1. Mäkwe ja tötikadre täte tärä nebätä ngwane, ¿mä raba kukwe meden ngwentari jai?

KUKWE Bibliabätä ye keta kabre niena gare mäi tärä nebätä. Ñodre, Ngöböta ja nire kärekäre käbämike nie, dreta nemen bare nitre tä krüte yebätä aune ja känenkäre niaratre gaikröta ye namanina gare mäi (Eclesiastés 9:5; Lucas 23:43, TNM; Juan 5:28, 29, TNM; Apocalipsis 21:3, 4). Mä niena ja ükökrö nitre testiko Jehovakwe ben aune niaratre tä Ngöbö mike täte metre tuin mäi (Juan 13:35). Arato mä niena ja kete kwin Jehovabe aune mäkwe ja töi mikanina  mike täte raba ruin nuen. Aisete mä raba kukwe ne kwrere ngwentari jai: “¿Tikwe dre nuaindre mada Ngöbö mikakäre täte?”.

2. ¿Ñobätä ni nünanka Etiopía ye tö namani ja ngökai ñöte?

² Jesús näire kukwe ye kwrere ni nünanka Etiopía käkwe ngwanintari jai. Jesús ganinkröta ye bitikäre, Felipe, ni ja tötikaka Jesukwe kukwe driebare ni etíope ie aune Jesús ye Mesías mikani gare kwe ie. Ni etíope ie kukwe namani gare yebätä töi namani niä, aisete niebare kwe: “¡Nikren! Ñö tärä nete; ¿dre köböite ti ñaka ngöka raba ñöte?” (Hechos 8:26-36, TNM).

3. a) ¿Jesukwe dre ribebare nuaindre nitre nänkä niara jiebiti ie? b) ¿Ño ni ngökadre ñöte?

³ Mä törbadre Jehová mikai täte ngwane, mä rabadre ja ngökö ñöte ye Biblia tä mike gare merebe. Jesukwe kukwe ne ribebare nuaindre nitre nänkä niara jiebiti ie: “Nitre nünanka kä jökräbti temen, ye [...] munkwe [...] mika ja töitikaka siba tibe amne munkwe niaratre ngöka ñöte” (Mateo 28:19). Jesús ngökani ñöte ye ngwane kukwe ye bämikani kwe niaratre käne. Ñaka ñö aibe kekani dokwäbiti, ñakare aune niara kriani täte ñöte (Mateo 3:16). Kä nengwane, ni kristiano ngökadre ñöte ngwane, kriadre täte ñöte arato.

4. ¿Ja ngökata ñöte yebiti dre bämikata?

⁴ Mä ngökadre ñöte yebiti mäkwe bämikadre nitre madai mä tö ja ketai metre Ngöböbe aune mä tö mikai täte (Salmo 40:7, 8). Aisete mä raba kukwe ne ngwentari jai: “¿Tikwe dre nuaindre ne kwe ti ngökadre ñöte?”.

5. a) Mä jämi ja ngökö ñöte ye känenkri, ¿mäkwe dre nuaindre? b) Nitre kristiano tä gätä nuainne, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte?

⁵ Mä jämi ja ngökö ñöte ye känenkri, Jehová aune Jesús rabadre gare mäi. Mä jatani ja tötike Bibliabätä ye ngwane  mä jatani nuainne (ñäkädre Juan 17:3 yebätä). * Akwa ye ñaka ngöräbe. Biblia tä niere, Ngöbö töita ño ye “rabadre nüke gare” mäi (Colosenses 1:9, NGT). Nitre testiko Jehovakwe tä gätä nuainne yekwe mä dimikai ja kete bäri kwin Jehovabe. Yebätä ütiäte krubäte mäkwe ñaka gätä juandre ja bäre (Hebreos 10:24, 25).

6. ¿Kukwe Bibliabätä rabadre gare nuäi mäi ja ngökakäre ñöte?

⁶ Kukwe Bibliabätä rabadre gare täte mäi ja ngökakäre ñöte ye Jehová ñaka ribere mäi. Kukwe rabadre gare täte ni etíope ie ja ngökakäre ñöte ye Jehovakwe ñaka ribebare ie arato (Hechos 8:30, 31, TNM). Käre kukwe mrä mrä rabai gare nie Jehovabätä (Eclesiastés 3:11). Akwa, kukwe bäri ütiäte Bibliabätä ye ruäre tädre gare mäi aune mäkwe kadre ngäbiti ja ngökakäre ñöte (Hebreos 5:12).

7. ¿Ja tötika Bibliabätä yekwe mä dimikanina ño?

