Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

2 YATICHÄWI

‘Diosajj ofrendanakap katoqänwa’

‘Diosajj ofrendanakap katoqänwa’

HEBREOS 11:4

KUNSA YATEQAÑÄNI: Jehová Diosaw kunjamsa jupar adorasiñapa uk amtäna

1-3. 1) ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni? (Aka yatichäwi qalltan utjki uka dibujo uñjjattʼäta). 2) ¿Diosar adorkasajj kawkïr wakiskir pusi mayitanaksa phoqañasa?

 ABEL chachajj wali amuyumpiw ovejanakapar uñakipaski, uka ovejanakaparojj nasipkäna ukhatpachaw wali munasiñamp uñjäna. Jichhajj uka ovejanakapat mä qhawqhaniruw ajlliski, ukatsti kharinukusajj Jehová Diosaruw ofrendat loqtani. Abel chachajj pantjasir jaqëkchïnsa, Diosajj ofrendap katoqasïnwa.

2 Abel chachat parlkasajja, apóstol Pablojj Diosan amuytʼayatäsajj akham sänwa: ‘Diosajj ofrendanakap katoqänwa’ sasa. Ukampis Diosajj Cainan ofrendap janiw katoqaskänti (Hebreos 11:4 liytʼañataki). Uk amuytʼañatakejj aka jisktʼanakatwa yatjjatañasa: ¿kunatsa Diosajj Abel chachan ofrendap katoqasïna? ¿Kunatsa Cainan ofrendap jan katoqkarakïna? ¿Kunsa Caín ukhamarak Abel chachanakan sarnaqäwipat yateqsna? ¿Hebreos 11 capitulon parlki uka chachanakan sarnaqäwipat kunsa yateqaraksna? Uka jisktʼanakarjam yatjjatasajja, kunjamsa Jehová Diosar adorasiñapa ukwa yateqañäni.

3 Jichhajja, Abel chachajj jakkäna uka tiempot Ezequiel chachajj jakkäna uka tiempokamajj kunanakas pasäna ukwa yatjjatañäni. Yatjjatkasajja, Diosan chuymapar purtʼkir adorañatakejj kawkïr wakiskir pusi mayitanaksa phoqañasa ukwa amuytʼañäni, ukanakajj akanakawa: 1) Jehová Diosarukiw adorasiñapa; 2) kuntï Diosar churktan ukajj sumäñapawa; 3) kunjamsa Diosar adortan ukajj chuymapar purtʼkirïñapawa; 4) suma amtampiw Diosar adorañasa.

¿Kunatsa Diosajj Caín chachan ofrendap jan katoqaskäna?

4, 5. ¿Kunatsa Cainajj Jehová Diosarukiw adorasiñapa sasin amuypachäna?

4 Génesis 4:2-5 liytʼañataki. Caín chachajj Jehová Diosaruk adorasiñap sum yatïna. Jupasa Abel jilapasa ofrenda loqtapkäna ukhajj inas mä 100 maranakanëjjapjjchïna. * Ukhamatsti, Cainajj Diosar sum uñtʼpachäna. Jupanakajj wawatpachwa Edén jardinan utjatap yatipjjpachäna, inas jayatpach uñjapjjarakchïna. Jardinar jan jakʼachasipjjañapatak jarkʼapkäna uka querubín angelanakarus uñjapjjarakpachänwa (Gén. 3:24). Adanampi Evampejja kunatï aka oraqen utjki ukanakajj Jehová Diosan luratätap jupanakar awisapjjpachänwa, jiwañar jukʼat jukʼat jakʼachasiñat sipansa, Diosan amtapajj jaqenakatak qalltan kunänsa uksa awisapjjarakpachänwa (Gén. 1:24-28). Taqe ukanak yatisajja, inas Cainajj Diosarukiw ofrendanakajj loqtasiñapa sasin amuychïna.

