntʼarqapuni. Diablo juchaman urmachiyta munajtinpis, mana juchallikorqachu (Mateo 4:1-11). Wakin familiaresninpis, mana creerqankuchu payqa Mesías kasqanta. Astawanpis nerqanku: “Manaña yuyayninpichu kashan”, nispa. Tukuy chaywanpis, Jesusqa Tatanpa munayninta ruwallarqapuni (Marcos 3:21). Payqa enemigosnin ñakʼarichejtinkupis, mana kutichikorqachu (1 Pedro 2:21-23).

21 Jesusqa wañupunan horakama Tatanpa kamachisqanta juntʼarqa (Filipenses 2:8 leey). Wañupunan pʼunchayqa enemigosnin sonqo nanayta ñakʼaricherqanku. Jesustaqa presochasqata aparqanku, llullakuspa qhasimanta tumparqanku, juezkunapis qhasimanta juchayojta rikhuricherqanku, runas asipayarqanku, soldadospis jasutʼerqanku, kʼaspimantaj clavaykorqanku. Wañupushaspañataj Jesusqa nerqa: “Juntʼakunña”, nispa (Juan 19:30). Chaymanta kinsa pʼunchayninmantaj, Diosqa payta kausaricherqa mana rikukoj cuerpoyojta (1 Pedro 3:18). Pisi semanasninmantaj Jesusqa cieloman kutipuspa, “Diospa pañanman tiyaykukorqa”, suyakorqataj Diosninchej rey kananpaj churanankama (Hebreos 10:12, 13).

22. Jesús kasukusqanrayku, ¿imatá japʼiyta atisunchej?

22 Jesusqa Tatanta wañupunan horakama kasukorqa. Chayrayku noqanchejqa, Diosninchej kay jallpʼata paraisoman tukuchejtin, wiñay kausayta japʼiyta atisunchej. Qhepan capitulopi yachakusunchej, Jesuspa wañuynenqa wiñay kausayta japʼinanchejpaj yanapawasqanchejta.

^ párr. 11 Jehová Diosqa Tatanchej, pay tukuy imata ruwasqanrayku (Isaías 64:8). Jesustaj Diospa Wawan, Dios payta ruwasqanrayku. Bibliaqa angelespis, Adanpis Diospa wawasnin kasqankuta nin, Dios paykunata ruwasqanrayku (Job 1:6; Lucas 3:38).