Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

14 CAPÍTULO

Familiaykiwan kusisqa kausay

Familiaykiwan kusisqa kausay

1. ¿Allinchu kanman mana casarakuspalla tiyay?

JEHOVÁ DIOSMI familiataqa paqarichiran. Bibliapin willashan warmita kamaspa Adanman pusasqanta. Jinan Adanqa niran: “¡Kaymá! Tulluy tulluyoqqa, aychay aychayoqqa”, nispa (Génesis 2:22, 23). Chhaynapin Diosqa Adanta Evatawan casarachiran. Kunanpas Diosqa matrimonionkuta legalizaspa tiyanankutan munan. Manan munanchu mana casarakuspalla tiyanankutaqa.

2. ¿Imatan Dios munan familiakunapaq?

2 Diosqa munanmi familiakuna kusisqa kausanankuta. Askha familiakunan ichaqa mana kusisqachu kausanku. Bibliapiqa kanmi sumaq consejokuna, chayqa yanapawasunmanmi familianchispi kusisqa kausananchispaq (Lucas 11:28).

QOSAKUNAPAQ CONSEJOKUNA

3, 4. a) ¿Imaynatan qosakuna esposankuta tratananku? b) ¿Imaraykun perdonanakunanku?

3 Bibliapin willan allin qosaqa esposanta munakuywan respetowan tratanan kasqanta (leey Efesios 5:25-29). Qosaqa sumaqtan cariñowan esposanta tratanan. Jinaspapas cuidananmi, manataqmi sufrichinanchu.

4 ¿Imatan ruwanan esposan imapipas pantaqtin? Bibliapin qosakunata nin: “Esposaykichista munakuychis, amataq paykunawanqa phiñakuychischu”, nispa (Colosenses 3:19). Qosakuna, qankunapas pantaq runan kankichis, chaymi esposaykichista perdonanaykichis Diospa perdonasqan kanaykichispaq (Mateo 6:12, 14, 15). Sichus qosapas esposapas listo kashanku perdonanakunankupaq chayqa kusisqan kausanqaku.

5. ¿Imaraykun qosa esposanta respetanan?

5 Qosaqa respetananmi esposanta, chaytan Diosqa munan. Kallpachakunanmi imatachus esposan necesitasqanta yachananpaq, manan faltachinanchu mijunata nitaq p’achatapas. Tiempotapas t’aqananmi imayna sientekusqanta entiendenanpaq. Sichus mana allintachu esposanta tratanqa chayqa, Diosqa manan uyarinqachu mañakusqanta (1 Pedro 3:7). Diosqa llapa serviqninkunatan valoran, manataqmi qharitachu warmimanta aswan allinpaq qhawarin.

6. ¿Imakunata ruwaspan casarasqakuna ‘juj aychalla’ kasqankuta rikuchinku?

6 Jesusmi willaran casarasqakuna ‘manaña iskayñachu kasqankuta aswanpas juj aychallaña’ kasqankuta (Mateo 19:6). Qosaqa manan esposanta juj warmiwan engañananchu nitaq esposapas engañananchu (Proverbios 5:15-21; Hebreos 13:4). Manan warmi-qhari puñuyninkutapas jark’anakunankuchu (1 Corintios 7:3-5). Biblian nin: “Manan pipas cuerpontaqa jayk’aqpas cheqnikunmanchu, aswanpas sumaqtan mijuchin, munakuywantaqmi uywanpas”, nispa. Chhaynatan qosaqa cariñowan esposanta tratanan. Chaywanmi esposaqa kusisqa sientekun (Efesios 5:29).

ESPOSAKUNAPAQ CONSEJOKUNA

7. ¿Imaraykun llapa familiakuna necesitanku juj umalliqta?

7 Llapa familiakunan necesitanku juj umalliqta, chhaynapin llapanku juj jinalla imatapas allinta ruwanqaku. 1 Corintios 11:3 textopin nin: “Criston llapa qhariq umanqa, warmiq umantaq qhari, Cristoq umantaq Dios”, nispa.

8. ¿Imaynatan esposakuna rikuchinkuman qosanku respetasqankuta?

8 Qosakuna pantaq runaña kanku chaypas, esposakunaqa apoyanankun imachus decidisqanpi sonqomantataq yanapananku, chayqa familiaq allinninpaqmi kanqa (1 Pedro 3:1-6). Bibliapin nin: “Esposakuna, qosaykichista anchata respetaychis”, nispa (Efesios 5:33). Qosan mana iñiqña kanman chaypas respetananmi. Biblian nin: “Esposakuna, qosaykichista k’umuykukuywan kasukuychis, chhaynapin Diospa siminta mana kasukuq qosaqa esposanpa allin kausasqanrayku mana ima rimapayasqalla kasukuq kanqa. Arí, ch’uya kausasqanta, ancha respetoyoq kasqantawan rikuspan kasukuq kanqa”, nispa (1 Pedro 3:1, 2). Mana iñiq qosaqa esposanpa allin ejemplonta rikuspan Diospi iñisqanta respetanqa.

9. a) ¿Imatan esposa ruwanman qosanpa decidisqanwan mana acuerdopichu kaspa? b) ¿Ima consejon kashan esposakunapaq Tito 2:4, 5 textopi?

9 Esposa qosanpa decidisqanwan mana acuerdopichu kanman chayqa, imachus piensasqantan respetowan ninman. Ejemplopaq, Saraqa niranmi imachus piensasqanta Abrahanman manaña gustaranchu chaypas. Jinan Diosqa niran: “Imatachus Sara nisunki chayta ruway”, nispa (Génesis 21:9-12). Qosanpa decidisqan Diospa kamachikuynin contra mana kaqtinqa, esposaqa apoyananmi (Hechos 5:29; Efesios 5:24). Jinaspapas cariñowanmi familianta cuidanan (leey Tito 2:4, 5). Sichus qosanpas wawankunapas rikunqaku paykunapaq imaymana ruwasqanta chayqa, anchatan respetanqaku munakunqakupas (Proverbios 31:10, 28).

