Känändre nekänti

Indice yete känändre

KAPITULO 10

Kukwe metre angeletre aune chokalitre yebätä

Kukwe metre angeletre aune chokalitre yebätä

1. ¿Ñobätä nikwe kukwe mikadre gare jai angeletre yebätä?

ANGELETRE ye tä Jehová monsoitre ngätäite siba. Niaratre ye “Ngöbö monsoi” nieta Bibliabätä (Job 38:7). Aune nikwe Ngöbö monsoitre ye mikadre gare jai ie tö. ¿Angeletre tä dre nuainne? ¿Niaratre nitre dimikani ño mekerabe? ¿Raba ni dimike kä nengwane? (Nota 8 mikadre ñärärä).

2. a) ¿Nirekwe angeletre sribebare? b) ¿Angeletre ye nibe?

2 Kena, nirekwe angeletre sribebare ye nikwe mikadre gare jai. Colosenses 1:16 (TNM) tä niere, Jehovakwe Jesús sribebare käne, ye bitikäre “jondron jökrä kä kwinbätä aune kä tibienbätä sribebare” kwe. “Jondron jökrä kä kwinbätä” sribebare kwe ye ngätäite angeletre tä. ¿Jehovakwe angeletre sribebare nibe? Angeletre ye kwati krubäte nieta Bibliabätä (Salmo 103:20; Apocalipsis 5:11).

3. ¿Angeletre yebätä dre nieta Job 38:4-7 yekänti?

3 Kä tibien sribedre ye känenkri Ngöbökwe angeletre sribebare nieta Bibliabätä arato. Ngöbökwe Kä tibien sribebare ye ngwane, ¿ja namani ruin ño ietre? Kä namani juto krubäte bätätre nieta tärä Job yebätä. Angeletre ye nämäne keteitibe ni ja mräkäre erere Jehová mike täte (Job 38:4-7).

ANGELETRE TÄ NITRE NGÖBÖ MIKAKA TÄTE DIMIKE

4. Angeletre ye töita ni kä tibienbätä yebätä, ¿ye ñokänti gare nie?

4 Ni kä tibienbätä, Jehová tö dre ie ni kräke aune tö Kä tibien tuai ño yebätä angeletre töita käre (Proverbios 8:30, 31; 1 Pedro 1:11, 12). Adán aune Eva ja mikani Ngöbö rüere ye ngwane, angeletre ye namani ulire krubäte raba ruin nuen. Aune kä nengwane nitre kwati ñaka Ngöbö mike täte, yebätä niaratre tä nemen bäri ulire krubäte raba ruin nuen. Akwa ni iti tä ja töi kwite aune tä Ngöbö mike täte ye ngwane, kätä nemen juto krubäte bätätre (Lucas 15:10). Angeletre ye töita nitre Ngöbö mikaka täte yebätä aune Ngöböta angeletre yebiti nitre ye dimike bätä kriemike (Hebreos 1:7, 14). Ani mike gare ruäre jai.

“Ngöbö tikwe käkwe ángel kwe juni aune kwra león kada diri kwe” (Daniel 6:22)

5. ¿Angeletre käkwe nitre Ngöbö mikaka täte dimikani ño mekerabe?

5 Jehovakwe juta Sodoma aune Gomorra ganinte ngwane, angeletre nibu juani kwe Lot bätä Lot mräkätre dimikakäre ngitie (Génesis 19:15, 16). Kä nikani kwati krubäte ta ye bitikäre, Daniel ni Ngöbö kukwei niekä ye kitani kämäkä mobe nguse yete kwra león ngätäite. Akwa kukwe tare ñaka namani bare niarabätä ñan ñobätä aune ‘Ngöbökwe ángel kwe juani aune kwra león kada dikani kwe’ (Daniel 6:22). Siklo kena yete, Ngöbökwe ángel iti juani apóstol Pedro nämäne ngite ye mike kwäre (Hechos 12:6-11). Jesús nämäne Kä tibienbätä ye ngwane angeletre käkwe dimikani. Ñodre, niara ngökani ñöte ye bitikäre angeletre nükani dimike (Marcos 1:13). Aune Jesús murie ketadre ye känenkri, ángel iti nükani känti “mikakäre dite” (Lucas 22:43NGT).

