Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

8 JISKTʼA

Abusat uñjasirista ukhajj ¿kamachiristsa?

Abusat uñjasirista ukhajj ¿kamachiristsa?

¿KUNATSA UK YATIÑAJJ WAKISI?

Sapa maraw walja warminakajj abusata jan ukajj violata uñjasipjje, ukanakat jilapartejj tawaqonakawa. *

¿KUNSA JUMAJJ LURASMA?

Ana tawaqot parltʼañäni, jupar abuskatayna uka jaqejj mä akatjamatwa oraqer jaqnoqatayna. Anajj akham siwa: “Inamayakiw jachʼat warariñ munayäta, janiw ni arus mistkitänti. Inamayakiw amparampis kayumpis jarkʼaqasiñ munayäta, taqe kunpunwa lurta, ukampis jupajj mä cuchillompiw usuchjitu. Ukhatjja, janiw amtasjjti ni jarkʼaqasiñsa puedjjarakiyätti” sasa.

Jumatï ukhaman uñjasisma ukhajja, ¿kuns lurasma?

NAYRAQAT SUM AMUYTʼASIM

Jan ukhaman uñjasiñatak wali amuyumpis arumanakajj sarnaqkchïtajja, mä akatjamatwa jan walinakajj pasiristam. Bibliajj akham siwa: ‘Tʼijuñanjja janiw wali tʼijurinakapuni atiptʼapkiti ni chʼikhinakapunis qamirïpkiti; jan ukasti horasajj jan waltʼañajj taqeniruw puri’ sasa (Eclesiastés 9:11).

Ana tawaqorojj jan uñtʼat mä jaqew abusatayna. Ukampis yaqhepanakarojj uñtʼatanakaw ukham lurapjje, jan ukajj pachpa familiapatwa ukham lurapjje. Natalia tawaqot parltʼañäni, 10 maranïskäna ukhaw juparojj uta jakʼapankir mä waynajj abusatayna. Nataliajj akham siwa: “Walpun sustjasta, ukham jikjjatasisajj yaqhanakar awisañjja wal phenqʼasiyäta, ukhamïpansti janiw khitirus uka ratpach yatiykti” sasa.

JANIW JUCHAMÄKITI

Anajj kunatï paskatayna ukanakat jupas juchanïkaspa ukham amuyasiskakiwa. Jupajj siwa: “Kunatï uka arumajj paskitäna uk sapa kutiw amtta. ‘Jarkʼaqasiñatakejj janikit kunamps lurkiriskayätjja’ sasaw wal juchañchasta. Cheqas cuchillompi usuchjatajj janiw kuns lurirjamäjjayätti, ukampis ‘jarkʼaqasiñatak chʼamachasiñajänwa’ sasaw jichhakam wal pisayasta”.

Nataliajj ukhamarakiw jupas juchanïkaspa ukham amuyasi. Jupajj akham siwa: “Cheqas nayan amuyasiñajaw wakisïna. Awk taykajajj janiw anqan sapak anatañaj munapjjerïkiti, kullakajampirïkta ukhakiw anatapjjerïta. Ukampis ukürojj janiw jupanakar istʼkti. Ukham sapak uñjasaw vecinojajj abuspachïtu. Familiajajj uk pasipanjja wal llakisipjjäna. Jupanakar ukham llakisiyatajatjja, walpun juchañchasta. Ukaw jukʼamp aynachtʼayitu”.

Anampi Nataliampejj jupanakas ukham pasañapataki juchanïpkaspa ukhamwa amuyasipjjäna. Inas jumajj ukham jikjjatasiraksta, ukampis ak amtañamawa: janiw juchamäkiti, abusirinakajj munkir jan munkirwa maynir abusapjje. Uka toqet yaqhepanakajj akham sapjjakiwa: ‘Chachanakajj ukhamäpjjapuniwa’ jan ukajj ‘tawaqow ukham pasañapatak juchani’ sasa. Ukampis ukajj janiw ukhamäkiti, janiw khitis ukhaman uñjasiñ munkiti. Jumatï ukhaman uñjasiwaysta ukhajja, ak amtañamawa: janiw juman juchamäkiti.

Uk sañajj faciläspawa, ukampis cheqätap amuyañaw chʼamäspa. Abusat uñjasipki ukanakat yaqhepajja, janiw khitirus yatiyapkiti, jan wali amuyunakarus sapakiw atipjañ munapjje. Ukampis amukïñajj ¿khitirus yanaptʼi? ¿Jumaruti jan ukajj abusktam ukarucha? ¿Janit yanaptʼayasiñamajj wakiskaspa?

YATIYAÑAMAWA

Job chachajja, jan waltʼäwinakan uñjasisajj akham sänwa: “Tʼaqhesitanakajjatsa taqe chʼamampiw arsusirakï” sasa (Job 10:1). Inas jupjam lurañamajj wakisirakchispa. Kunatï pasktam ukjja, khitirutï confiykta ukaruw yatiyasma, jupaw jan sinti llakisjjañamatak yanaptʼiristam.

