Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Isahluko 13

Hlonipha ukuphila ngombana kuvela kuZimu

Hlonipha ukuphila ngombana kuvela kuZimu

1. Ngubani osiphe ukuphila?

UJEHOVA “unguZimu ophilako.” (Joromiya 10:10) Usidalile, wasinikela ukuphila. IBhayibheli lithi: “Nguwe owabumba koke begodu koke okukhona kwadalwa ngentando yakho.” (IsAmbulo 4:11) Yeke, uJehova ufuna siphile. Ngikho sithi ipilo isisipho esiligugu uZimu asiphe sona.—Funda iRhubo 36:10, [36:9, NW].

2. Nasizakuphumelela epilweni khuyini okufuze sikwenze?

2 UJehova wasinikela nezinye izinto esizitlhogako, njengokudla namanzi khona sizokuragela phambili siphila. (IzEnzo 17:28) Ngaphezu kwalokho ufuna siyithabele ipilo. (IzEnzo 14:15-17) Nje-ke, nasifuna ukuphumelela epilweni, kufuze silalele imithetho kaZimu.—Isaya 48:17, 18.

UZIMU UZIZWA NJANI NGOKUPHILA?

3. UJehova wamenzani uKhayini ngokubulala u-Abela?

3 IBhayibheli lisifundisa ukuthi ipilwethu, nepilo yabanye abantu iligugu kuJehova. Ngokwesibonelo, ngesikhathi uKhayini—indodana ka-Adamu no-Eva—akwatele umnakwabo u-Abela, uJehova wamyelelisa wathi angavumeli ukukwata kumlawule. Kodwana uKhayini watlhoga indlebe, wakwata kangangobana “wadumela umfowabo u-Abela wambulala.” (Genesisi 4:3-8) Ngebangelo-ke, uJehova wamjezisa uKhayini ngombana abulele u-Abela. (Genesisi 4:9-11) Kusemtarini ukuthi itukuthelo nehloyo kuyingozi khulu, ngombana kungasenza sithande ukulwa sibe nelunya. Umuntu onjalo angekhe akuthole ukuphila okungapheliko. (Funda u-1 Jwanisi 3:15.) Yeke nasifuna ukuthabisa uJehova, kufuze sizifundise ukuthanda woke umuntu.—1 Jwanisi 3:11, 12.

4. Omunye wemithetho uZimu ayibekela ama-Israyeli usifundisani ngepilo?

4 Eminyakeni eziinkulungwana ngemva kwalokho, uJehova wanikela uMosi imiThetho eliTjhumi eveza indlela uZimu aqala ngayo ipilo. Omunye wemithetho le uthi: “Ungabulali.” (Duteronomi 5:17) Nange umuntu abulala omunye ngehloso, naye bekufuze abulawe.

5. UZimu uzizwa njani ngokurhulula umbungu?

5 UZimu uzizwa njani ngokurhulula umbungu? Ngitjho nepilo yomntwana ongakabelethwa iligugu kuJehova. EmThethweni uJehova awunikela ama-Israyeli, uJehova wathi nangabe umuntu ulimaza umma osidisi bese umntwanakhe uyafa, umuntu loyo kufuze abulawe. (Funda u-Eksodusi 21:22, 23; NW, iRhubo 127:3.) Lokho kusifundisa ukuthi ukurhulula umbungu akukalungi.—Qala isiThasiselo 28.

6, 7. Simtjengisa njani uJehova bona siyayihlonipha ipilo?

6 Alo thina kufuze simtjengise njani uJehova ukuthi ipilwethu neyabanye iligugu? Akukafaneli bona senze nanyana yini engafaka ukuphila kwethu nokwabanye engozini. Yeke angekhe sibheme igwayi, isangu, neendakamizwa, ngombana zingasilimaza bezisibulale.

7 UZimu usiphe ukuphila nomzimba, yeke kufuze sizisebenzise ngendlela yena afuna ngayo. Yeke, kufuze siyitlhogomele imizimba yethu. Nasingenzi njalo, sizokuba babantu abasilapheleko emehlweni kaZimu. (Roma 6:19; 12:1; 2 Korinte 7:1) Nasingayihloniphiko ipilo, akukghonakali bona singakhonza uJehova owasinikela yona. Ngitjho nanyana kubudisi ukulisa imikghwa emimbi, uJehova uzosisiza nakube thina senza koke esingakwenza bona sithathe ipilo njengento eligugu.

