Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

1 YATICHÄWI

“Jehová Diosamarukiw adorañama”

“Jehová Diosamarukiw adorañama”

MATEO 4:10

KUNSA YATEQAÑÄNI: Kunatsa Jehová Diosaruk adorasiñapajj wakisi uka toqetwa yatjjataskañäni

1, 2. ¿Kunatsa Jesusajj 29 maran Judeankir chʼusa lugarankäna, kunas ukan pasarakïna? (Aka yatichäwi qalltan utjki uka dibujo uñjjattʼäta).

 KHÄ 29 después de Cristo maranjja Jesusajj judeankir chʼusa lugarankaskänwa, Mar Muerto qotat norte toqena, inas ukhajj octubre phajjsi tukuyächïna jan ukajj noviembre phajjsi qalltächïna. Jesusajj bautisatäjjäna ajllitäjjarakïna uka qhepatwa espíritu santojj uka chʼallarara, qalarara, jachʼa qollunakani chʼusa lugarar irpäna. Jesusajj 40 urunakaw ukan ayunäna, orasïna, lupʼirakïna. Kunatï pasañapäkäna ukatak wakichtʼañatakejja, inas Jehová Diosajj jupamp parlchïna.

2 Jesusajj manqʼat awtjata jan chʼamani ukhamäkäna ukhaw Supayajj yantʼañatak jakʼachasïna. Kunatï ukan paskäna ukajja, taqe khitinakatï Diosar adorktan ukanakatakejj wali importantewa.

‘Jumatï Diosan wawapästajja...’

3, 4. 1) Jesusar nayrïr pä yantʼanakampi yantʼkasajja, ¿Supayajj kuna arunaksa qalltan säna? ¿Jesusan kun amuyañapsa munarakïna? 2) ¿Jichhürunakan kunjamsa Supayajj yantʼarakistu?

3 Mateo 4:1-7 liytʼañataki. Jesusar nayrïr pä yantʼanakamp lanktʼayañatakejja, Supayajj akham sänwa: ‘Jumatï Diosan wawapästajja...’ sasa. ¿Jesusajj Diosan Yoqapätap janit yatkpachäna? Cheqas jupajj yatiskänwa. Dios contra saytʼir uka angelajja Diosan wawaparakïnwa, ukhamasti Jesusajj Diosan nayrïr wawapätap sum yatiskäna (Col. 1:15). Jesusajj bautisaskäna ukhajja, Jehová Diosajj kuntï alajjpachat sankäna uksa Supayajj yatirakpachänwa, Diosajj akham sänwa: “Jupajj Wawajawa, wali munatawa, nayajj wal jupat kusista” sasa (Mat. 3:17). Supayajj Jesusan pächasiñapwa munäna, ‘Awkejajj nayar cheqpachapunit munaspachïtu, juparojj confiyiristti’ sasin pächasjjaspa ukwa munäna. Supayajja ‘aka qalanak tʼantʼanakar tukuyam’ sasaw Jesusar nayrïr kutin yantʼäna, ukham sasinjja ‘¿jumatï Diosan Yoqapästa ukhajja, kunatarak Awkimajj aka chʼusa lugaran jan manqʼa churktamsti?’ siskaspas ukhamänwa. Payïr yantʼanjja, ‘templot jaqoqtam’ sasaw Jesusar säna, ukham sasinjja ‘Diosan Yoqapästa ukhajja, ¿janit Jupaw salvitani sasin confiykta?’ siskaspas ukhamarakïnwa.

4 Jichhürunakanjja Supayajj niya ukar uñtatwa yantʼarakistu (2 Cor. 2:11). Diosan servirinakapajj jan chʼamani aynachtʼat uñjasktan uka horasaw yantʼistu, awisajj jan amuykayakwa yantʼarakistu (2 Cor. 11:14). Diosajj janipunis munaskistaspa, janis chuymapar purtʼksna ukham amuyañaswa Supayajj muni. Maysa toqetjja Diosar confiyañajj inamayakïkaspasa, kunatï Arupan qellqatäki ukanak phoqañ janis puedkaspa ukham amuyañaswa muni. Ukampis taqe ukanakajj janiw cheqäkiti, jan wali amtampiw kʼarinak parli (Juan 8:44). ¿Kunas ukanak jan creyiñatak yanaptʼistaspa?