Janiw uka llakirojj sapak atipjkasmati, maynir yatiyañamawa, ukaw jan sinti llakisiñatak yanaptʼätam.

Anarojj ukaw yanaptʼatayna. Jupajj akham siwa: “Mä munat amigajaruw yatiyta, jupasti ‘jilïr irpirinakar yatiyam’ sasaw situ. Jupanakar yatiyatajajj wali askïnwa. Walja kutiw jupanakajj nayamp parlapjjäna, ‘ukajj janiw juchamäkiti’ sasaw amuytʼayapjjetäna, ukaw wal yanaptʼawayitu”.

Nataliasti, awk taykaparuw yatiyarakïna. Jupajj siwa: “Awk taykajaw wal yanaptʼawayapjjetu. Uka toqet parlañ janiw ajjsarañamäkiti sasaw sapjjetäna, cheqas ukaw jan colerjjañatakisa, jan sinti llakisjjañatakis yanaptʼawayitu”.

Diosar mayisiñaw Nataliar yanaptʼawayaraki. Jupajj akham siwa: “Kunanaktï jan khitirus yatiyirjamäkayäta ukanak Diosar yatiyañajj wal yanaptʼawayitu. Jupar mayista ukhajja, kunjamtï jikjjataskta uk taq yatiyta, ukaw chuymajan sum jikjjatasiñatak yanaptʼitu”.

Kunjamtï Bibliajj siskejja, ‘qolltʼañ horasajj’ purininiwa, ukjja juma pachpaw uñjäta (Eclesiastés 3:3). Ukhakamajja, jan usuntañataki ukat sumak jikjjatasiñatakiw chʼamachasiñama, ukatakejj sum iktʼañamawa. Chuymachir Jehová Dios awkisarus taqe chuymaw confiyañamaraki, ukaw jukʼamp wakiskirejja (2 Corintios 1:3, 4).

¿MAYNIMPI UÑTʼASIÑATAK WAKICHTʼATÄJJTATI?

Tawaqeta, uñtʼatamatï jan wali qʼañu luräwinak jumampi lurañ munaspa ukhajja, qhana arunakampiw akham sañama: “¡Jan ukham luristati!” jan ukajj “¡amparam aptasim!” sasa. ‘Jupajj jaytjitaniwa’ sasin amuyasakejj janiw amuktʼañamäkiti. Jaytjätam ukhajja, uka waynajj janiw jumatak askïkänti. Janiw jumajj uka kasta waynamp casaraskasmati, jumarus amtanakamarus respetiri waynampikiw casarasiñama.

¿JAN WALI AMTAMPIT PARLJJAYAPJJPACHÏTU?

“Yateqañ utanjja, waynanakajj amanutwa sostenajat waytʼapjjerïtu, ukat ajjtaskañ arunakampiw akham sapjjerïtu: ‘Nayampi ikintasïta ukhajj khusäniwa’ sasa. Ukhajj 13 jan ukajj 14 maranïskpachäyätwa” (Coretta).

¿Uka waynanakajj kunatsa ukham lurapjjäna?

  1. ¿Chansasisipkänti?

  2. ¿Jupampit mistuñ munapjjäna?

  3. ¿Jupampit ikintasiñ munapjjäna?

“Autot saraskayäta ukanwa mä waynajj jan wali qʼañu arunak situ ukat llamktʼarakitu. ‘Jitheqtita’ sasaw tʼajjllitatta. Jupakiw loqhekiristsa ukham uñkatitäna” (Candice).

¿Uka waynajj kunatsa ukham luräna?

  1. ¿Chansasisipkänti?

  2. ¿Jupampit mistuñ munapjjäna?

  3. ¿Jupampit ikintasiñ munapjjäna?

“Mä waynajja, ‘munsmawa ukat jumampiw uñtʼasiñ munta’ sasin marpachaw parljjayitäna. ‘Janiw munkti’ sasaw jupar sirïta. Awisajja, jan wali amtampiw amparat llamktʼirïtu. ‘Jan ukham llamkhistati’ satas janiw istʼasirïkiti. Mä urojja, altʼataw zapat chinusiskayäta, ukhamaruw qhepäjjat tʼajjllitatitu” (Bethany).

¿Uka waynajj kunatsa ukham luräna?

  1. ¿Chansasisipkänti?

  2. ¿Jupampit mistuñ munapjjäna?

  3. ¿Jupampit ikintasiñ munapjjäna?

Cheqas uka waynanakajj ikintasiñ amtampiw ukham lurasipkäna.

Chansasiñasa, maynimpi mistuñatak parljjayañasa, ikintasiñ amtampi parljjayañasa janiw kikpäkiti.

Ikintasiñ amtampi maynir parljjayapki ukanakajja, tawaqonakarojj mayjtʼayapjjewa. ‘Janiw’ satas parljjayasipkakiwa.

Ikintasiñ amtampi maynïr parljjayañajj jan walipuniwa, ukham luririnakajj cheqapuniw maynir abusapjjaspa.

^ tʼaqa 4 Aka yatichäwin tawaqonakatsa parlkchiñänejja, waynanakarus yanaptʼarakispawa.