Skip to content

Skip to table of contents

LĒSONI 66

Akoʻi ʻe ʻĒsela ʻa e Lao ʻa e ʻOtuá

Akoʻi ʻe ʻĒsela ʻa e Lao ʻa e ʻOtuá

Ko e taʻu nai eni ʻe 70 mei he foki ki Selusalema ʻa e tokolahi taha ʻo e kau ʻIsilelí, ka naʻe kei nofo pē ʻa e niʻihi ʻi he ngaahi feituʻu kehekehe ʻo e Puleʻanga Pēsiá. Ko e taha ʻo kinautolu ko ha taulaʻeiki ko ʻĒsela, ʻa ia naʻá ne akoʻi ʻa e Lao ʻa Sihová. Naʻe ʻiloʻi ʻe ʻĒsela naʻe ʻikai ke muimui ʻa e kakai ʻi Selusalemá ki he Laó, pea naʻá ne loto ke ʻalu ʻo tokoniʻi kinautolu. Naʻe tala ange ʻe Tuʻi ʻAtasease ʻo Pēsiá kiate ia: ‘Naʻe ʻai koe ʻe he ʻOtuá ke ke poto koeʻuhi ke ke lava ʻo akoʻi ʻa ʻene Laó. ʻAlu, pea ʻave mo ha taha pē ʻe loto ke ʻalu mo koe.’ Naʻe fakataha ʻa ʻĒsela mo e faʻahinga kotoa naʻa nau loto ke foki ki Selusalemá. Naʻa nau lotu kia Sihova ke ne tokangaʻi kinautolu ʻi he fononga lōloá, pea naʻa nau ʻalu leva.

ʻI he māhina ʻe fā ki mui ai, naʻa nau aʻu ki Selusalema. Naʻe tala ange ʻe he houʻeiki ʻi aí kia ʻĒsela: ‘Kuo talangataʻa ʻa e kau ʻIsilelí kia Sihova pea nau mali mo e kakai fefine ʻoku nau lotu ki he ngaahi ʻotua loí.’ Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ʻe ʻĒselá? Naʻe tūʻulutui ʻa ʻĒsela ʻi muʻa ʻi he kakaí ʻo ne lotu: ‘ʻE Sihova, kuó ke fai ʻa e meʻa lahi maʻamautolu, ka kuo mau faiangahala kiate koe.’ Naʻe fakatomala ʻa e kakaí, ka naʻa nau kei fai pē ʻa e ngaahi meʻa naʻe ʻikai ke totonu. Naʻe fili ʻe ʻĒsela ha kau mātuʻa mo e kau fakamaau ke nau vakaiʻi ʻa e ngaahi meʻa ko ení. ʻI he māhina ʻe tolu hono hokó, ko e faʻahinga naʻe ʻikai te nau lotu kia Sihová naʻe fekauʻi ke nau mavahe.

Naʻe hoko atu ai ʻa e taʻu ʻe 12. ʻI he taimi ko ení, naʻe toe langa ai ʻa e ʻā takatakai ʻi Selusalemá. Ko ia naʻe fakatahatahaʻi mai ʻe ʻĒsela ʻa e kakaí ki he malaʻe fakakoló ke lau ʻa e Lao ʻa e ʻOtuá kiate kinautolu. ʻI hono fakaava ʻe ʻĒsela ʻa e tohí, naʻe tuʻu hake ʻa e kakaí. Naʻá ne fakahīkihikiʻi ʻa Sihova, pea nau hiki honau nimá ʻi heʻenau loto-lelei ki ai. Naʻe lau leva ʻe ʻĒsela mo fakamatalaʻi ʻa e Laó, pea naʻe fanongo lelei ki ai ʻa e kakaí. Naʻa nau fakahaaʻi kuo nau toe mavahe meia Sihova, pea naʻa nau tangi. ʻI he ʻaho hono hokó, naʻe lau ʻe ʻĒsela ha toe Lao lahi ange kiate kinautolu. Naʻa nau ʻiloʻi ai kuo vave ke hoko ʻa e taimi ki he Kātoanga ʻo e Falelouʻakaú pea ʻoku totonu ke nau kātoangaʻi ia. ʻI he taimi pē ko iá, naʻe kamata ke nau teuteu ki he kātoangá.

ʻI he ʻaho ʻe fitu ʻo e kātoangá, naʻe fiefia ʻa e kakaí pea nau fakamālō kia Sihova ʻi he utu-taʻu leleí. Kuo ʻikai ha Kātoanga ʻo e Falelouʻakaú ʻe hangē ko iá talu mei he ngaahi ʻaho ʻo Siosiuá. Hili ʻa e kātoangá, naʻe fakatahataha ʻa e kakaí ʻo lotu: ‘ʻE Sihova, naʻá ke fakahaofi kimautolu mei he nofo pōpulá, fafangaʻi kimautolu ʻi he toafá, pea foaki mai kiate kimautolu ʻa e fonua fakaʻofoʻofa ko ení. Ka kuo mau toutou talangataʻa kiate koe. Naʻá ke fekauʻi mai ha kau palōfita ke nau ʻomai ha fakatokanga, ka naʻe ʻikai te mau fanongo ki ai. Neongo ia, naʻá ke kātaki. Naʻá ke fai ki hoʻo palōmesi kia ʻĒpalahamé. Ko eni ʻoku mau palōmesi te mau talangofua kiate koe.’ Naʻa nau hiki ʻenau palōmesí, pea ko e houʻeikí, mo e kau Līvaí, mo e kau taulaʻeikí naʻa nau silaʻi ia.

“He fiefia ē ko e faʻahinga ʻoku fanongo ki he folofola ʻa e ʻOtuá pea tauhi iá!”​—Luke 11:28