5 KAQ TAPUKÏ
¿Imatataq ruräman escuëlachö abusayämaptin?
¿QAMQA IMATATAQ RURANKIMAN?
Këman pensari: Lücasqa manam kanan ni warë ni imëpis escuëlaman ëwëta munannatsu. Porqui kima killa pasaqchömi yanaqinkuna pëpita mana allita parlayashqa. Tsëpitanam jutitsiyashqa. Höraqa ardëpam, pasaqnölla kumariyan (tanqariyan) y librunkunatam kacharatsiyan. Y höraqa qepampa ëwëkurmi tanqariyan y pï kanqanta rikänampaq tikraptinqa manam mëqampis musyaqtukuyantsu. Peru qanyan junaqmi mas peormanna chäkïkushqa. Internetpam amenazäyashqa . . .
Lücas karqa, ¿imataraq rurankiman?
ALLEQRAQ PENSË
Ama pensëtsu defendikïta manana puëdinqëkitaqa. Porqui mana pelyashllapam defendikïta puëdinki. ¿Imanö?
-
Proverbius 29:11). Mana piñakïllapa o piñakunqëkita mana rikätsikïllapa tranquïlu kaptikiqa, abusayäshoqnikikunaqa qelanäriyanqa y jaqiriyäshunkim.
AMA CÄSUPËTSU. Bibliam kënö nin: “Upa nunaqa llapan piñakïnintam rikätsikun, peru yachaq nunaqa ushananyaqmi geniunta tsaran” ( -
MANA ALLIPAQA AMA KUTITSITSU. Bibliam kënö nin: “Pipis mana allicunata rurayäshuptiqui, ama qamqa pepaq mana allitaqa ruranquitsu” (Romänus 12:17). Mana allipa kutitsirqa mas problëmamanmi chärinki.
-
PROBLËMATA RIKARQA WITIKÏ. Bibliam kënö nin: “Yachaq nunaqa mana allikuna pasananta tantiyarirmi witikurin” (Proverbius 22:3). Puëdikaptinqa, problëmaman chätsishoqnikipita o ima peligrupitapis raslla witikï.
-
ALLI YACHËWAN CONTESTË. Bibliam kënö nin: “Shumaq contestakoqqa piñakïtam ushakäratsin” (Proverbius 15:1). Allim kanman kushi kushilla parlakunqëki. Këllaman pensari, pipis alläpa wilam këkanki nishuptikiqa ichik asikurirmi kënö nirinkiman: “Awmi, juk ishkë kïlullatapis bajarinqäqa allim kanman”.
-
ËWAKÏ. 19 watayoq Nöram kënö nin: “Imatapis mana contestëpa ëwakïqa poqu, sinchi y alleq tsarakoq kanqëkitam rikätsikun. Abusakoqkunaqa manam tsënö këta puëdiyantsu” (2 Timoteu 2:24).
-
PÏ KANQËKIMAN ALLEQ CONFIAKÏ. Kikikiman alleq mana confiakunqëkita cuentata qokurirqa, abusakoqkunaqa defendikïta mana puëdinqëkitam pensayanqa. Peru dominayäshunëkita mana permitiptikiqa, manam abusayäshunëkipaq valorninkuna kanqatsu.
-
PITA KARPIS WILLË. Juk profesöram kënö consejakun: “Abusayaptinqa, tsë abusakoqkunapita willakuyänanqa alläpam precisan. Tsënöpam jukkunatapis allqutsayänanta permitiyanqatsu”.
Abusakoqkunaqa manam kikinkunaman confiakuyantsu, peru qamtaqa yanapashunki kikikiman alleq confiakunqëkim.