5. ¿Kunjamsa Jesusajj Supayan nayrïr pä yantʼanakapar saykatäna?

5 Supayan yantʼatäsajj kunsa Jesusajj luräna uk uñjañäni. Awkipajj qhawqsa munasïna uka toqetjja janiw Jesusajj pächaskänti, taqe chuymaw Awkipar confiyarakïna. Ukatwa Supayan yantʼanakapar jan istʼañatakejj jan pächasis Awkipan amuytʼayat Arunak aytasis jarkʼaqasïna. Diosan Jehová sutipajj kawkjantï uñstki uka textonakwa aytarakïna (Deut. 6:16; 8:3). Janiw Diosan sutipjama yaqha sutejj utjkiti, Jehová sutejja jupajj taqe amtanakap phoqapuniniwa sasin confiyañatak mä garantiawa. Jesusajja Awkipan Jehová sutip aytasisajj taqe chuyma confiyatapwa uñachtʼayäna. *

6, 7. ¿Kunas Supayan yantʼanakapampi jan engañjayasiñatakejj yanaptʼistaspa?

6 Supayan yantʼanakapar jan jaltʼañatakejja, Diosan Aruparuw confiyañasa, sutipajj kamsañsa muni ukwa amuytʼañasaraki. Biblia liyisajja, Jehová Diosajj servirinakapar wal munasitapwa amuytanjja, llakitäpki ukanakarus munasirakiwa. Kuntï Biblian liytʼktan ukajj jiwasatakïtap amuytan ukhajja, Jehová Diosajj janis munaskistaspa janis sumat uñjkistaspa ukham Supayajj kʼariski uka arunakarojj janiw creyktanti (Sal. 34:18; 1 Ped. 5:8). Diosajja kuntï sutipajj sañ munki ukarjamajj arsutanakap phoqapuniwa, uk amtañajj Jupar taqe chuym confiyañatakiw yanaptʼistani (Prov. 3:5, 6).

7 ¿Ukampis kunsa Supayajj munpacha? ¿Jiwasan kun lurañassa munarakpacha? Uka jisktʼanakar qhanañchañatakejj kunjamsa Supayajj kimsïr kutin Jesusar yantʼäna uk amuytʼañaw yanaptʼistaspa.

‘Jumatï qonqortʼasisin mä kutik adoritäta ukhajja...’

8. Kimsïr yantʼanjja, ¿kunjamsa Supayan cheqpach amtapajj qhanstäna?

8 Mateo 4:8-11 liytʼañataki. Kimsïr yantʼanjja Supayajj janiw engañompik Jesusar yantʼkänti, jan ukasti cheqpach amtapajj kunänsa ukaw qhanstäna. Supayajj inas mä visión toqejj ‘aka oraqenkir taqe markanaka, ukhamaraki kunja qamirïpkitejj taqe ukanak’ Jesusar uñachtʼaychïna. Ukampis jan walïki ukjja janiw uñachtʼaykänti. Antisas akham sänwa: ‘Jumatï qonqortʼasisin mä kutik adoritäta ukhajja, taqe akanakwa churäma’ sasa. * Supayajj adorayasiñwa munäna, ¡ukaw jupatakejj jukʼamp wakiskirïna! Jesusajj Awkip contra saytʼasin jupar adorjjaspa ukwa munäna. ‘Jumajj facilakiw akapachan wali chʼamanïsma, wali utjirinïsma, janiw tʼaqesiñamasa, chʼapinakat lurat coronampi uchatäñamasa, jawqʼjatäñamasa, ni mä lawar chʼakkatatäñamas wakiskaniti’ sasinsa Jesusar siskaspa ukhamänwa. Kuntï Supayajj siskäna ukajj phoqasispänwa, Jesusajj Supayan oraqpach apnaqerïtap sum yatïna (Juan 12:31; 1 Juan 5:19). Jesusan Jehová Diosar jan adorjjañapatakejja, Supayajj kuns churirjamänwa.

