Mittu manchi Aneeti yinanni beetto heddukki amade uulla tugise. Ise togo yitino: “Iso gargadhe hooˈlate woˈnaalumma. Raarate woˈnaaloommaha ikkirono, qoonqo fula gibbue. Hakkiinni iso hooˈlate xiiwumma, kadumma, tuntuˈmotenni ganumma, hattono bibbicumma. Hakko balla billawunni qasie. Hakkiinni mase shaqqumma.”

Atera hattoo coyi tuncu yiinoheha ikkoommero ma assatta?

Callichokki doogo haˈratta wote bushu coyi iillannohekki gede qorophattaha ikkirono togoo coyi hedeweelcho iillahera dandaanno. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Rakke doddannori woˈma woyite diqolchitanno; . . . egennaammu duucha woyite diayirritanno. Ikkollana, woˈmunkura yannanna kaayyo [“hendoonnikki ikkito,” NW] xaaddannonsa.”—Rosiisaancho 9:11.

Aneetira tuncu yiisente gede mito wedella affinokki manni seyatinonsa. Wole wedella kayinni egennino manni, wole agurina maatensa miili seyatinonsa. Naataale tonnu diriti heedheenna qachinsara heeˈrannohu mittu wedellichi bushiishinose. Ise, “Lowo geeshsha waajjoommanna saalfatoomma daafira mittohono dikuloomma” yitino.

Aneeti xaa geeshsha seyantise warita kayisse heddanni iseneeto bushiishshanno. Ise togo yitino: “Hakko hashsha ikkinore horo dihaweemma. Hakkonne mancho gargadhe hooˈlate hakkiinni roorse shelleggameemmati gattinoha lawannoe. Kayinni isi siwiilunni qasieta waajje quubbi yoomma. Hakko daafira mittoreno assa dandeemmakkiha ikkirono, asseemmari gatinohu gede asse hedeemma.”

Naataaleno iseneeto bushiishshanno. Ise togo yitino: “Quwa sae woloota togo ammaˈnaˈya digaraho. Anniˈyanna amaˈya, rodooˈyanna ani gobba godoˈlineemmo wote mimmitinkewiinni babbaxxineemmokki gede kulinonkeha ikkirono, ani kayinni tenne dimacciishshoomma. Konni daafira qachiˈya beetti gawajjannoe gede assiˈroommati aneeti yee hedeemma. Anera iillinoe coyi maateˈya gawajjino; insa xissiisiˈranno gede assoommati aneeti yee hedeemma. Roore xissiissannoeti tenneeti.”

Atino Aneetinna Naataale gede assite hedattaha ikkiro, giddeessine bushiinshoonnihehu ati baxxe wodhiteenna ikkinokkita qaagi. Mitu manni, labballu togoore assansa nooreentilla woy seyantise beetto baxxeenna ikkinoreeti yee hedanno daafira konne coye mulluri gede asse laˈˈanno. Kayinni mitte beettono giddeessine bushiisha dihasiissanno. Togoohu bushu coyi iillinoheha ikkiro, busha horonta ate diˈˈikkootta!

Hige “Busha ate diˈˈikkootta” yaanno qaale nabbawa shotate; tenne ammane adha kayinni shota diˈˈikkitino. Mitu wedelli iillinonsa coye maaxe aguranno daafira insaneeto bushiishanni, hattono xissiisiˈranni heeˈranno. Kayinni sammi yite agura atenso bushiishihe mancho kaaˈlitanno? Iillinohere maaxxe agurantenni aane noore assakki kaaˈlitannohe.

Qullaawu Maxaafi keeraanchu manchi Iyyoobi lowo qarri iillisi wote, “Heeshshoˈya qaraartino gara leellisheemmo [woy, coyiˈreemmo]” yiinota kulannonke. (Iyyoobi 10:1) Atino tenne assakki kaaˈlitahera dandiitanno. Tuncu yiinohere ammaˈnatta mannira hasaaphakki, hedokki qeeˈlatta gedenna qulli yitanni qarrissannohe hedonni fooliishsho afiˈratta gede kaaˈlitannohe.