8. Khuyini okufuze siyenze nasizakuqiniseka bona asifaki ukuphila kwethu nokwabanye engozini?

8 Sesifundile kwanjesi bona ipilo isisipho esiligugu. UJehova uyasithemba, uyazi ukuthi sizokwenza koke okusemandlenethu bona singakufaki ukuphila kwethu nokwabanye engozini. Lokho sikwenza ngokutjheja indlela esitjhayela ngayo iinkoloyi, iinkuta nezinye iinkhwelo. Asithomi singenele zemidlalo yokulwa. (IRhubo 11:5) Namakhayethu kufuze siqiniseke bona aphephile. UJehova watjela ama-Israyeli ukuthi: “Nawakha ikumba etja, yakha nesirhodlwana seengodo phezu kwephahla layo ukuze ungaziletheli umlandu weengazi nakwenzeka bona kube nomuntu othi asephahlenapho amadlheke phasi.”—Duteronomi 22:8.

9. Kufuze siziphathe njani iinlwana?

9 Nendlela esiphatha ngayo iinlwana iqakathekile kuJehova. Uyavuma ukuthi sibulale iinlwana nangabe sifuna ukudla namkha izembatho. Akali ukuthi sizivikele eenlwaneni eziyingozi. (Genesisi 3:21; 9:3; Eksodusi 21:28) Kodwana akukafaneli bona sidlale ngokubulala iinlwana namkha sizihlukumeze.—IzAga 12:10.

IPILO ICWENGILE, NGIKHO KUFUZE SIYIHLONIPHE

10. Sazi njani bona iingazi zifanisela ipilo?

10 Iingazi zicwengile kuJehova, ngombana ipilo yomuntu ifaniswa neengazi. Ngemva kobana uKhayini abulale u-Abela, uJehova wathi kuye: “Iingazi zomfowenu zingililela kangangani ehlabathini!” (Genesisi 4:10) Njengombana iingazi zaka-Abela bezifanisela ukuphila kwakhe, uJehova wajezisa uKhayini ngombana abulele umnakwabo. Nangemva komThwalela wemihleni kaNowa, uJehova wakuveza bona iingazi zifaniswa nokuphila. UJehova wavuma ukuthi uNowa nomndenakhe badle inyama yeenlwana. Wathi: “Yoke into ephilako nekhambako izakuba kukudla kwenu. Njengombana nganinikela iintjalo ezilihlaza, njenganje ngininikela koke.” Kodwana kunento yinye uJehova athe bangayidli: “Akukameli nidle inyama eneengazi ngombana eengazini kunepilo.”—Genesisi 1:29; 9:3, 4.

11. Ngimuphi umthetho uZimu awunikela isitjhaba sakwa-Israyeli omalungana neengazi?

11 Kwathi ngemva kweminyaka eyi-800 uJehova atjela uNowa bona angazidli iingazi, watjela abantu bakhe ukuthi: “Nangabe umuntu wakwa-Israyeli nanyana isikhonzi esiphakathi kwenu sikhamba siyokuzuma inyamazana namkha inyoni edliwako, kufuze siyikhuphe iingazi bese sizivala ngehlabathi.” Wanaba ngokuthi: “Nakuziingazi, akungabi nomuntu ozidlako.” (Levitikusi 17:13, 14) UJehova bekasafuna abantu bakhe bathathe iingazi njengento ecwengileko. Bebangayidla inyama kodwana bangazidli iingazi. Nababulala isilwana, bekufuze bathululele iingazi zaso ehlabathini.

12. AmaKrestu aziqala njani iingazi?

12 Kwathi sekukhambe iminyaka ngemva kokufa kwakaJesu, abapostoli namadoda amadala webandla lamaKrestu eJerusalema bahlangana, baqunta ukuthi ngimiphi imiThetho eyanikelwa u-Israyeli okufuze ilandelwe maKrestu. (Funda izEnzo 15:28, 29; 21:25, NW.) UJehova wawasiza azwisisa bona iingazi zisaqakathekile kuye nokuthi nawo kufuze azithathe njengento ecwengileko. Yeke, amaKrestu wokuthoma bekungakafaneli asele iingazi namkha adle isilwana esingakophiswa kuhle. Nange bakwenza lokho, bekuzokufana nokuthi balotjha abosingazimu nokuthi baziphethe kumbi ngokwamabhayi. Kusukela ngesikhatheso amaKrestu wamambala bewangadli namkha asele iingazi. Kghani kusesenjalo nanamhlanjesi? UJehova usafuna siqale iingazi njengento ecwengileko.

13. Kubayini amaKrestu angafuni ukufaka iingazi emzimbenawo?

13 Kghani lokho kutjho bona amaKrestu kufuze ale ukufakelwa iingazi emzimbenawo? Iye kufanele angathomi azifake. UJehova uthi singazidli namkha sizisele iingazi. Alo, nange udorhodere akutjela bona ungasabuseli utjwala, ungabufaka ngamaphayiphi na emzimbenakho? Angeze wathoma! Kuyafana nangeengazi, umthetho othi ungaziseli iingazi utjho ukuthi ungazifaki emzimbenakho ngamaphayiphi.—Qala isiThasiselo 29.

