Skip to content

Skip to table of contents

LĒSONI 59

Tamaiki Tangata ʻe Toko Fā Naʻa Nau Talangofua kia Sihova

Tamaiki Tangata ʻe Toko Fā Naʻa Nau Talangofua kia Sihova

ʻI hono ʻave ʻe Nepukanesa ʻa e kau houʻeiki ʻo Siutá ki Pāpiloné, naʻá ne ʻai ke tokangaʻi kinautolu ʻe ha ʻōfisa ʻi he lotoʻaá ko ʻAsipenasi. Naʻe tala ʻe Nepukanesa kia ʻAsipenasi ke ne kumi ʻa e tamaiki tangata moʻui lelei taha mo poto taha ʻi honau lotolotongá. Ko e tamaiki tangata ko ení ʻe akoʻi kinautolu ʻi he taʻu ʻe tolu. ʻE teuteuʻi kinautolu ʻe he akó ke nau hoko ko e kau ʻōfisa mahuʻinga ʻi Pāpilone. Naʻe pau ke ako ʻa e tamaiki tangatá ke lautohi, tohi, pea lea ʻi he lea faka-ʻĀkata ʻa Pāpiloné. Naʻe toe ʻamanekina foki te nau kai ʻa e meʻakai tatau naʻe kai ʻe he tuʻí mo e faʻahinga ʻi hono palasí. Ko e toko fā ʻi he tamaiki tangata ko ení ko Taniela, Henania, Misaeli, mo ʻAsalaia. Naʻe ʻoange ʻe ʻAsipenasi kiate kinautolu ha ngaahi hingoa faka-Pāpilone foʻou: Ko Pelitisasa, Setaleki, Mēsake, pea mo ʻApitenikō. ʻE ʻai ʻe he ako ko ení ke tuku ʻenau tauhi kia Sihová?

Naʻe fakapapauʻi ʻe he tamaiki tangata ko eni ʻe toko faá ke nau talangofua kia Sihova. Naʻa nau ʻilo ʻoku totonu ke ʻoua te nau kai ʻa e meʻakai ʻa e tuʻí he naʻe pehē ʻi he Lao ʻa Sihová ʻoku taʻemaʻa ʻa e niʻihi ʻo e meʻakai ko iá. Ko ia naʻa nau tala ange kia ʻAsipenasi: ‘ʻOua muʻa te ke ʻai ke mau kai ʻa e meʻakai ʻa e tuʻí.’ Naʻe tala ange ʻe ʻAsipenasi: ‘Kapau heʻikai te mou kai pea sio atu ʻa e tuʻí ʻoku mou mataʻi puke, te ne tāmateʻi au!’

Naʻe maʻu ʻe Taniela ha fakakaukau. Naʻá ne pehē ange ki honau tauhí: ‘ʻOmai pē muʻa kiate kimautolu ha vesitapolo ʻataʻatā mo e vai ʻi he ʻaho ʻe hongofulu. Hili iá peá ke toki fakahoa kimautolu ki he tamaiki tangata ʻoku nau kai ʻa e meʻakai ʻa e tuʻí.’ Naʻe loto ki ai ʻa e tauhí.

Hili hono ʻahiʻahiʻi ia ʻi he ʻaho ʻe hongofulu, naʻe hā moʻui lelei ange ʻa Taniela mo hono kaungāmeʻa ʻe toko tolú ʻi he tamaiki tangata kehé kotoa. Naʻe fiefia ʻa Sihova ʻi heʻenau talangofua kiate iá. Naʻe aʻu ʻo ne ʻoange kia Taniela ʻa e poto ke ne ʻilo ʻa e ʻuhinga ʻo e ngaahi vīsoné mo e ngaahi misí.

ʻI he ʻosi ʻa e akó, naʻe ʻave ʻe ʻAsipenasi ʻa e tamaiki tangatá kia Nepukanesa. Naʻe talanoa ʻa e tuʻí mo kinautolu peá ne ʻiloʻi ai ʻoku poto mo ʻatamai lelei ange ʻa Taniela, Henania, Misaeli, mo ʻAsalaia ʻi he tamaiki tangata kehé kotoa. Naʻá ne fili ʻa e toko fā ko ení ke nau ngāue ʻi hono lotoʻā fakatuʻí. Naʻe faʻa kole faleʻi ʻa e tuʻí kiate kinautolu ʻi he ngaahi meʻa mahuʻingá. Naʻe ʻai kinautolu ʻe Sihova ke nau poto ange ʻi he kau tangata poto mo e kau faimana kotoa ʻa e tuʻí.

Neongo naʻa nau ʻi ha fonua muli, naʻe ʻikai ke ngalo ʻia Taniela, Henania, Misaeli, mo ʻAsalaia ko e kakai kinautolu ʻa Sihova. Te ke manatuʻi ʻa Sihova, naʻa mo e taimi ʻoku ʻikai ke ke nofo ai mo hoʻo ongo mātuʻá?

“ʻOua ʻaupito naʻa tuku ke siolalo atu ha taha ki hoʻo kei siʻí. ʻI hono kehé, hoko ko ha faʻifaʻitakiʻanga ki he faʻahinga faitōnungá ʻi he lea, ʻi he ʻulungaanga, ʻi he ʻofa, ʻi he tui, ʻi he anga-maʻa.”​—1 Tīmote 4:12