Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 7

ToTajtsin Dios kinyolitis akinmej yoixpolikej

ToTajtsin Dios kinyolitis akinmej yoixpolikej

1-3. 1) ¿Akin imak tikatej? 2) ¿Ken techmakixtis Jehová?

MA TIKIJTOKAN tekiuajkej mitsixkomakaj uan kijtoaj otikchi itlaj tlen amo kuali uan kijtoaj mitstsakuaskej uan ayakmo keman mitskajkauaskej. Ik non, timokuayejyekoa amikaj uelis mitspaleuis uan amitlaj uelis tikchiuas. Pero ijkuak yotimosotla, tikixmati ikaj tlen mitsiluia mitspaleuis tikisas. ¿Ken timomachiliskia?

2 Axkan tejuan tikatej imak mikilistli uan amo ueli tikcholiliaj. Pero Jehová sapanoa chikauak, ik non, uelis techmakixtis. ¿Tlen kichiuas? Yokijto “kipojpolos ye n mikílistli” (1 Corintios 15:26).

3 ¡Ijkuak ayakmo tiixpoliuiskej melauak tiyolpakiskej! Pero Jehová amo san kitlajtlamis mikilistli, noijki kinyolitis akinmej yoixpolikej. Ye kichiuas oksepa ma yoltokan (Isaías 26:19). Biblia kijtoa ijkon kichiuas toTajtsin Dios. Ximokuayejyeko ken mitspaleuis tlen yokijto kichiuas.

TEYOLKOKO IJKUAK IXPOLIUI IKAJ AKIN TIKTLASOJTLAJ

4. 1) ¿Tlen uelis techyolseuis ijkuak ixpoliui se tokalchanejka noso se toyolikni? 2) ¿Akinmej inmiuan omouikaya Jesús?

4 Sapanoa timoyolkokoaj ijkuak ixpoliui se tokalchanejka noso se toyolikni uan tikmachiliaj amo uelis titlaxikoskej. Timoyolkokoaj porque amo uelis tikchiuaskej oksepa ma yolto. Pero Biblia techyolseuia (xiktlajtolti 2 Corintios 1:3, 4). Ma tikitakan tlen kiteititia Jehová uan Jesús kinekij oksepa ma yoltokan tokalchanejkauan uan toyolikniuan. Ijkuak Jesús okatka nikan tlaltikpak, omouikaya iuan Lázaro uan ikniuan tlen omotokayotiayaj Marta uan María. Okipaktiaya yas kintlajpaloti. Biblia kijtoa “Jesús okintlasojtlaya n Marta, María iwa n Lázaro” (Juan 11:3-5). Pero se tonal Lázaro oixpoliuik.

5, 6. 1) ¿Tlen okimachili Jesús ijkuak okitak ochokatokaj ikalchanejkauan Lázaro uan iyolikniuan? 2) ¿Tleka techyolchikaua tlen okimachili Jesús?

5 Jesús okiyolseuito Marta uan María. Ijkuak Marta okimatki yoajsitoka Jesús, san niman okinamikito. Oyolpakik ijkuak okitak pero okilui: “Tla nika tiyetoskia, nokni amo mikiskia”. Marta omokuayejyeko Jesús ayakmo itlaj uelis kichiuaskia. Satepan Jesús okitak María noijki ochokatoka. Ijkuak okitak ochokatokaj ikalchanejkauan uan iyolikniuan Lázaro, “oyoltélinki” uan noijki opejki choka (Juan 11:21, 33, 35). Jesús omoyolkoko ijkon ken tejuan sapanoa timoyolkokoaj ijkuak ixpoliui ikaj akin tiktlasojtlaj.

6 Tlen okimachili Jesús techyolchikaua. Techititia ye uan iTajtsin amo kinpaktia ma tiixpoliuikan (Juan 14:9). Jehová kipia chikaualistli para kitlajtlamis mikilistli uan yokijto ayakmo miak poliui ijkon kichiuas.

“¡LÁZARO, XIWALKISA!”

7, 8. 1) ¿Tleka Marta amo okinekiaya ma kachiuakan tetl? 2) ¿Tlen milagro okichi Jesús?

7 Jesús oyajki kanin okitokakej Lázaro uan otsaktoka ika se ueyi tetl. Jesús okijto: “Xikachiwakah n tetl”. Pero Marta amo okinekiaya ma kachiuakan porque yokipiaya naui tonal oixpoliuik Lázaro (Juan 11:39). Marta amo okimatiaya tlen kichiuaskia Jesús para kipaleuis Lázaro.