5 ¿Kunatsa Cainajj Diosar mä sacrificio loqtañ amtarakpachäna? Jehová Diosajj mä ‘wawaw’ jutani, uka wawasti ‘asirurojj’ pʼeqet taqjjatani sasaw mä profecian arsüna. Uka asirojj Evar jan walir purtʼasiykäna ukänwa (Gén. 3:4-6, 14, 15). Niyakejjay Cainajj jilïr wawächïnjja, inas nayaw jutañapäki uka ‘wawätjja’ sasin amuychïna (Gén. 4:1). Maysa toqetjja, Jehová Diosajj pantjasir jaqenakarojj alajjpachat parlasinkakïnwa. Adanajj juchachasjjäna uka qhepatjja, Diosajj mä ángel toqew jupamp parläna (Gén. 3:8-10). Ukatjja, Cainajj sacrificiop loqtkäna uka qhepatwa jupamp parlarakïna (Gén. 4:6). Ukhamasti Cainajj Jehová Diosaruk adorasiñap sum yatpachäna.

6, 7. Cainan ofrendapasa kunjamtï ofrendap loqtkäna ukasa, walikïskänti janicha ukanak qhanañchtʼam.

6 Ukhamajj ¿kunatsa Diosajj Cainan ofrendap jan katoqaskäna? ¿Ofrendapajj janit sumäkpachäna? Bibliajj janiw uk qhanañchkiti. ‘Cainajj mä qhawqha achunakwa Jehová Diosar ofrendat loqtañatakejj apanïna’ sasakiw qhanañchi. Qhepatjja ukham sacrificionak loqtañajj walikïskatapwa Jehová Diosajj Moisesan Leyipan qhanañchäna (Núm. 15:8, 9). Maysa toqetjja uka tiempon jakirinakajj oraqen achunakapakwa manqʼasipjjäna (Gén. 1:29). Niyakejjay Edén jardinat anqankkäna uka oraqejj Diosan maldisitächïnjja, Cainajj wali chʼama tukusaw ofrendap jikjjatpachäna (Gén. 3:17-19). Cainajj ofrendat loqtkäna uka achunakajj wali chʼamampi yapuchatänwa, ukampis Jehová Diosajj Cainan ofrendap janiw sum uñjkänti.

7 ¿Cainajj kunjamtï Diosar ofrendap loqtkäna ukat jan walïkpachäna? ¿Jupajj pantjaspachänti? Janjakiwa. Jehová Diosajj Cainan ofrendap jan katoqkäna ukhajja, ‘kunjamtï uka ofrenda loqtkista ukajj janiw walïkiti’ sasin Diosajj janiw siskänti. Cheqansa Caín, Abel chachanakajj kunjamsa ofrendanakap loqtapjjäna uk janiw Bibliajj qhanañchkiti. Ukhamajj ¿kunansa Cainajj pantjaspachäna?

Caín chachajj janiw suma amtampi ofrendap loqtkänti. (Párrafos 8, 9 uñjjattʼäta).

8, 9. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Cainan ofrendap jan sum uñjkäna? 2) ¿Caín ukhamarak Abel chachanakat kuntï Bibliajj qhanañchki ukanakat kamsasmasa?

8 Apóstol Pablojj Diosan amuytʼayatäsin hebreonakar qellqkäna uka cartanjja, Cainajj kuna amtampitï ofrendap loqtkäna ukajj jan walïtapwa uñachtʼayäna. Jupajj janiw Diosar confiykänti (Heb. 11:4; 1 Juan 3:11, 12). Ukatwa Jehová Diosajj Cainar jan walit uñjäna, ofrendapajj walikïskänwa, chuymapaw jan walïkänti (Gén. 4:5-8). Wali munasir awkjamajja, Jehová Diosajj munasiñampiw Caín wawapar ewjjtʼäna, mä arunjja yanaptʼänwa. Ukampis Cainajj janiw Diosar istʼkänti, jañchin munañanakapampiw apayasïna, mä arunjja uñisisiña, chʼajjwaña, envidiasiña ukanakaw chuymapan utjäna (Gál. 5:19, 20). Jan wali chuymanïtap laykuw Diosar adorañatakejj kuntï lurkäna ukanakajj jan walit uñjatäjjäna. ¿Kunsa jupan sarnaqäwipajj yatichistu? Janiw mayninakamp uñjatakejj suma sum tukuñasäkiti, jan ukasti taqe chuymaw Diosar serviñasa.

9 Biblianjja Cainat waljanak qhanañchi. Diosajj Cainar kamsänsa, jupajj kamsarakïnsa uk istʼksnas ukhamawa. Cainajj kunanaksa luräna, jupat jutir wawanakajj kamsatäpjjänsa ukanaks yatiraktanwa (Gén. 4:17-24). Ukampis Abel chachajj wawanakanïnti janicha, kuna arunaksa arsüna uk Bibliajj janiw qhanañchkiti. Ukhamäkchisa, kunanaktï Abelajj lurkäna ukanakajj jichhakamas parlaskakistuwa. ¿Ukham sasajj kamsañsa muntanjja?

