KAPITULO 10
Ja smeranil sbʼaja anjelik soka pukujik
1. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jnebʼtik sbʼaja anjeliki?
JA Jyoba wa skʼana oj jnatik sbʼaj ja anjeliki, pes yujni kʼotel spamilya. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk «yuntikil ja Dyosi» (Job 38:7). ¿Jasa wa skʼulane ja anjeliki? ¿Jastal skoltaye ja kristyano ja najate? ¿Wanto maʼ xbʼobʼ skoltayotike? (Kʼela ja nota 8).
2. a) ¿Maʼ skʼulan ja anjeliki? b) ¿Janekʼ anjelik ay?
2 Pe bʼajtan, tʼilan oj jnatik maʼ skʼulan ja anjeliki. Ja Colosenses 1:16 wa xyala ja Jyoba jani skʼulan bʼajtan ja Jesús, sok tsaʼan skʼulan «spetzanil ja jas ayi, [...] sea ja ba satqʼuinali ma ja ba luumi». Ja it ti chʼikane ja anjeliki. ¿Janekʼ anjelik skʼulan ja Jyoba? Ja Biblia wa xyala ay jitsan miyonik anjelik (Salmo 103:20; Apocalipsis [Revelación] 5:11).
3. ¿Jasa wa xyala ja Job 38:4-7 sbʼaja anjeliki?
3 Ja Biblia cha wa xyala ja Dyos skʼulan ja anjelik bʼajtanto oj skʼuluk ja Luʼumi. ¿Jastal yabʼye yajni kʼulaji ja Luʼumi? Ja libro bʼa Job wa xyala jel gustoʼaxiye juntiro. Yibʼanale ja anjeliki jun ita pamilya ajyiye sok tsoman wane yaʼteltajel ajyi ja Jyoba (Job 38:4-7).
JA ANJELIK WA SKOLTAYE JA YAʼTIJUMIK DYOS
4. ¿Jastal wa xnaʼatik ja anjelik wa xcham skʼujole sbʼaja kristyanoʼiki?
4 Ja anjelik tolabida wa xcham skʼujole sbʼaja kristyanoʼik sok ja jas wa skʼana ja Jyoba sbʼa yeʼnle sok sbʼaja Luʼumi (Proverbios 8:30, 31; 1 Pedro 1:11, 12). Jelni maʼ tristeʼaxiye yajni yilawe ja Adán sok ja Eva skʼokowe abʼal. Sok masto maʼ wa x-och stristeʼile yajni wa xyilawe jitsan kristyano mi skʼuʼaneyi ja Dyosi. Pe jel xgustoʼaxiye yajni wa xyilawe ay maʼ wa sutxi skʼujol sok wa xkumxi soka Dyosi (Lucas 15:10). Ja anjelik jelni xcham skʼujole sbʼaja yaʼtijumik ja Dyosi. Ja Jyoba wa xya makunuk ja anjelik bʼa oj skoltayotik sok bʼa oj stalnayotik (Hebreos 1:7, 14). La kiltik jujuntik sjejel.
«Ja jDyosi sjeka ja yanjeli sok smaka ja stiʼ ja chojiki» (Daniel 6:22).
5. ¿Jastal koltajiye ja yaʼtijumik Dyos bʼa najate yuja anjeliki?
5 Ja Jyoba sjeka chabʼ anjelik bʼa waj skoltaye ja Lot sok ja spamilya bʼa oj eluke ja bʼa chonabʼik Sodoma sok Gomorra bʼa jachuk mi oj chamuke (Génesis 19:15, 16). Jitsan lek jabʼil tsaʼan, ja Daniel jipji bʼa skʼejnal choj. Pe mini jas ekʼ sbʼaj yujni ja Dyosi «sjeka ja yanjeli sok smaka ja stiʼ ja chojiki» (Daniel 6:22). Jaxa bʼa bʼajtan siglo, ja Dyos sjeka jun anjel bʼa yajel eluk ja bʼa preso ja Pedro (Hechos 12:6-11). Ja anjelik cha skoltaye ja Jesús yajni ti ajyi bʼa Luʼum. Sok yajni yiʼajta jaʼi, cha koltaji yuj jujuntik anjelik (Marcos 1:13). Sok yajni ojxta chamuk, ‹jak ajukyi yip› yuj jun anjel (Lucas 22:43).
