Heti kun farao kuuli, että israelilaiset olivat lähteneet Egyptistä, häntä alkoi harmittaa. Hän käski sotilaitaan: ”Laittakaa kaikki sotavaunut valmiiksi! Otetaan heidät kiinni! Oli virhe päästää heidät pois.” Farao ja hänen miehensä lähtivät ajamaan takaa israelilaisia.

Jehova johdatti israelilaisia, päivällä pilvipatsaan avulla ja yöllä tulipatsaan avulla. Hän ohjasi heidät Punaisellemerelle ja käski heidän leiriytyä sen rantaan.

Yhtäkkiä israelilaiset näkivät, että farao ja hänen armeijansa ajoivat heitä takaa. He olivat ansassa meren ja Egyptin armeijan välissä. He huusivat Moosekselle: ”Me kuolemme! Olisit antanut meidän jäädä Egyptiin.” Mutta Mooses sanoi heille: ”Älkää pelätkö. Odotetaan ja katsotaan, miten Jehova pelastaa meidät.” Eikö Mooseksella ollutkin vahva luottamus Jehovaan?

Jehova käski israelilaisia purkamaan leirin. Samana yönä Jehova siirsi pilvipatsaan egyptiläisten ja israelilaisten väliin. Egyptiläisten puolella oli pimeää mutta israelilaisten puolella valoisaa.

 Jehova käski nyt Moosesta ojentamaan kätensä meren ylle. Sitten Jehova nostatti voimakkaan tuulen, joka puhalsi koko yön. Meri jakautui kahtia! Vesimassojen väliin avautui väylä, jota pitkin miljoonat israelilaiset pääsivät kulkemaan kuivin jaloin toiselle rannalle.

Faraon armeija ampaisi israelilaisten perään. Kun egyptiläiset olivat keskellä merta, Jehova alkoi irrottaa pyöriä heidän vaunuistaan. Armeija joutui paniikkiin. Sotilaat huusivat: ”Meidän täytyy päästä pois täältä! Jehova taistelee israelilaisten puolesta.”

Jehova käski taas Moosesta ojentamaan kätensä meren ylle. Siinä samassa vesimassat vyöryivät Egyptin armeijan päälle. Farao ja kaikki hänen sotilaansa kuolivat; yksikään ei pelastunut.

Meren toisella puolella israelilaiset ylistivät Jumalaa ja lauloivat: ”Haluan laulaa Jehovalle, sillä hän on saanut loistavan voiton. Hevosen ratsastajineen hän on syössyt mereen.” Kansa lauloi, ja naiset tanssivat ja soittivat tamburiineja. Kaikki olivat valtavan iloisia siitä, että he olivat viimein täysin vapaita.