⁷ Biblia tä mike gare, “nita tödeke ñakare Ngöböbti angwane, ni ñan raba Ngöbö moto mike nuäre jire chi” (Hebreos 11:6). Aisete mä rabadre tödeke ja ngökakäre ñöte. Biblia tä niere arato, nitre juta Corinto kirabe yete käkwe nitre nänkä Jesús jiebiti ye kukwe nuani aune “tödekani kwetre [...] amne ngökani ñöte” (Hechos 18:8). Ye erere arato, ja tötika Bibliabätä ye köböire mä jatani tödeke kukwe käbämikata Ngöbökwe yei aune Jesús ja nire biani ni ütiäre yei. Niara ja nire biani ye köböire ni raba nemen kwäre ngite aune gata yebätä (Josué 23:14; Hechos 4:12; 2 Timoteo 3:16, 17).

8. ¿Dre käkwe mä töi mikai blite nitre madabe kukwe tä nemen gare mäi yebätä?

⁸ Kukwe Bibliabätä rabai gare bäri mäi aune kukwe ye  raba mä dimike ño rabai gare bäri mäi ngwane, mä rabai tödeke bäri. Mä törbai blitai kukwe tä nemen gare mäi yebätä nitre madabe (Jeremías 20:9; 2 Corintios 4:13). Akwa, ¿nire nire ben mä raba blite kukwe yebätä?

9, 10. a) ¿Nire nire ben mä raba blite kukwe tä nemen gare mäi yebätä? b) Mä törbadre kukwe driei konkrekasionbe ye ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre?

⁹ Kukwe tä nemen gare mäi yebätä mä raba blite mä mräkä, ja ketamuko mäkwe, nitre nünanka mä käite, monsotre nänkä kwelate mäbe o sribi muko mäkwe yebe. Mäkwe nuaindre ye kwin krubäte, akwa mäkwe nuaindre töi jämebiti aune mäkwe nitre mikadre ütiäte jai. Ja känenkäre mä raba niken kukwe driere ja mräkätre konkrekasionte yebe. Mä tö kukwe driei konkrekasion yebe aune ja niena ruin juto mäi nuainkäre ngwane, mä raba niere ni Testiko tä mä tötike Bibliabätä ie. Mä niena juto rabadre tuin ni mä tötikaka ie aune kukwe nieta Bibliabätä ye ererebätä mä niena nüne ngwane, mun nibu käkwe blitadre nitre ji ngwanka konkrekasionte nibu yebe.

¹⁰ ¿Drebätä blitadre mäbe? Kukwe bäri ütiäte Bibliabätä ye nüke gare mäi, tuin era mäi aune kukwe ye ererebätä mätä nüne yebätä nitre ji ngwanka blitadre mäbe. Arato, erametre mä tö ja mikai testiko Jehovakwe o ñakare ye mikai gare kwetre jai. Nitre ji ngwanka tä nitre konkrekasionte ye jökrä ngübarebiti aune mätä siba yete ye mäkwe ngwan törö jai. Aisete mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä blitakäre bentre (Hechos 20:28; 1 Pedro 5:2, 3). Blitadre kwetre mäbe ye bitikäre, mä raba kukwe driere ja mräkätre konkrekasionte yebe o ñakare ye mikai gare kwetre mäi.

11. Mäkwe kukwe driedre konkrekasionbe ye känenkri, ¿mäkwe ja töi ükadrete ye ñobätä ütiäte krubäte?

¹¹ Mäkwe kukwe driedre konkrekasionbe ye känenkri, kukwe ruärebätä mäkwe ja töi ükadrete ye nitre ji ngwanka raba ribere mäi. ¿Mäkwe nuaindre ye ñobätä ütiäte?  Ñan ñobätä aune nita kukwe driere ngwane, nita nuainne Jehová käbiti. Aisete nikwe ja ngwandre kwin niara käikitakakäre (1 Corintios 6:9, 10, TNM; Gálatas 5:19-21, TNM).

12. ¿Ñobätä ni jökrä rabadre ja töi kwite?

¹² Mäkwe ja ngökadre ñöte ye känenkri mäkwe kukwe mada nuaindre. Apóstol Pedro niebare: “Ja töi kwite munkwe; mun näinta Ngöbö ie, abokän kwe ngite munbätä bätädrekä kwe” (Hechos 3:19, NGT). ¿Ja töi kwitadre nieta ye dre gärätä? Ye abokän kukwe meden meden käme nikwe nuainbare yebätä ja rabadre ruin ngite nie. Ñodre, mä rabadre kämekäme ni madabe ngwane, mäkwe ja töi kwitadre kukwe yebätä. Akwa, mäkwe ñaka kukwe blo nuainbare ngwane, ¿mäkwe ja töi kwitadre ya? Jän, mä rabadre nuainne ñan ñobätä aune ni jökrä ngite aune Ngöbökwe ngite juandre ta nibiti ye nita ribere jai (Romanos 3:23; 5:12).

13. ¿Mäkwe nändreta Ngöbö kokwäre nieta ye dre gärätä?