6. a) ¿Jastal wa xnaʼatik ja anjelik wa skoltaye ja yaʼtijumik Dyos bʼa jtyempotik? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?
6 Ja bʼa jtyempotiki, ja anjeliki mixa sjeʼa sbʼaje jmoktik. Pe ja Dyos wanto yajel makunuk bʼa skoltajel ja yaʼtijumiki. ¿Jastal wa xnaʼatik? Ja Biblia wa xyala: «Ja yanjel ja Jyoba tini wa x-ajyi ekʼ bʼa sjoyanal ja matik wa xiwyeyuji, sok wa skoltay» (Salmo 34:7). Wani xkʼanatik ay maʼ oj stalnayotik yujni ay jujuntik jkontratik jel yipe bʼa wa skʼanawe oj yixtalaʼukotik. ¿Machunkiluke? ¿Bʼa jakyeʼa? ¿Jastal wa skʼanawe oj yixtalaʼukotik? Bʼa oj jnatik, la kiltik jasa ekʼ tsaʼan yajni kʼulajiye ja Adán sok ja Eva.
AY KIʼOJTIK JUJUNTIK JKONTRATIK IKʼ ASONE
7. ¿Jasa skʼulunejyi ja Satanás jitsan lek kristyano?
7 Ja bʼa kapitulo 3 jnebʼatik jun anjel och skontraʼuk ja Dyosi sok skʼana yeʼn oj yayi mandar ja tuki. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk Dyablo sok Satanás (Apocalipsis 12:9). Ja Satanás cha skʼana oj skʼok-e abʼal ja kristyano jumasaʼ. Bʼobʼni sloʼlay ja Eva, sok man wego sloʼlunej jitsan lek kristyano. Pe jujuntik toj ajyiye soka Jyoba, jastal ja Abel, Enoc sok ja Noé (Hebreos 11:4, 5, 7).
8. a) ¿Jastal paxye pukujik jujuntik anjelik? b) ¿Jasa skʼulane ja pukujik bʼa kanel sakʼan ja bʼa Bʼutʼ Jaʼ?
8 Ja bʼa skʼakʼujik ja Noé, jujuntik anjelik paxye kʼoka abʼalik sok koyejan bʼa Luʼum bʼa oj ajyuke jastal winik. ¿Jas yuj? Ja Biblia wa xyala yujbʼi skʼanawe oj ajyuk xcheʼume (kʼuman ja Génesis 6:2). Pe ja yeʼnle mini sbʼejuk oj skʼuluke ja jaw (Judas 6). Jastalni ja anjelik kʼoka abʼalik, tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano ja bʼa tyempo jaw kʼe och skʼabʼe sok kʼe syajbʼese ja tuki. Ja Jyoba xchʼaya snajel ja kristyanoʼik jel malo bʼa jun bʼutʼ jaʼ bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Pe yakan sakʼan ja yaʼtijumik toji (Génesis 7:17, 23). Bʼa oj kanuke sakʼan ja bʼa Bʼutʼ Jaʼ, ja anjelik kʼoka abʼaliki kumxiye bʼa satkʼinal. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk pukujik. Ja yeʼnle stsaʼawe oj ajyuke bʼa sparte ja Satanás, sok kʼot yajwaluke (Mateo 9:34).
9. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja pukujik yajni kumxiye ja bʼa satkʼinali? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ochi?