6. a) Angeletre tä nitre Ngöbö mikaka täte dimike kä nengwane, ¿ye ñokänti gare nie? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

6 Kä nengwane angeletre ñaka niena ja mike tuare ni kä tibienbätä ie. Akwa Ngöbö täbe angeletre yebiti nitre niara mikaka täte dimike. ¿Ñokänti gare nie? Biblia tä niere: “Ángel Jehovakwe tä nitre niara jürä ngwanka jabätä ye bäre tibien aune tä niaratre mike kwäre” (Salmo 34:7). Ni kriemikadre ye nita ribere jai, ñan ñobätä aune ni rüe dite krubäte tärä abokän tö ni nuaindi tare. ¿Ye abokän nire nire? ¿Nämänentre medente jatani? ¿Niaratre tö kukwe tare nuaindi ño nibätä? Kukwe ye mikakäre gare jai, Adán aune Eva sribebare ye bitikäre dre namani bare ye ani mike gare jai.

NI RÜE TÄRÄ ABOKÄN ÑAKA TUIN NIE

7. ¿Satana dre nuainbarera ni kwatibätä?

7 Kapitulo 3 yekänti rababa gare nie, ángel iti ja mikani Ngöbö rüere aune tö namani ja tuai gobrane arato. Bibliabätä kädekata “Diablu amne Satana” (Apocalipsis 12:9). Satana tö namani ni kä tibienbätä tuai ja mike Ngöbö rüere arato. Eva ngökani kwe aune yete ja känenkäre tä ni kwati ngökö. Akwa nitre ruäre ja ngwani metre Jehovai, ñodre Abel, Enoc aune Noé (Hebreos 11:4, 5, 7TNM).

8. a) ¿Angeletre ruäre ye abokän namani ño chokalire? b) ¿Ñü Kri yete chokalitre dre nuainbare rabatekäre nire?

8 Noé näire, angeletre ruäre ja mikani Ngöbö rüere aune nämäne nüne kä kwinbiti ye tuanimetre kwetre nünankäre Kä tibienbätä ni erere. ¿Ñobätä? Niaratre tö namani ja mikai gure meritre ben nieta Bibliabätä (ñäkädre Génesis 6:1, 2 yebätä). * Akwa ye ñaka nuaindre kwetre näre (Judas 6TNM). Angeletre ja mikani Ngöbö rüere ye erere, nitre jökrä bäsi kä ye näire nämäne kukwe blo nuainne krubäte. Jehovakwe ñü kri mikani näkäin Kä jökräbiti tibien nitre töi käme gatekäre. Akwa nitre niara mikaka täte metre ye mikani kwäre kwe (Génesis 7:17, 23). Angeletre käme ye nikaninta kä kwinbiti ne kwe ñaka murie reketadre ñöte. Bibliabätä angeletre käme ye kädekata “üai käme” o chokalitre. Niaratre ja mikani Satanakri aune Satana namani niaratre gobraine (Mateo 9:34).

9. a) Chokalitre nikaninta kä kwinbiti ye ngwane, ¿dre namani bare bätätre? b) ¿Nibike dre mike gare jai?

9 Chokalitre nikaninta kä kwinbiti ye ngwane, Jehovakwe ñaka tuanimetre nementa monsoitre mada ye ngätäite (2 Pedro 2:4TNM). Chokalitre ñaka raba ja kwiteta ni kä tibienbätä erere, akwa niaratre tä jankunu “ni ngökö kwati kä jökräbti temen” (Apocalipsis 12:9; 1 Juan 5:19). Chokalitre tä ni kwati ngökö ño ye ani mike gare jai (ñäkädre 2 Corintios 2:11 yebätä). *

¿CHOKALITRE TÄ NI NGÖKÖ ÑO?