¿Imaraykun Sara allin ejemplo esposakunapaq?

10. ¿Ima ninmi Biblia t’aqanakuymanta divorciakuymantapas?

10 Wakin casarasqakunaqa usqhaylla imamantapas divorciakuyta otaq t’aqanakuyta munanku. Bibliapin ichaqa nin: “Esposaqa manan qosanmanta t’aqakunanchu [...] qosapas manan esposantaqa saqenanchu”, nispa (1 Corintios 7:10, 11). Mayninpin ichaqa casarasqakunaqa t’aqanakapuyta atinkuman. Chaymanta astawan informacionta tarinki “Diospa munakuyninpi allinta takyaychis” libropi 219-221 paginakunapi. Chaytaqa manan comuntachu decidinanku. Ichaqa, ¿ima kallaqtinmi divorciakunkuman? Qosa otaq esposa jujwan pantallaqtinmi (Mateo 19:9).

TAYTA-MAMAKUNAPAQ CONSEJOKUNA

Jesusqa allin ejemplon familiapi kaqkunapaq

11. ¿Imatan wawakuna astawan necesitanku?

11 Tayta-mamakuna, tiempota t’aqaychis wawaykichiswan kanaykichispaq, chaytan paykunaqa necesitanku. Jinaspapas Diosmanta yachachinaykichistan astawanqa necesitanku (Deuteronomio 6:4-9).

12. ¿Imatan tayta-mamakuna ruwananku wawankuta protegenankupaq?

12 Satanaspa kamachisqan pachapiqa astawanmi yapakushan millay ruwaykuna. Wakin runakunan wawakunata dañota ruwanku, jujkunataq violanku. Wakin tayta-mamapaqqa sasan wawankuman chaymanta rimapayayqa, ichaqa willanankun imayna protegekuyta. ¡Tayta-mamakuna, wawaykichistan protegenaykichis! * (1 Pedro 5:8.)

13. ¿Imaynatan tayta-mamakuna wawankuta yachachinanku?

13 Wawakunataqa tayta-mamanmi yachachinan imayna portakuyta. Wawakunaqa necesitankun corregisqa kayta. Ichaqa manan jayk’aqpas phiñasqa kashaspaqa correginaykichu. Nitaq rimasqaykiwan espadawan jinaqa k’irinaykichu (Proverbios 12:18). Aswanmi sumaqllata reparachinayki imarayku kasukuy allinninpaq kasqanta (Efesios 6:4; Hebreos 12:9-11; qhaway 30 willakuyta).

WAWAKUNAPAQ CONSEJOKUNA

14, 15. ¿Imaraykun wawakuna tayta-mamankuta kasukunanku?

14 Jesusqa tukuypin Papanta kasukuran mayninpi sasaña karan chaypas (Lucas 22:42; Juan 8:28, 29). Jehová Diosqa munanmi wawakuna tayta-mamankuta kasunankuta (Efesios 6:1-3).

15 Yaqapaschá mana facilchu kanqa tayta-mamaykita kasukuyqa. Ichaqa kasukuqtiykiqa Jehová Diospas tayta-mamaykipas anchatan kusikunqaku * (Proverbios 1:8; 6:20; 23:22-25).

¿Iman wayna-sipaskunata yanapanqa tentacionpi tarikuqtinku Diosta kasukunankupaq?

16. a) ¿Imaynatan Satanás wayna-sipaskunata mana allinkunata ruwachin? b) ¿Imaraykun amigoykikuna Jehová Diosta munakunanku?

16 Satanasqa juj wayna-sipaskunawanmi mana allinkunata ruwachisunkiman. Payqa yachanmi chaywan askha urmasqankuta. Dinamanta yachasun, paypa amigonkunaqa manan Diosta munakurankuchu, chaymi Dinapas familianpas imaymana problemakunapi tarikuranku (Génesis 34:1, 2). Sichus amigoykikuna Diosta mana munakunkuchu chayqa, Diospa cheqnisqan ruwaykunata ruwanaykipaqmi tanqasunkiku, chayqa llakichinmanmi familiaykita, Jehová Diosta, qantapas (Proverbios 17:21, 25). Chayraykun amigoykikunaqa Diosta munakuq runakuna kananku (1 Corintios 15:33).

KUSISQAN FAMILIAYKIWAN TIYAWAQ

17. ¿Ima ruwanayoqmi sapankapas familiapi kanku?

17 Diospa consejonkunata llapanku kasukunku chayqa familiapiqa manan askha problemakuna kanqachu. Chayrayku qosakuna, esposaykichista munakuychis cariñowantaq trataychis. Esposakuna, qosaykichista respetaychis apoyaychistaq decidisqanta. Proverbios 31:10-31 textopi willasqan esposa jinataq kaychis. Tayta-mamakuna, wawaykichista yachachiychis Diosta munakunankupaq (Proverbios 22:6). Taytakuna, allinta familiaykichista umalliychis (1 Timoteo 3:4, 5; 5:8). Wawakuna, tayta-mamaykichista kasukuychis (Colosenses 3:20). Llapanchismi pantanchis chaymi perdonanakunanchis. Rikusqanchis jina Bibliapiqa sapankanchispaqmi consejokuna kashan.

^ párr. 15 Diospa kamachikuynin contranpi imatapas ruwananpaq tayta-maman niqtinqa manan kasukunanchu (Hechos 5:29).