9 Yajni ja pukujik kumxiye ja bʼa satkʼinal, ja Jyoba mixa ya ochuk ja bʼa spamilya (2 Pedro 2:4). Anima ja pukujik mixa xbʼobʼ paxuke winikil, waneni «slola[jel] spetzanil ja cristiano ja ba mundoi» (Apocalipsis 12:9; 1 Juan 5:19). La kiltik jastal wa sloʼlaye jitsan kristyano (kʼuman ja 2 Corintios 2:11).
JASTAL WA XLOʼLAJIYE JA KRISTYANOʼIK YUJA PUKUJIKI
10. ¿Jastal wa xloʼlajiye ja kristyanoʼik yuja pukujiki?
10 Ja pukujiki wa sloʼlaye ja kristyanoʼik bʼa tuktukil modo. Jujuntik wa skʼumane ja pukujiki ma wa smajawe pilan kristyano, jastal jun brujo, jun ajnanum ma jun espiritista. Ja it wa sbʼiʼilan aʼtel sok pukuj. Ja Dyos wa skʼanakitik mok jkʼuluktik chikan jastik bʼa ti chʼikan soka pukujiki (Gálatas 5:19-21). Jastalni ja yama chanteʼik wa xyawe makunuk trampaʼik, ja pukujiki cha wani xyawe makunuk trampaʼik bʼa oj sloʼlaye sok bʼa oj yixtalaʼuke ja kristyano jumasaʼ (kʼela ja nota 25).
11. a) ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa kʼintanel? b) ¿Jas yuj tʼilan la jtalnay jbʼajtik?
11 Jun modo jastal wa xloʼlaniye ja pukujiki jani soka kʼintanel. Ja it jani wa smajawe ja yip ja pukujik bʼa snajel ja jas ojto ekʼuki ma ja jas mi xnaxi. Chomajkil tey ja ajnanel sok ja maʼ wa spita chikʼi. Jitsan wa skʼuʼane ja jastik jaw mini maloʼuk, pe ja smeranili jelni xiwela sbʼaj. Ja Biblia wa sjeʼa ja pukujiki wani skoltaye ja kʼintanumiki. Jun sjejel, ja bʼa Hechos 16:16-18 wa staʼa tiʼal bʼa jun akʼix bʼa wa xyala ja jas ojto ekʼuki, pes yujni «tey juntiro soc ja pucuji, jayuj huax bob yujil ja qʼuintaneli». Yajni ja jekabʼanum Pablo ya elyi ja pukuji, ja akʼixi chʼayuj ja ipal jaw.
12. a) ¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj slejel modo loʼilanel soka chamwiniki? b) ¿Jas yuj ja kʼuʼumanik Dyos mini skʼulane chikan jasunuk bʼa ti chʼikan jastik bʼa pukuj?
12 Ja pukujiki cha wani skʼanawe oj jkʼuʼuktik ja matik chamelexa teye sakʼan bʼa jun lugar sok wa xbʼobʼ staʼotike loʼil, wa xbʼobʼ skoltayotike ma wa xbʼobʼ yixtalanotike. Yajni ay maʼ wa xchami, bʼobʼta ja spamilya wa sleʼawe ja skoltanel jun kristyano bʼa wa xyala wa xbʼobʼ loʼilanuk soka chamwiniki, jastal jun espiritista. Bʼobʼta wa xyala jun jasunuk sbʼaja maʼ chamta ma jach wa xkʼumani jastal ja chamwiniki. Bʼobʼta ja yeʼn wa skʼuʼan jani meran wan loʼil soka chamwiniki, pe jani wan loʼil soka pukuji (1 Samuel 28:3-19). Jitsan kostumbre sbʼaja yajni ay maʼ wa xchami tini elel bʼa skʼuʼajel ja matik chamelexa teye sakʼan bʼa jun lugar. Ja kostumbreʼik it tey ja yajelyi skʼijnal, skʼintajel jabʼil jabʼil, yajelyi swaʼele, sok wa skʼulane jujuntik kostumbreʼik yajni wa stalnaye ja skwerpo ja chamwiniki bʼa ti chʼikan jastik bʼa pukuj. Yajni ja kʼuʼumanik Dyos mi skʼulane, bʼobʼta oj kʼenajuke, oj utjuke ma mixa oj kʼumajuke yuja spamilyaʼe ma ja sbesinoʼe. Pe ja kʼuʼumanik Dyosi wa snaʼawe ja chamwiniki mixa sakʼanuke bʼa pilan lugar. Mixa xbʼobʼ loʼilanukotiksoke, jaxa yeʼnle mi xbʼobʼ skoltayotike sok mi xbʼobʼ yixtalaʼukotike (Salmo 115:17). Ja yuj jel tʼilan la jtalnay jbʼajtik. Mok jletik modo stajel loʼil ja chamwiniki ma ja pukujiki, sok mok jkʼuluktik chikan jasunuk bʼa ti chʼikan soka pukuji (kʼuman ja Deuteronomio 18:10, 11; Isaías 8:19).