Ikalchanejkauan Lázaro uan iyolikniuan sapanoa oyolpakej ijkuak okiyolitijkej (Juan 11:38-44).

8 Ijkuak okachijkej tetl, Jesús chikauak okijto: “¡Lázaro, xiwalkisa!”. Ijkuakon, Marta uan María omotlajtlachialtijkej ijkuak okitakej inmikni “owálkiski kikekemelitiwits ika tsótsoli itech ikxiwah iwa itech imawah” (Juan 11:43, 44). ¡Lázaro oksepa oyoltoka! Oksepa okatka iuan ikalchanejkauan uan iyolikniuan. Okinapalojkej (okinauatekej) uan noijki iuan omotlapouijkej. ¡Jesús okiyoliti Lázaro ika se milagro!

“¡TAKOTSI, NE NIMITSILIA, XIMEWA!”

9, 10. 1) ¿Akin okimakak Jesús chikaualistli para kinyolitis akinmej yoixpolikej? 2) ¿Tleka techyolchikaua tlen Biblia techtlapouia?

9 ¿Akin okimakak chikaualistli Jesús para kinyolitis akinmej yoixpolikej? Jesús okitlatlaujti Jehová ijkuak yikiyolitiskia Lázaro. Ik non, Jehová okimakak chikaualistli para ma kiyoliti (xiktlajtolti Juan 11:41, 42). Pero amo san Lázaro okiyoliti. * Biblia techtlapouia itech se ichpokatsin tlen okipiaya 12 xiuitl uan chikauak omokokoaya. Itajtsin omotokayotiaya Jairo uan amo okinpiaya oksekimej ikoneuan. Jairo amo okimatiaya tlen kichiuas uan okitlatlaujti Jesús ma kipajtiti ichpokatsin. Pero ijkuak omotlapouijtoka iuan Jesús, ompa oajsitoj sekimej tlakamej uan okiluijkej: “Mochpotsi yomikki, ¿tlan ok para tikkuejsoa n tlamachti?”. Pero Jesús okilui Jairo: “Amo ximawi, sanwel xitlaneltoka”. Ijkuakon, oyajkej ikalijtik Jairo. Ijkuak yoajsitokaj, Jesús okitak miakej ochokatokaj pero okinmilui: “¿Tleka [...] nonchokah? N ichpotsintli [amo] omikki, sanwel kochi”. Xamo itatajuan ichpokatsin amo okajsikamatkej tlen okinekiaya kijtos. Satepan, Jesús okinmilui ma kisakan akinmej ompa okatkaj uan san ye Jairo uan isiua omokajkej kanin okatka inmichpokatsin. Jesús san yolik okimakitski uan okilui: “¡Takotsi, Ne nimitsilia, ximewa!”. Ximokuayejyeko ken oyolpakej itatajuan ijkuak okitakej omejki uan opejki nejnemi. ¡Jesús okiyoliti ichpokatsin! (Marcos 5:22-24, 35-42; Lucas 8:49-56). Ijkuak Jairo uan isiua kitaskiaj inmichpokatsin, kilnamikiskiaj Jehová okitekitilti Jesús uan ijkon okinpaleui.

10 Akinmej Jesús okinyoliti satepan oksepa oixpolikej. Pero nochi tlen techtlapouia Biblia ijkuak sekimej okinyolitijkej techyolchikaua. Noijki techilnamiktia Jehová kineki kinyolitis akinmej yoixpolikej uan melauak ijkon kichiuas.

¿KEN TECHPALEUIA TIKMATIJ JEHOVÁ OKINYOLITI SEKIMEJ?

Tlatitlanil Pedro okiyoliti se tokni tlen omotokayotiaya Dorcas (Hechos 9:36-42).

Profeta Eliseo okiyoliti se chokotsin (2 Reyes 4:32-37).

11. Ijkon ken kijtoa Eclesiastés 9:5, ¿tlen okipanok Lázaro ijkuak oixpoliuik?

11 Biblia kijtoa “akinmej yoixpolikej ayakmo itlaj kimatij” (Eclesiastés 9:5). Ijkon okipanok Lázaro. Ijkuak otoktoka, amo okimatiaya tlen opanotoka. Ye san okochtoka ijkon ken okijto Jesús (Juan 11:11).

12. ¿Ken tikmatij melauak okiyolitijkej Lázaro?