10. ¿Chokalitre tä ni ngökö ño?

10 Chokalitre tä ni ngökö kö okwä keta kabrebiti. Nitre ruäre tä blite metre bentre o tä nitre mada mike blite bentre ja kräke, ñodre, sukia o ni iti ja mäkäkä chokabe yebiti. Nitre tä ye erere nuainne ngwane tä ja mäke chokabe meden gärätä. Kukwe meden nuainta ja mäkäkäre chokabe ye nikwe ñaka nuaindre jire chi nieta Ngöbökwe nie (Gálatas 5:19-21TNM). Ni muntiaka tä kö okwä mike jondron nire känsenta kakäre, ye erere chokalitre tä kukwe keta kabrebiti ni ngökö ni gobrainkäre (nota 26 mikadre ñärärä).

11. a) ¿Sukia ye tä dre nuainne? b) ¿Ñobätä ni ñaka rikadre sukia yekänti?

11 Chokalitre tä ni ngökö sukia yebiti, ñan ñobätä aune sukia ye tä chokalitre die yebiti kukwe rabadre bare ja känenkäre ye mike gare. Nitre ruäre tä astrología aune horóscopo yebiti kukwe ja känenkäre mike gare aune köböta ye dre gärätä mikata gare kwetre. Kukwe ye ñaka blo nitre ruäre tä nütüre, akwa ye köböite kukwe tare tä nemen niaratre kisete. Chokalitre tä sukia dimike kukwe mike gare nieta Bibliabätä. Ñodre, “meri bati btä üai käme nämane, kä nämane mike sukiare” kukwe rabadre bare ja känenkäre mikakäre gare, yebätä Hechos 16:16-18 tä blite. Apóstol Pablo chokali ye juanintari mento meri bati yebätä ngwane, meri ye ñaka namanina sukiare.

12. a) Ja töi mikadre blite ni krütani yebe, ¿ye ñobätä raba kukwe tare mike ni kisete? b) Kukwe jökrä tä ni mike ja kete chokabe, ¿ye ñobätä nitre kristiano ñaka nuainne?

12 Ni raba blite nitre krütani yebe nieta, yebiti chokalitre tä ni ngökö arato. Nitre krütani ye tä nüne kä madakänti, raba blite nibe, raba ni dimike o ni nuainne tare ye chokalitre tö ni tuai mike era jai. Nitre ruäre kän mräkä o ja ketamuko kwe tä krüte ye ngwane, tätre ja töi mike niken sukia yekänti ne kwe blitadre kwe ni krütani yebe. Aune sukia ye tä kukwe niere ni krütani yebätä o tä ja kukwei mike ni krütani ye erere raba ruin nuen. Nitre ye tä blite ni krütani yebe raba nemen ruin ietre, akwa erametre niaratre tä blite chokalitre ben (1 Samuel 28:3-19). Ni iti tä krüte ye ngwane, kukwe keta kabre nuainta, ñan ñobätä aune nitre tä nütüre ni krütani ye tä niken nüne kä madakänti. Ñodre, jondron mikata ni krütani doboi yebiti aune ni krütani ngwäteita. Nitre kristiano ñaka tä kukwe ye nuainne ngwane, mräkätre aune nitre nünanka bäre ye ruäre tä ñäke rüere, ñäke tare ietre o ja kukwei ötö ietre. Akwa nitre kristiano ie gare nitre krütani ye ñaka tä niken nüne kä madakänti. Ni ñaka raba blite ni krütani yebe, niaratre ñaka raba ni dimike o ni nuainne tare (Salmo 115:17). Aisete mäkwe ja ngübabiti kukwe yebätä. Mäkwe ñaka ja töi mika blite ni krütani yebe o chokalitre yebe aune kukwe jökrä tä ni mike ja kete chokabe ye mäkwe ñaka nuain (ñäkädre Deuteronomio 18:10, 11 yebätä; * Isaías 8:19).