13. ¿Jasa lajxelyujile jitsan kristyano bʼa wa xiwyeyuj ajyi ja pukujiki?
13 Chomajkil, mi kechanuk wa sloʼlaye ja kristyano jumasaʼ, cha wani xya xiwuke. Pe ja Satanás sok ja spukujiki wani snaʼawe ‹bʼisubʼalxa lek ja styempoʼe› bʼa skʼulajel ja jastik mi lekuki, yujni ojxta timjuke yuja Dyosi. Ja yuj masni jelxa kʼakʼe sok wa x-ixtalaniye (Apocalipsis 12:12, 17). Pe jitsan mil kristyano bʼa wa xiwyeyuj ajyi ja pukujiki mixatoni xiwye. ¿Jastal lajxiyujile?
JASTAL STALNAJEL JBʼAJTIK SOK ELEL LIBRE SOKA PUKUJI
14. Jastalni ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo, ¿jastal oj elkotik libre soka pukujiki?
14 Ja Biblia wa xyala kabʼtik jastal oj jtalnay jbʼajtik sok oj elkotik libre soka pukujiki. Jun sjejel, ja bʼa bʼajtan siglo, ja swinkil ja chonabʼ bʼa Éfeso wa staʼawe loʼil ajyi ja pukujiki bʼajtanto oj kʼotuke nebʼumanik. ¿Jastal elye libre? Ja Biblia wa xyala: «Jaxa yenlei chʼac yie jan ja slibroe ja it huax maconi yujile soc ja yajnanele [...], ti chʼac stziquea» (Hechos 19:19). Yuja wa skʼanawe oj ochuke nebʼumanik, stsikawe yibʼanal ja slibroʼe bʼa magia. Ja bʼa jkʼakʼujtiki, tʼilani jach oj cha jkʼuluktik. Bʼa oj kaʼteltaytik ja Jyoba, tʼilani oj jchʼaytik snajel yibʼanal ja jastik ti chʼikan soka pukujiki. Ja it tey ja libroʼik, rebistaʼik, pelikulaʼik, kʼin, tajnelik, ma jastik junuk bʼa wa xchiktes ja magia sok ja pukujik bʼa lajansok wa xpaywani ma lek skʼeljel. Cha ti chʼikan ja jastik wa slapawe ma wa xchupuwe bʼa stalnajel sbʼaje ja bʼa mi lekuki (1 Corintios 10:21, TNM).
15. ¿Jasa mas oj jkʼuluktik bʼa oj jtalnay jbʼajtik soka Satanás sok ja pukujiki?