9. 1) ¿Cheqpach cristianonakan kun lurapjjañapsa Supayajj muni? ¿Kunjamsa jiwasar yantʼistu? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosar adorañasa? (“¿Adoraña arojj kamsañsa muni?” sat recuadro uñjjattʼäta).

9 Jichhürunakanjja Supayajj jupar adorañaswa wal muni, jan ukajj Jehová Diosan munañap conträjjsna ukwa muni. Niyakejjay Supayajj akapachan diosapächejja, Jachʼa Babiloniankir taqpach religionanakajj juparuw adorasipki (2 Cor. 4:4). Waranq waranqa jaqenakas Supayar adorasipkchejja, cheqpach cristianonakajj jupar adorjjapjjaspa, ‘cheqaparjam sarnaqatas layku tʼaqesiñat’ sipansa, wali qollqenïña, wali uñtʼatäña thaqapjjaspa ukwa munaraki (1 Ped. 3:14). Jiwasatï Jehová Diosar adorañat sipansa Supayan apnaqat akapachar mitisjjsna ukhajja, Supayarus qonqortʼasisin adorksna ukhamäspawa. ¡Ukhamatwa Supayajj diosasar tukuspa! ¿Kunas ukar jan purtʼasiñatak yanaptʼistaspa?

10. ¿Supayan kimsïr yantʼaparojj Jesusajj kamsänsa, kunatsa ukham säna?

10 Supayan kimsïr yantʼaparojj Jesusajj kamsänsa uk uñjañäni. Jupajj taqe chuymaw Dios toqet saytʼasïna, jan pächasisaw Supayar jankʼak akham sarakïna: ‘¡Saram akat Supaya!’ sasa. Nayrïr pä yantʼanakanjja, Jesusajj Diosan sutipwa aytasïna, jichhajj ukhamarakiw Deuteronomio libronkir arunak aytasisajj akham säna: “Qellqatarakiwa: ‘Jehová Diosamarukiw adorañama, jupa saparukiw serviñama’” sasa (Mat. 4:10; Deut. 6:13). Jan tʼaqesisakiw sum jakasisma sasinsa Supayajj siskchïnjja, Jesusajj janiw ukar yäqkänti, taqe ukanakajj jukʼa tiempotakikïtap sum yatïna. Awkijakiw adoratäñapa, ‘qonqortʼasisin mä kutik’ adoririsma ukhasa janipuniw walïkaspati siskaspas ukhamänwa. Jesusajj janipuniw Supayar adorañ munkänti, ukatwa ‘Diablojj jaytjjäna’. *

“¡SARAM AKAT SUPAYA!” (Párrafo 10 uñjjattʼäta).

11. ¿Kunjamsa Supayarusa yantʼanakaparus saykatsna?

11 Supayarusa akapachan yantʼanakaparus istʼañäniti janicha ukjja, sapa mayniw Jesusjam amtaraksna. Diosajj kunsa lurañäni uk sapa mayni amtirwa lurawayistu, ukajj mä suma regalowa. Ukhamasti janipuniw khitisa ni wali chʼamani jan sinttʼasir Supayas Diosar adorañat apaqkistaspati. Jiwasatï Diosat janipun jitheqtkañäni, ‘Diosar confiyañanjja suma saytʼatäñäni, Diablo contra saytʼasipjjarakiñäni’ ukhajja, “¡saram akat Supaya!” sisksnas ukhamäniwa (1 Ped. 5:9). Ak amtañäni Jesusajj janiw Supayar istʼkänti, ukatwa Supayajj jaytjjäna. Biblian akham sarakistuwa: ‘Diablo contra saytʼasipjjam, jupajj jumanakat jaltjjaniwa’ sasa (Sant. 4:7).