13. Nitre kwati nämäne chokalitre jürä ngwen jabätä, ¿akwa jürä täbe bätätre ya?

13 Chokalitre ñaka tä nitre ngökö jerekäbe, ñakare aune tä nitre ngwen nikenkä arato. Kä nengwane, ‘kä kitera nemen braibe’ Satana aune chokalitre käne kukwe käme nuainkäre Kä tibienbätä ye gare ietre, ñan ñobätä aune Ngöbö köböra niaratre ketebätä kukwe yebätä. Ye medenbätä, tätre kukwe käme nuainne bäri aune tätre bäri rubun krubäte (Apocalipsis 12:12, 17). Nitre kwati krubäte nämäne chokalitre jürä ngwen jabätä, akwa nengwane jürä ñaka niena bätätre. ¿Ye namani bare ño ietre?

¿DRE NUAINDRE JA KRIEMIKAKÄRE AUNE RABAKÄRE KWÄRE CHOKALITRE YEBÄTÄ?

14. Nitre kristiano siklo kena ye erere, ¿nikwe dre nuaindre rabakäre kwäre chokalitre yebätä?

14 Ni raba ja kriemike aune nemen ño kwäre chokalitre yebätä ye Biblia tä niere nie. Ñodre, siklo kena yete, nitre nünanka juta Éfeso yekänti ye ruäre jämi ja mike kristiano ye känenkri nämänentre blite chokalitre ben. ¿Niaratre dre nuainbare rabakäre kwäre chokalitre yebätä? Biblia tä niere: “Ni kwati kwrarekwrare amne [...] sukiare abko käkwe täräkwata ja töitikakrä kwetre rabakäre kwrare amne sukiare, ye ükaninkrö jökrä, [...] bti kukwani jökrä kwetre ni jökrä okwäbti” (Hechos 19:19). Niaratre tö namani ja mikai kristiano, yebätä tärä ja mikakäre sukiare ye jökrä kukwani kwetre. Kä nengwane ni rabadre ye erere nuainne arato. Jehová mikakäre täte, dre dre tä ni mike ja kete chokabe ye jökrä nikwe kitadrekä o kukwadre. Ñodre, tärä, täräkwata, horóscopo, película, musika o jondron mada tä sukia aune chokalitre bämike kwin ni okwäte ye jökrä kitadrekä o kukwadre. Arato kruso aune nün ngätä ye jökrä kitadrekä (1 Corintios 10:21TNM).

15. ¿Nikwe dre nuaindre mada ja kriemikakäre Satana aune chokalitre yebätä?

15 Nitre nünanka Éfeso nämäne ja mike sukiare käkwe tärä kwetre kukwani ye käi nikani ruäre ta ye bitikäre, apóstol Pablo niebare niaratre nämäne “rüre” jankunu “üai kämekäme” yebe (Efesios 6:12). Niaratre tärä kwetre ye kukwanina, akwa chokalitre töi nämäne jankunu niaratre nuainbätä tare. Yebätä, ¿dre namani nuaindre mada nitre kristiano yei? Pablo niebare ietre: “Tödeka escudo kri kwrere ye munkwe dian kisete” (Efesios 6:16TNM). Ni rükä tä niken rüre ye ngwane, escudo tä kriemike ye kwrere tödeka tä ni kriemike chokalitre yebätä. Jehová raba ni kriemike yei nita tö ngwen kwatibe ngwane, Satana aune chokalitre tä ja mike ni rüere yebätä nikwe kä ngwain nüke jai (Mateo 17:20).

16. ¿Nikwe dre nuaindre tödekakäre bäri Jehovai?