¹³ Nikwe dre nuainbare yebätä ja rabadre ruin ngite nie, ¿ye aibe ya? Ñakare. Apóstol Pedro niebare arato: “Mun näinta Ngöbö ie”. Ye tä mike gare, mä nämäne kukwe blo nuainne ye mäkwe tuanemetre aune kukwe kwin aibe mä rabadre nuainne. Ani bämike, mä rikadre kena kä keteiti känti. Akwa batibe, mä tädre näin ji blobiti ye mäkwe gadre. ¿Mäkwe dre nuaindre? Mäkwe nändre bätärekä, mäkwe nünandrekä aune mä rikadreta ja jiebiti, biti mäkwe nändre jankunu ji metrebiti, ¿ñan ererea? Ye erere arato, mä tädre ja tötike Bibliabätä ngwane, kukwe ruärebätä täbe ja töi kwitadre mäi rabadre gare mäi. Yebätä mä töi rabadre juto biare nänkäreta Ngöbö kokwäre. Ye abokän mä tädre juto biare ja töi kwitakäre aune kukwe kwin aibe nuainkäre.

14. ¿Mäkwe dre nuaindre ja diankakäre mento Ngöbö kräke?

¹⁴ Mäkwe ja ngökadre ñöte ye känenkri mäkwe kukwe mada nuaindre. Ye abokän mäkwe ja diandrekä mento Ngöbö kräke. Ye nuainkäre, mäkwe oradre Jehovai aune mäkwe niara aibe mikai täte bätä sribi kwe ye rabai bäri ütiäte mä kräke ye mäkwe käbämikadre ie (Deuteronomio 6:15).

15, 16. ¿Dreta ni töi mike ja denkä mento Ngöbö kräke?

¹⁵ Mäkwe Jehová aibe mikai täte mäkwe käbämikadre ie, ye abokän ni tare mäkwe ben mäkwe nünain käre mäkwe käbämikadre ie ye kwrere. Töbike ni brare aune meri tä ja kukwe mukore yebätä. Meri tä nemen gare bäri kwin ni brare ie ngwane, tä kite tarere bäri aune tö nemen ja mäkäite ben. Kukwe ye ñaka nuäre diankäre nuaindre jai, akwa kukwe muko tare kwe yebätä tä juto biare ja mäkätekäre ben.

¹⁶ Jehová jatai gare bäri kwin mäi ngwane, rabai tare krubäte mäkwe aune mä törbai ja di ngwain mikakäre täte. Yekwe mä töi mikai ja denkä mento niara kräke. Jesukwe niebare nitre ja tötikaka kwe ie: “Nire nire tö ja töi mikai kwatibe nänkrä tibe, ni ye abko tö dreye jakrä abko raba käikwitekä jabti” (Marcos 8:34). ¿Ye dre gärätä? Ye abokän dre rabadre bare akwa yebiti ta mäkwe Jehová mikadre täte käne. Jehová tö dre ie ye rabai bäri ütiäte mä kräke mä tö dre ie aune mä tö dre nuaindi ye kräke (ñäkädre 1 Pedro 4:2 yebätä).

17. ¿Ñobätä nitre ruäre ñaka tä ja denkä mento Jehová kräke?

¹⁷ Nitre ruäre ñaka tä ja denkä mento Jehová kräke, ñan ñobätä aune nane ñaka raba Jehová mike täte ye jürätä nemen bätätre. Niaratre ñaka tö Jehová ngökai raba ruin nuen. O niaratre ñaka ja diainkä mento Jehová kräke  ngwane, dre nuainta kwetre yebätä Jehovakwe ñaka kukwe ükaite bentre nütüta kwetre raba ruin nuen.

18. Nane mäkwe Jehová ngökadre ye jürä mäbätä, ¿akwa dre käkwe mä dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä?

¹⁸ Nane mäkwe Jehová ngökadre ye jürä mäbätä, akwa niara tare mäkwe yekwe mä dimikai ñaka kä jürä ngwen jabätä. Mätä niara tarere yekwe mä dimikai arato ja di ngwen täte kukwe käbämikani mäkwe ie ye nuainkäre (Eclesiastés 5:4; Colosenses 1:10, TNM). Aune Jehová töi nuaindre ye ñaka rabai ribi krubäte mä kräke. Apóstol Juan niebare: “Nita Ngöbö tarere angwane, nita kukwe biani Ngöbökwe nuendre nie ye mike täte jökrä amne, kukwe biani nuendre kwe nie, ye abko ñakare tare nuene, ñakare tribe doboko kwrere” (1 Juan 5:3).