Aneeti tini halaale ikkitinota huwattino. Togo yitino: “Lubbora baxeemma jaalaˈyara hasaaphumma; hakkiinni ise songote cimeeyyera hasaapheemma gede jawaachishshue. Ise kultinoere assoommahura tashshi yaannoe. Cimeeyye duucha higge hasaawissue; insa busha ane ikkoommakkita kulte hasiisse nooe kaaˈlo kaaˈlitinoe. Addaho, iillitinoe gawajjora busha ane diˈˈikkoomma.”

Naataale giddeessine bushiinshoonniseta yannate gedensaanni anniseranna amasera kultino. Ise togo yitino: “Insa lowo geeshsha kaaˈlinoe. Qoleno ikkinore fushshe hasaaweemma gede jawaachishie; tini qolte quwa sae dadilleemmakkinna hunshuurameemmakki gede kaaˈlitinoe.”

Naataale huuccatto assiˈraseno sheshifattanno gede kaaˈlitinose. Ise togo yitino: “Maganoho hasaaphaˈya kaaˈlitannoe; hakko iso mannaho hasaapha qarra ikkitue wote tini baasa kaaˈlitinoe. Huuccatto assiˈreemma wote, saalummakki coyiˈra dandeemma. Tini qolte, giddiidi salaamenna harshammo uyitannoe.”

Atino “gatisate [“hurate,” NW] yanna no” yitannota Qullaawu Maxaafi hedo heeshshokkinni laˈˈa dandaatta. (Rosiisaancho 3:3) Ateneeto towaaxxi. Dancha gede fooliishshiˈri. Baalunku coyinni roore, shesho aanno Magano Yihowa addaxxi.—2 Qorontoosi 1:3, 4.

Mine assiˈrate iilloottahanna mittu beetti gara ikkinokkire assatta gede xixxiiwannoheha ikkiro, “Togoore assitooti!” woy “Angakki aaniˈyanni hooli!” yite kaajjishshe coyiˈra waajjitooti. Jaaliˈya ane agure wolete higanno yite waajjitooti. Isi tennera koffi yee ate ledo aante aguriro, togoo beetti wonanni atera diseyannoho! Atera hasiisannohehu ateno ikko harunsatta seera ayirrisannoho gikki yiino beettooti.

“Mereerimu layinki dirimi rosaancho ikke noomma waro, labballu badheenni higge dagge xuuti-maajaˈya goshooshshanni, saalfachishannore coyidhanno; lawishshaho insa ledo siimu xaadooshshe assummaro lowo geeshsha hagiidheemmata kultannoe.”—Koreeta.

Kuri labballi ma assanni nooha lawannohe?

1. Haariimanni no?

2. Isera mirganni no?

3. Seyatanni no?

“Otobisete giddo mittu beetti saalfachishannore coyiˈrie; hakkiinnino shiqqi yee amadie. Tennera angasi aaniˈyanni wixe hoole muliˈyanni hoˈlanno gede kulummasi. Isi wodana fayyoommakkite gede asse lainoe.”—Kaandisi.

Kuni beetti ise ma assanni nooha lawannohe?

1. Haariimanni no?

2. Isera mirganni no?

3. Seyatanni no?

“Sai diro mittu beetti ani hasiˈreemmakkita marro marro hige kuloommasiha ikkirono, ane baxannoetanna jaalasi ikkammara hasiˈrannota kulanni qarrisie. Mito wote isi angaˈya amammadanni qarrisannoe. Hatto assa aguranno gede kuloommasiha ikkirono, isi kayinni diagurino. Mitto barra caamma usudhanni heeˈreenna ofollaancho ganinoe.”—Betaani.

Ati kuni beetti ma assanni nooha lawannohe?

1. Haariimanni no?

2. Isera mirganni no?

3. Seyatanni no?

Sasente xaˈmora C dawarote.

Seyata mirgatewiinni woy haariimatewiinni baxxitannohu hiittoonniiti?

Mittu manchi seyatannohu kuˈu hasiˈrikkinniiti. Agurie yiniro nafa seyatanno manchi agura hoogara dandaanno.

Seyata mulluri gede assine laˈnannire diˈˈikkino. Togoo assooti giddeesse bushiishate geeshsha massara dandaanno.