Supayan apnaqat akapachan yantʼanakaparojj istʼañäniti janicha ukajj jiwasatäjjewa. (Párrafos 11, 19 uñjjattʼäta).

Jehová Diosar jan adorasiñap munir enemigo

12. Edén jardinanjja, ¿kunjamsa Supayajj Diosar adorasiñap conträtap uñachtʼayäna?

12 Supayajj qhep qhepa kutin Jesusar yantʼkäna ukhajja, Jehová Diosar adorasiñap janipun munatapwa uñachtʼayäna. Walja waranqa maranak nayrajja, ukhamarakiw Edén jardinan Diosar adorasiñap contra saytʼäna. Nayraqatjja Evaruw engañjäna, Evasti esposoparuw juchar purtʼasiyarakïna, ukhamatwa Supayajj jupanakar munañaparjam apnaqjjäna, jupanakan pʼeqtʼiripäjjarakïnwa (Génesis 3:1-5 liytʼañataki; 2 Cor. 11:3; Apoc. 12:9). Adanampi Evampejja inas khitis jupanakar engañjaskäna uk jan yatipkchïnti, ukampis Supayaruw adorasipkäna. Ukhamatwa Supayajj jupanakan diosapäjjäna. Edén jardinan jaqenakar Dios contra saytʼayasajja, Diosajj gobernañatak janis derechonïkaspa ukhamwa amuyayäna, ukatsti Diosar adorasiñap contraw saytʼarakïna. ¿Kunjamsa uk luräna?

13. Jehová Diosajj gobernañatak derechonïtapasa jupa saparuk adorasiñapasa, ¿kunatsa mayakïpjje?

13 Jehová Diosajj gobernañatak derechonïtapasa, jupa saparuk adorasiñapasa mayakïpjjewa. Cheqas taqe kun Lurir Diosakiw adoratäñatak derechoni (Apoc. 4:11). Diosajj Adanampir Evampir lurkäna ukhajja perfecto jaqenakäpjjänwa, Edén jardinanwa jakasipjjarakïna. Jaqenakajj aka oraqen mirantapjjaspa, Jupar adorañ chuymapat amtapjjaspa ukwa Jehová Diosajj munäna, mä arunjja jupa saparuk taqe chuyma adorapjjañapwa Diosajj munäna (Gén. 1:28). Ukampis Supayajj jupaw adorayasiñ munäna, ukatwa Taqe Kunjjar Munañani Jehová Dios contra saytʼäna (Sant. 1:14, 15).

14. ¿Kunatsa Supayajj inamayakiw Diosar adorasiñap contrajj saytʼäna sasin sissna?

14 ¿Supayan munañapajj phoqasïnti? ¿Janipunit khitis Jehová Diosar adorjje? Adanampir Evampirojj Diosar adorañatwa Supayajj apaqäna. Uka tiempot jichhakamaw Diosar jan khitis adorañapatak wal chʼamachasiski. Jesusajj janïr aka oraqer jutkäna ukhajja, Jehová Diosar adorapkäna ukanakarojj ukhamarakiw Supayajj pantjasiyañatak wal chʼamachasïna. Nayrïr patak maranakanjja, cristiano congregacionan apostatanakwa utjayäna. Ukatwa Diosar adorañajj chhaqtjjaspas ukham amuyañjamäna (Mat. 13:24-30, 36-43; Hech. 20:29, 30). Patak maranak qhepatjja, cheqpach cristianonakajj Jachʼa Babiloniampi apnaqataw uñjasjjäna, ukhamatwa jaya tiempojj Diosar adorañajj chʼamaktʼayatäjjäna. Ukampis Supayan amtapajj janiw phoqaskiti, Diosajj munkäna ukarjamajj jupar taqe chuyma adoririnakajj utjaskakiwa. Janipuniw kunas Diosan amtap phoqasiñapjja jarkʼkaspati (Is. 46:10; 55:8-11). Jehová Diosajj kuntï amtki uk jan phoqkaspa ukhajja, sutipaw jan walit uñjatäspa, ukatwa sutipajj kamsañtï munki ukarjam amtanakap phoqapuni. ¡Diosajj amtap phoqapuniwa!