14, 15. Kuqakatheke kangangani bona umKrestu ayihloniphe ipilo bekalalele noJehova?

14 Alo-ke, kufuze wenzeni udorhodere nakangakutjela ukuthi uzokufa nawungafuni ukufakelwa iingazi emzimbenakho? Omunye nomunye umuntu kufuze azikhethele ukuthi uyafuna na ukulalela umthetho kaZimu omalungana neengazi. AmaKrestu ayasihlonipha isipho esiyipilo uZimu awaphe sona, begodu afuna ezinye iindlela zokwelatjhwa ngaphandle kokufakelwa iingazi emzimbeni.

15 Senza koke esingakwenza bona sihlale siphilile, ngombana ipilo iligugu kuZimu. Kodwana nakuziingazi zona asizifaki emzimbenethu. Kuqakatheke khulu ukulalela uJehova, kunokuthi silinge ukusindisa ipilwethu ngokungamlaleli. UJesu wathi: “Loyo ofuna ukusindisa ipilo yakhe izomlahlekela; kodwana loyo olahlekelwe yipilo yakhe ngebanga lami uzayifumana.” (Matewu 16:25) Sifuna ukulalela uJehova ngombana simthanda. Nguye owazi kuhle okusifaneleko, nokuthi siqala ipilo njengento ecwengileko neligugu kuJehova.—Hebheru 11:6.

16. Kubayini iinceku zakaZimu zizimisele ukumlalela?

16 Abantu abaziinceku zakaZimu ezithembekileko bazimisele ukulalela umthethwakhe omalungana neengazi. Yeke, angekhe badle namkha basele iingazi, begodu abakwamukeli ukulatjhwa ngokuthelwa iingazi. * Kodwana bayakwamukela ukulatjhwa ngezinye iindlela khona bazakusindisa ipilwabo. Bayaqiniseka bona uMdali owadala ipilo neengazi, ukwazi kuhle okubafaneleko. Kghani nawe uyakholwa ukuthi uMdali wethu wazi kuhle bona wena ufanelwe yini?

OKUKUPHELA KWENDLELA YOKUSEBENZISA IINGAZI EVUNYELWA NGUJEHOVA

17. Ngiyiphi okukuphela kwendlela uJehova ayivumelako, ebekufuze kusetjenziswe ngayo iingazi kwa-Israyeli?

17 EmThethweni awunikela uMosi, uJehova wathi kuma-Israyeli: “Ngombana ukuphila kwenyama kuseengazini. Ngimi oninikele iingazi bona nenze ngazo itethelelo yemiphefumulwenu e-aldarini. Ngebanga lokobana iingazi ziletha itethelelo ngepilo ekizo.” (Levitikusi 17:11) Ama-Israyeli nakonako, bekufuze abawe ukulitjalelwa kuJehova ngokuhlaba isilwana kunikelwe ngaso, nangokubawa umphristi bona athathe iingazi zaso azithele phezu kwe-aldari elisethempelini. Le kuphela kwendlela uJehova ebekathi iingazi azisetjenziswe ngayo.

18. Ukuzinikela kwakaJesu kusivulele liphi ithuba?

18 Kwathi bona uJesu eze ephasini, ukunikela ngokuphila kwakhe kwaqeda umthetho wokunikela ngesilwana, namkha iingazi, khona izono zizokulitjalelwa. (Matewu 20:28; Hebheru 10:1) Ipilo kaJesu beyiqakatheke kangangokuthi ngemva kobana uJehova amvusele ezulwini, yanikela abantu ithuba lokuphila ngokungapheliko.—Jwanisi 3:16; Hebheru 9:11, 12; 1 Pitrosi 1:18, 19.

Ungakutjengisa njani bona iingazi nepilo uyakuhlonipha?

19. Kufuze senzeni nasingafuni ukuba ‘mlandu eengazini zabo boke abantu’?

19 Siyamthokoza uJehova ngesipho esikarisa kangaka esiyipilo! Nabantu sifuna ukubatjela ukuthi bakholwe kuJesu khona bazakuthola ukuphila okungapheliko. Siyabathanda abantu, begodu senza koke esingakwenza ekubafundiseni ukuthi itholwa njani ipilo engapheliko. (Hezekiyeli 3:17-21) Njengompostoli uPowula, siyatjho sithi: “Anginamlandu eengazini zabo boke abantu ngombana akhange ngigodle ilitho kini ngokufakaza loke ihlelo lakaZimu.” (IzEnzo 20:26, 27) Asitjengise ukuthi nakukuphila neengazi siyakuhlonipha ngokutjela abantu ngoJehova nobugugu bepilo kuye.

^ isig. 16 Nawufuna ukwazi ngokufakelwa iingazi, qala incwajana ethi Hlala Ethandweni LakaZimu,’ amakhasi 77-79 egadangiswa boFakazi bakaJehova.