15 Jujuntik jabʼil tsaʼan yajni ja swinkil Éfeso xchʼayawe snajel ja slibroʼe bʼa magia, ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan bʼa waneto «pleito» soka skontraʼe bʼa «icʼ ason aye» (Efesios 6:12). Ja pukujiki wantoni sleʼawe modo bʼa oj yixtalaʼuke ja nebʼumaniki. Anto, ¿jasun mas oj skʼuluke? Bʼa oj skoltay sbʼaje ja bʼa yixtalanel ja Satanás, ja Pablo yala: «Iʼajik ja niwan escudo ja bʼa skʼuʼajeli» (Efesios 6:16, TNM). Jastalni jun escudo wa smaka ja kʼakʼanum bʼa jun tiroʼanel, ja jkʼuʼajeltiki oj skoltayotik sbʼaja tiroʼanel soka pukujiki. Ta wa xjipa jkʼujoltik oj stalnayotik ja Jyoba, ojni kuchkujtik ja yixtalanel ja Satanás sok ja pukujiki (Mateo 17:20).
16. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj yijbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba?
16 ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj yijbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba? Jani skʼumajel kʼakʼu kʼakʼu ja Biblia sok snebʼjel sjipjel jkʼujoltik bʼa ojni stalnayotik ja Dyosi. Ta ay kiʼojtik jun tsatsal skʼuʼajel bʼa Jyoba, ja Satanás sok ja spukujiki mini oj bʼobʼ yixtalaʼukotik (1 Juan 5:5).
17. ¿Jasa mas tʼilan oj jkʼuluktik bʼa stalnajel jbʼajtik soka pukujiki?
17 Ja nebʼumanik bʼa Éfeso aytoni jas mas oj skʼuluke. Ti aye bʼa jun chonabʼ bʼutʼel aʼtel sok pukuj. Ja yuj alji yabʼye yuja Pablo bʼa tʼilan oj yaweyi orasyon ‹tolabida› (Efesios 6:18). Bʼa spetsanil ekʼele, tʼilani oj skʼaneyi ja stalnanel ja Jyoba. Ja keʼntiki cha teytik bʼa jun luʼumkʼinal bʼutʼel aʼtel sok pukuj. Ja yujil, la jkʼantikyi ja Jyoba bʼa a-stalnayotik sok la katik makunuk ja sbʼiʼil yajni xkʼumantiki (kʼuman ja Proverbios 18:10). Ta tikʼanxta wa xkʼanatikyi ja Jyoba bʼa aya elkotik libre sbʼaja Satanás, ja yeʼn ojni sjakʼ ja korasyontiki (Salmo 145:19; Mateo 6:13).
18, 19. a) ¿Jastal oj jkʼultik ganar ja tiroʼanel soka Satanás sok ja pukujiki? b) ¿Jas sjobʼjel oj axuk sjakʼjel ja bʼa kapitulo jakumi?
18 Ta wa xchʼayatik snajel ja jastik ti chʼikan soka pukujiki sok wa xjipa jkʼujoltik ja Jyoba oj stalnayotik, ja Satanás sok ja pukujiki mini oj bʼobʼ yixtalaʼukotik. Mokni xiwkotikyujile (kʼuman ja Santiago 4:7, 8). Ja Jyoba masni jel ja yip yuja pukujiki. Ja yeʼn skʼulan kastigar ja bʼa styempo ja Noé, sok wa xnaʼatik ojni xchʼaysnajel ja bʼa tyempo jakumi (Judas 6). Ajuluka kʼujol, mini jtuchʼiluktik ja bʼa tiro it. Ja Jyoba wa xya makunuk ja anjelik bʼa oj stalnayotike (2 Reyes 6:15-17). Soka skoltanel ja Jyoba, ojni jkʼultik ganar ja Satanás sok ja pukujiki (1 Pedro 5:6, 7; 2 Pedro 2:9).
19 Jastalni kilatikta, ja Satanás sok ja spukujiki jelni wane yixtalajel ja kristyanoʼiki. Ja yuj bʼobʼta wa xjobʼo jbʼajtik: «¿Jas yuj mito xchʼaya snajel ja Dyosi?». Ja sjakʼjeli ti oj axuk bʼa kapitulo jakum.