12 Miakej okitakej ijkuak Jesús okiyoliti Lázaro. Noijki akinmej okikokoliayaj okimatkej ye okichi non milagro. Amikaj uelis kijtoskia amo melauak okiyolitijkej Lázaro porque oksepa oyoltoka (Juan 11:47). Miakej okitatoj Lázaro uan opejki kineltokaj toTajtsin Dios okiualtitlanki Jesús. Non amo okinpakti akinmej okikokoliayaj, ik non, opejkej mokuayejyekoaj ken kimiktiskiaj ye uan Lázaro (Juan 11:53; 12:9-11).

13. ¿Tleka uelis tikneltokaskej Jehová kinyolitis akinmej yoixpolikej?

13 Jehová okichijchi nochi tlen onka, ik non, tikmatij kipia miak chikaualistli para kinyolitis akinmej yoixpolikej. Jesús okijto “nochteh non yomikkeh iwa tooktokeh” kinyolitiskej (Juan 5:28). Non kijtosneki Jehová kinmilnamiktok akinmej kineki kinyolitis. Para ikaj kiyolitis moneki kilnamiktos ken okipiaya iyelis uan ken otlachixtoka. ¿Uelis ijkon kichiuas Jehová? Ma timokuayejyekokan: katej sapanoa miakej sitlalimej itech nochi semanauak pero Biblia kijtoa toTajtsin Dios kimati ken intoka (xiktlajtolti Isaías 40:26). Tla Jehová kilnamiktok itoka sejse sitlali, amo oui kilnamikis ken okatkaj akinmej yoixpolikej uan kinyolitis.

14, 15. ¿Tlen techititia tlen okijto Job?

14 Se itekipanojka Jehová tlen omotokayotiaya Job okineltokaya toTajtsin Dios uelis kinyolitis akinmej yoixpolikej. Ye okijto: “Tla se tlakatl ixpoliui, ¿uelis oksepa yoltos?”. Job okilui Jehová: “Technotsas uan ne nimitsnankilis. Tiknekis tikitas tlen otikchijchi ika momauan”. Tlen okijto Job techititia Jehová kichixtok tonal ijkuak kinyolitis akinmej yoixpolikej (Job 14:13-15).

15 ¿Ken timomachilia ijkuak timokuayejyekoa kinyolitiskej akinmej yoixpolikej? Melauak techyolseuia tikmatij Jehová kineki kinyolitis. Pero xamo ualeua timotlajtlania: “¿Kinyolitiskej nokalchanejkauan uan noyolikniuan?”. Biblia kijtoa akinmej kinyolitiskej uan kanin chantiskej.

‘KIKAKISKEH ITLAJTOL IWA KISASKEH’

16. ¿Ken yetoskej akinmej kinyolitiskej?

16 Akinmej yiuejkika okinyolitijkej oksepa okatkaj nikan tlaltikpak iuan inkalchanejkauan uan inyolikniuan. Ijkon oksepa panos pero okachi kuali yetos. ¿Tleka? Porque akinmej kinyolitiskej uelis nochipa chantiskej itech xochitlali. Noijki ayakmo titlajyouiskej ken axkan. Ayakmo ikaj moteuis, ayakmo yetos tlen amo kuali uan ayakmo timokokoskej.

17. ¿Akinmej kinyolitiskej?

17 ¿Akinmej kinyolitiskej? Jesús okijto: ‘Nochteh non yomikkeh iwa tooktokeh kikakiskeh itlajtol iwa kisaskeh’ (Juan 5:28, 29). Biblia noijki kijtoa: “N weyi atl okintemák non omikkeh ijtik, [noijki] akimeh okatkah intech inmiketekochwah” (Apocalipsis 20:13). Sapanoa miakej kinyolitiskej. Tlatitlanil Pablo okijto “moyolitiskeh, akimeh otlájtlakolchijkeh iwa akimeh amó” [akinmej yolmelauakej uan akinmej amo yolmelauakej] (xiktlajtolti Hechos 24:15). ¿Tlen kijtosneki tlen okijto?

Itech xochitlali kinyolitiskej akinmej yoixpolikej uan yetoskej iuan inkalchanejkauan uan inyolikniuan.

18. ¿Akinmej “yolmelauakej” tlen kinyolitiskej?

18 ¿Akinmej “yolmelauakej”? Ompa pouij itekipanojkauan Jehová yolmelajkej tlen okatkaj achto ualaskia Jesús. Yejuan kinyolitiskej uan chantiskej nikan tlaltikpak. Ompa poui Noé, Abrahán, Sara, Moisés, Rut uan Ester. Hebreos capítulo 11 techtlapouia itech nonmej itekipanojkauan toTajtsin Dios. Pero ¿tlen kinpanos itekipanojkauan tlen axkan ixpoliuij? Yejuan pouij iuan “yolmelauakej” uan noijki kinyolitiskej.