19. Mäkwe ja diandrekä mento Jehová kräke, ¿ye ñobätä jürä ñaka rabadre mäbätä?

¹⁹ Mä töi rabadre metre ja diankakäre mento Jehová kräke ye ribe ñaka kwe mäi. Dre ñaka raba nemen nuainbare mäi ye niara ñaka ribere jire mäi (Salmo 103:14). Ne madakäre Jehovakwe mä dimikai kukwe kwin nuainne (Isaías 41:10). Biblia tä niere: “Niarakwe mä jie ngwain ji metre yebiti”. Aisete mäkwe tö ngwan Jehovai ja brukwä ngöibiti (Proverbios 3:5, 6).

20. Mäkwe ja diandrekä mento Jehová kräke ye bitikäre, ¿mäkwe dre nuaindre?

²⁰ ¿Ja niena ruin juto mäi ja diankakäre mento Jehová kräke ya? Mäkwe nuaindre ngwane, mä rabaira juto kukwe mada nuainkäre. Ye abokän ja ngökakäre ñöte.

21, 22. ¿Mätä tödeke ye mä raba ‘mike gare ño metre nitre mada ngwärekri’?

²¹ Mäkwe ja dianinanka mento Jehová kräke aune mä tö ja ngökai ñöte ye mäkwe niedre nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye iti ie. Ye bitikäre, nitre ji ngwanka  ye ruäre käkwe blitai kukwe bäri ütiäte drieta Bibliakwe yebätä mäbe. Aune mä niena juto ja ngökakäre ñöte rabadre tuin ietre ngwane, nitre testiko Jehovakwe gätä kri nuaindre ja känenkäre yete mä raba ja ngökö ñöte ye niei kwetre mäi. Ja ngökata ñöte ye dre gärätä ye kädriei gätä kri yete. Ni kukwe kädriekä käkwe kukwe ketebu ngwaintari nitre ja ngökaka ñöte ye jökrä ie. Kukwe ngwaintari ye  kräke mäkwe jän niei ngwane, mätä tödeke ye mäkwe mikai gare “metre [...] ni mda mda ngwärekri” (Mateo 10:32).

²² Ye bitikäre mä ngökai ñöte. Mä kriai täte ñöte. Yebiti mäkwe bämikai nitre täi yete ye jökrä ie, mäkwe ja dianinanka mento Jehová kräke aune yete ja känenkäre mä rabai testiko Jehovakwe.

23. Ja ngökadre ñöte “ni Rün käbti, Ngöbö Odei käbti amne Ngöbö Üai Deme käbti”, ¿ye dre gärätä?

²³ Jesukwe niebare, nitre ja tötikaka kwe ye ngökadre ñöte “ni Rün käbti, Ngöbö Odei käbti amne Ngöbö Üai Deme käbti” (ñäkädre Mateo 28:19 yebätä). ¿Ye dre gärätä? Ni ngökadre ñöte ni Rün käbiti ye abokän, Jehová rabadre ni gobraine ye nita kain ngäbiti. Ni ngökadre ñöte Monso käbiti ye abokän Jesús yebiti Ngöböta ja töi mike nemen bare ño ye tuin ütiäte nie. Aune ni ngökadre ñöte üai deme käbiti ye abokän, Jehová tä üai deme kwe yebiti ja töi mike nemen bare ño abokän nüke gare nie (Salmo 83:18; Mateo 28:18; Gálatas 5:22, 23; 2 Pedro 1:21).

24, 25. a) ¿Ja ngökata ñöte ye tä kukwe meden bämike? b) ¿Nikwe dre mikai gare jai kapitulo mrä yekänti?

²⁴ Ja ngökata ñöte ye tä kukwe ütiäte krubäte bämike. Mä kriadre ñöte ye ngwane, mä “krütadre” ye kwrere, ye abokän mä nämäne dre dre nuainne käne ye mäkwe tuanemetre. Aune mä rükadreta kuin ngwane, yete ja käne mä rabadre ni bitin kwrere Jehová töi nuainkäre. Yebiti mäkwe bämikadre mä rabadrera ni Ngöbö mikaka täte. Mäkwe ñaka ja dianinkä mento ni kä nebätä kräke, nitre tä ja ükaninte sribikäre ye kräke o sribi keteiti kräke. Ñakare aune mäkwe ja dianinkä mento Jehová kräke.

²⁵ Mäkwe ja dianinkä mento Jehová kräke yekwe mä dimikai ja kete bäri kwin ben (Salmo 25:14). Akwa nikwe ja ngökadre ñöte ye ñaka tä mike gare ni niena kwäre. Ñan ñobätä aune apóstol Pablo niebare: “Munkwe sribi Ngöbö kukwei mikakäre täte jökrä, [...] Ngöbökwe mun dianinantari bä mikakrä metre” (Filipenses 2:12). Ye tä mike gare ja ngökata ñöte ye kukwe kena nita nuainne. Aisete, ¿mäkwe dre nuaindre ja ketakäre jankunu Jehovabe? Kukwe ngwantarita ye nikwe mikai gare jai kapitulo mrä yekänti.