Diosar adorañ arjjatiri

15. Edén jardinan jupa contra saytʼapkäna ukanakarojja, ¿Jehová Diosajj kamsänsa? ¿Amtap phoqasiñapatakejj kunsa lurarakïna?

15 Edén jardinanjja, Jehová Diosajj jankʼakiw kunsa jupa contra saytʼirinakar lurani uk säna, ukhamat kuntï qalltan amtkäna uk phoqañataki (Génesis 3:14-19 liytʼañataki). Adanampi Evampejj Edén jardinankasipkäna ukhaw kunas jupanakarus Supayarus pasani uk Jehová Diosajj sisjjäna. Nayraqatjja Supayaruw juchañchäna, ukjjarusti Eva warmiruraki, tukuyarojj Adanaruraki. Dios contra saytʼañ qalltiri Supayatjja, Diosajj mä profecía arsüna, mä ‘wawan’ jutañapatwa parläna, ukhamat kuna jan walinakatï Dios contra juchachasipjjatap laykojj utjawayki ukanak chhaqtayañataki. Uka wawajja, Jehová Diosaruk oraqpachan adorasiñapatakiw yanaptʼañapäna, ukhamat Diosan amtapajj phoqasiñapataki.

16. Edén jardinan kunatï paskäna uka qhepatjja, ¿kunsa Jehová Diosajj amtap phoqañatak luräna?

16 Edén jardinan jupa contras saytʼapkchïnjja, Jehová Diosajj amtap phoqañatak chʼamachasiskakïnwa. Jaqenakajj pantjasirïpkchisa, kunjamsa cheqaparjam adorapjjaspa ukwa amtäna, ukwa jutïr yatichäwin yatjjataskañäni (Heb. 11:4-12:1). Ukatjja kunjamsa Jehová Diosaruk oraqpachan adorasjjani uka toqet profecianak qellqapjjañapatakiw mä qhawqha chachanakar ajllïna, uka chachanakat yaqhepajj Isaías, Jeremías, Ezequiel ukanakäpjjewa, uka profecianakajj Biblian wali wakiskiriwa. Taqpach uka profecianakajja jutañapäkäna uka ‘wawanwa’ phoqasi, jilpachajj Jesusana (Gál. 3:16). Supayajj kimsïr kutin Jesusar yantʼkäna ukhajja, Jehová Diosaruk adorasiñap munatapwa Jesusajj uñachtʼayäna. Cheqas Jehová Diosaw Jesusarojj uka profecianak phoqañapatakejj ajlliwayi (Apoc. 19:10). Jesusajj chʼamakatsa Diosan markapar irpskaspa ukhamäñapänwa, ukatsti juparakiw Jehová Diosaruk oraqpachan adorasjjañapatak yanaptʼañapäna.

¿Kun lurañsa jumajj amtäta?

17. Kunjamsa Jehová Diosaruk mayamp adorasjjani uka toqet parlir profecianakajja, ¿kunatsa jiwasatakejj wali wakiskiri?

17 Kunjamsa Jehová Diosaruk sum adorasjjani uka toqet parlir profecianakat yatjjatañajja, Diosar jukʼamp confiyañatakiw yanaptʼistu. Uka profecianakat yatjjatasajja, kunatï jutïrin paskani ukanakat wal kusistanjja. Alajjpachankirinakasa aka oraqenkirinakasa Taqe Kunjjar Munañani Jehová Diosaruk adorjjañäni ukhajj wali kusiskañäniwa, uka uru puriniñap walpun suytanjja. Kunjamsa Diosaruk adorasjjani uka toqet parlir profecianakajja jutïr urunak wali kusisit suyañatakiw yanaptʼistu, uka profecianakat yaqhepajj wal chʼamañchtʼarakistu. ¡Diosan promesanakap phoqasjjañap wal muntanjja! Ukapachaw wali munat familiaranakasajj jaktanjjapjjani, oraqpachaw paraisöjjani, wiñayatakiw jan kuna usuni sum jakasjjarakiñäni (Is. 33:24; 35:5, 6; Apoc. 20:12, 13; 21:3, 4).