19. 1) ¿Akinmej “amo yolmelauakej”? 2) ¿Tlen uelis kichiuaskej akinmej kinyolitiskej?

19 ¿Akinmej “amo yolmelauakej”? Akinmej amo okixmatkej Jehová. Maski yoixpolikej Jehová amo kinmilkaua uan kinyolitis. Ijkon yejuan uelis kixmatiskej uan kitekichiuiliskej.

20. ¿Akinmej amo kinyolitiskej?

20 ¿Nochtin kinyolitiskej? Amo. Jesús okijto akinmej katej itech “Gehena” amo kinyolitiskej. Itech okseki Biblias tlajtoli Gehena kitlajtolkopaj ken “miktla” (Lucas 12:5; xikita nota 19). ¿Akinmej amo kinyolitiskej? Akinmej amo yolkualmej uan amo okinekej moyolkopaskej. Pero ¿akin uelis kijtos akinmej kinyolitiskej uan akinmej amo? Jehová. Ye Juez tlen okachi Ueyititok, pero noijki yokipejpenki Jesús para ma kinmixkomaka akinmej “yolitokeh iwa akimeh yomikkeh” (Hechos 10:42).

SEKIMEJ KINYOLITIAJ PARA YETOSKEJ ILUIKAK

21, 22. 1) ¿Ken kinyolitiaj akinmej yetoskej iluikak? 2) ¿Akin achto okiyoliti toTajtsin Dios para yetoskia iluikak?

21 Biblia noijki kijtoa sekimej yetoskej iluikak. Yejuan amo kipiaskej intlalnakayo ken tejuan porque kinyolitiaj ken espíritus.

22 ToTajtsin Dios achto okiyoliti Jesús ompa iluikak (Juan 3:13). Eyi tonal satepan ijkuak okimiktijkej, Jehová okiyoliti pero ayakmo okipiaya itlalnakayo (Salmo 16:10; Hechos 13:34, 35). Tlatitlanil Pedro okijto Jesús “omikki itech ikuerpo pero omoyoliti ika espíritu” (1 Pedro 3:18). ToTajtsin Dios okiyoliti Jesús ken se espíritu uan kipia miak chikaualistli (1 Corintios 15:3-6). Pero Biblia kijtoa Jehová amo san Jesús kiyolitiskia ompa iluikak.

23, 24. ¿Akinmej amo miakej ichkamej uan keski?

23 Achto kimiktiskiaj Jesús, ye okinmilui imachtijkauan: “Nio ompa nomechmajmaniliti se lojar” (Juan 14:2). Non kijtosneki sekimej kinyolitiskiaj para yetoskej iluikak iuan Jesús. Ye okijto yejuan yetoskiaj amo miakej ichkamej (Lucas 12:32). Tlatitlanil Juan okinextilijkej Jesús itech iluikak uan ijkon okijto keski yetoskej ompa. Ye okitak Jesús “ipan Siontepetl. Ompa íwa okatkah se siento iwa ome póali iwa n nawi mil (144,000) tlakah” (Apocalipsis 14:1).

24 ¿Keman kinyolitiskiaj 144,000 tlapejpenalmej? Biblia kijtoa kinyolitiskiaj satepan ijkuak Jesús peuaskia tlanauatis iluikak (1 Corintios 15:23). Jesús yitlanauatijtok iluikak uan miakej tlen pouij itech 144,000 yokinyolitijkej uan noijki ompa yikatej. Pero oksekimej ok katej nikan tlaltikpak. Ijkuak ixpoliuij san niman kinyolitiaj iluikak. Pero noijki miakej kinyolitiskej para chantiskej nochipa itech xochitlali.

25. ¿Tlen timomachtiskej?

25 Ayakmo miak poliui Jehová techmakixtis, ayakmo tiixpoliuiskej uan kitlajtlamis mikilistli (xiktlajtolti Isaías 25:8). Pero ¿tlen kichiuaskej 144,000 tlapejpenalmej? Biblia kijtoa ualtlanauatiskej iuan Jesús. Itech okse tlamachtil tikitaskej tlen kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios.

^ párr. 9 Biblia noijki kijtoa okinyolitijkej oksekimej telpokamej uan ichpokamej, akinmej yokipiayaj miak xiuitl, tlakamej, siuamej, israelitas uan tlen okatkaj itech okseki altepemej. Uelis tiktlajtoltis non itech 2 Reyes 4:32-37; 13:20, 21; Mateo 28:5-7; Marcos 5:22-24, 35-42; Lucas 7:11-17 uan Hechos 9:36-42; 20:7-12.