16 ¿Nikwe dre nuaindre tödekakäre bäri Jehovai? Nikwe ñäkädre köbö kwatire kwatire Bibliabätä aune Jehová raba ni kriemike yei nikwe tö ngwandre. Nita tödeke kwatibe Jehovai ngwane, Satana aune chokalitre ñaka ni nuaindi tare (1 Juan 5:4, 5).

17. ¿Nikwe dre nuaindre mada ja kriemikakäre chokalitre yebätä?

17 Nitre kristiano Éfeso rabadre kukwe mada nuainne. Niaratre nämäne nüne yekänti ja keta nämäne krubäte chokabe. Aisete Pablokwe niebare ietre: “Kä jökrä ngwane munkwe orasion nuain” (Efesios 6:18TNM). Jehovakwe niaratre kriemikadre ye ribedre käre kwetre ie. Nitre kwati krubäte tä ja mäke chokabe ye ngätäite nita nüne arato. Yebätä, Jehovakwe ni kriemikadre ye nikwe ribedre ie aune nita orare ie ye ngwane, nikwe niara kä ye kädekadrete (ñäkädre Proverbios 18:10 yebätä). * Jehovakwe ni mikadre kwäre Satana yebätä ye nikwe ribei bati bobu ie ngwane, orasion nikwe ye kai ngäbiti kwe (Salmo 145:19; Mateo 6:13TNM).

18, 19. a) ¿Ni raba Satana aune chokalitre ye ganainne ño? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän mikai gare kapitulo ja känenkäre yekänti?

18 Kukwe tä ni mike ja kete chokabe ye jökrä nikwe kitaikä o kukwai aune Jehovakwe ni kriemikai yei nikwe tö ngwain ngwane, Satana aune chokalitre ñaka ni nuaindi tare. Nikwe ñaka niaratre jürä ngwandre jire jabätä (ñäkädre Santiago 4:7, 8 yebätä). Jehová ye bäri dite chokalitre kräke. Niarakwe chokalitre mikani ja ngie nuin Noé näire aune köböra gainte (Judas 6TNM). Ni ñaka tä kaibe ye mäkwe ngwan törö jai. Jehovata ni kriemike angeletre kwe yebiti (2 Reyes 6:15-17). Jehovata ni dimike ye köböire, nikwe Satana aune chokalitre ganaindi (1 Pedro 5:6, 7; 2 Pedro 2:9TNM).

19 Satana aune chokalitre tä ni kä tibienbätä nuainne tare krubäte ye nibira gare nie. Akwa, ¿ñobätä Ngöbö jämi niaratre gainte? Kukwe ngwantarita ye mikai gare kapitulo ja känenkäre yekänti.

^ párr. 8 Génesis 6:1, 2, (JK): “Ni jatanina nüne kwati kä nebtä kore angwane, ngäbriänkä merire merire därebare kwati arato. Ni merire merire ne bä namani nuäre nuäre. Angwane abko, Ngöbö ngäbriänkätre namani. Ni merire ne namani tuen kuin jakrä Ngöbö ngäbriänkätreye, aisete Ngöbö ngäbriänkätre ne tö namani meri mden mdenye, erere ben nikani ja mike gure itire itire”.

^ párr. 9 2 Corintios 2:11, (NGT): “Satana ñan raba ja mike bäri dite ni kräke jire chi; ñobätä ñan aune niara sribire ño gare nie”.

^ párr. 12 Deuteronomio 18:10, 11: “Nitre ne erere ñaka tädre mun ngätäite: ni ngobo o ngängän kwe mikaka kukwadre ñukwäte, ni sukiare, ni ja di käräkä chokai, ni kukwe ngwarbe mikaka era jai, ni kwrare, ni ngürün kitaka ni madabätä o ni nänkä ni blitaka chokabe yekänti o ni kukwe rabai bare ja känenkäre niekä o ni kukwe ngwantarikä ni krütani ie”.

^ párr. 17 Proverbios 18:10: “Jehová kä ye abokän torre dite. Ni kukwe kwin nuainkä ye tä nen kokwäre aune tä nemen kriemikani”.