18. ¿Kuna toqetsa aka libron yatjjataskañäni?

18 Aka libronjja Ezequielan musparkañ profecianakapatwa yatjjataskañäni, ukanakat jilapartejj Dios saparuk adorañatwa parli. Ezequielan profecianakapampi yaqha profecianakampejj kunansa niya igualakïpjje ukwa yatjjataskañäni, ukatsti uka profecianakajj kunjamsa Criston yanaptʼapampejj phoqasi, kunjamsa jiwasar yanaptʼistu ukanakwa yatjjataskarakiñäni (“Kuna toqenakatsa Ezequiel librojj parli” sat recuadro uñjjattʼäta).

19. ¿Kun lurañsa jumajj taqe chuym amtta, kunatsa ukham amtta?

19 Supayajj 29 maranwa Jesusarojj Judeankir chʼusa lugaran yantʼäna, ukampis Jesusajj janiw istʼkänti, Diosar adoraskakïnwa. ¿Jiwasajj kunsa lurarakiñäni? Nayra tiempot sipansa Supayajj jukʼampwa Diosar serviñat apaqañ wal munistu (Apoc. 12:12, 17). Aka librojj Supayan yantʼanakapar janipun istʼañatakiw yanaptʼistani. Jesusjamaw ‘Jehová Diosamarukiw adorañama’ sasin taqe chuyma sañasa, uksti arunakasampi luratanakasampiw uñachtʼayañasa. Ukhamatwa Jehová Diosan amtap phoqasir uñjañäni, mä arunjja jupa saparukiw alajjpachansa aka oraqensa mayachtʼat adorjjañäni, cheqas Diosakiw taqe chuyma adoratäñatakejj derechoni.

^ Diosan Jehová sutipajj “jupaw taqe kunsa utjayi” (hebreo arunjja, Diosajj amtanakap phoqerïtapwa uka arunakajj sañ munaraki) sañwa muni, ukham sañatakejj walja razonanakaw utji. Niyakejjay taqe kunas Diosan luratächejja ukhamarak kuntï amtki ukanaksa phoqapunchejja, uka sutejj jupatakjamapuniwa.

^ Biblia toqet parlir mä librojja, Supayan arunakapat akham siwa: “Kunjamtï Supayajj nayrïr yantʼapampi Adanampir Evampir pantjasiykänjja [...], jichha kutin ukhamarakïnwa, Supayan munañapat lurasini, jan ukajj Diosan munañapach lurasini uk ajlliñaw wakisïna, mä arun khitirus adorasiñapa ukaw amtasiñapäna. Supayajj cheqpach Dios lanti adorayasiñwa munäna” sasa.

^ Lucas libronjja, Supayajj kunampis Jesusar nayraqat yantʼäna uk janiw Mateo libronjam qhanañchkiti. Mateo libronjja kunas nayraqat pasäna, ukjjarojj kunas pasarakïna ukarjamaw qhanañchi. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Maya, Lucas librot sipansa, Mateo librojj payïr yantʼat parlañatakejj ‘ukjjarusti’ sasaw qallti, ukham sasajja uka nayrajj yaqha yantʼa utjatapwa uñachtʼayi. Paya, Supayajj jan amuykaya nayrïr pä yantʼanakapjja, ‘jumatï Diosan wawapästajja’ sasaw qalltäna. Kimsïr yantʼansti, Diosan nayrïr mandamientop jan istʼañapatakiw Jesusarojj cheqak sarakïna (Éx. 20:2, 3). Kimsa, Jesusajj Supayan kimsïr yantʼaparojj ‘¡saram akat Supaya!’ sasaw säna, ukhamatwa ukajj qhep qhepa yantʼätap amuytanjja (Mat. 4:5, 10, 11).