Diosar adoririnakatakejja Abel chachajj wali yateqaskayawa

10. ¿Diosar adoririnakajj kunsa Abel chachat yateqasipjjaspa?

10 Abel chachajja Jehová Diosaruk adorasiñap sum yatïna, ukatwa ofrendap jupar loqtäna. Ofrendapajj wali sumänwa, jupa pachpaw ‘uywanakapat nayrïrïkis’ ukanak sum ajllïna. Biblianjja, ofrendap mä altararut uchäna janicha uk janiw siskiti, ukhamasti kunjamsa ofrendap loqtapjjäna ukajj janiw Diosatakejj wakiskirïkpachänti. Ukampis Abel chachajj kuna amtampitï ofrendap loqtkäna ukaw jukʼamp wakiskirïnjja. Ukatwa jichhakamas ‘parlaskakistu’, mä sojjta waranqa maranakas jiwatäjjchejja sarnaqäwipajj yatichaskakistuwa. Abelajj Diosar wal confiyäna, leyinakaparus wal munasirakïna, ukatwa ofrendap loqtañ amtäna. ¿Kunjamatsa uk yattanjja?

Abel chachajj Diosar adorañatak wakiski uka pusi mayitanakamp sum phoqäna. (Párrafo 10 uñjjattʼäta).

11. ¿Kunatsa Abelajj cheqapar sarnaqer jaqewa sasin Jesusajj säna?

11 Jesusajj Abel chachat kamsänsa uk nayraqat uñjañäni. Jesusajj alajjpachatwa Abelar uñjanïna, Adanan Abel wawapajj kunanaksa luraskäna uksa uñjanirakpachänwa, ukatwa sum uñtʼäna (Prov. 8:22, 30, 31; Juan 8:58; Col. 1:15, 16). Niyakejjay Abelajj kunjam jaqënsa uk Jesusajj sum yatchïnjja, jupajj “cheqapar sarnaqer” jaqewa sasaw säna (Mat. 23:35). Cheqapar sarnaqer mä jaqejja, kunatï walïki ukatakisa kunatï jan walïki ukatakisa Jehová Diosakiw leyinak uchaspa sasaw amuyi. Uksti arunakapampi luratanakapampiw uñachtʼayi (Lucas 1:5, 6 uñjjattʼarakïta). Cheqapar sarnaqer jaqet uñtʼatäñatakejj tiempow munasi. Ukhamasti, Abel chachajj ofrendap loqtkäna uka nayratpachaw Jehová Diosan leyinakaparjam sarnaqer jaqet uñtʼatäjjpachäna. Ukampis awisajj jan walinakan uñjasirakpachänwa. Caín jilïr jilapas jan wali chuymanëjjatap laykojj janiw sum sarnaqjjänti (1 Juan 3:12). Mamapasa Diosan leyiparojj janiw istʼkänti, tatapasti kunatï walïki jan walïkaraki uk jupa pachpa amtasajj Jehová Dios contraw saytʼarakïna (Gén. 2:16, 17; 3:6). Familiapajj jan walsa sarnaqkchïnjja, Abel chachajj kunatï walïki uk luraskakïna.

12. ¿Kunansa Cainampi Abel chachampejj jan igualäpkäna?

12 Jichhajja Diosar confiyañatsa cheqapar sarnaqañatsa Pablojj kamsänsa uk uñjarakiñäni. Jupajj akham sänwa: ‘Diosar confiyatap laykuw Abel chachajj Cainat sipansa jukʼamp valorani sacrificio Diosar loqtäna. Ukham confiyatap laykurakiw Diosajj ofrendanakap katoqasajj cheqap sarnaqerïtap jupar uñachtʼayäna’ sasa (Heb. 11:4). Pablon uka arunakaparjamajja, Cainat sipansa Abelajj Diosaruw wal confiyäna, Jupajj taqe kuns cheqaparjamapuniw luri sasaw confiyarakïna, ukatwa cheqaparjam sarnaqañatak jiwañkam taqe chuym chʼamachasïna.

13. ¿Kunsa Abel chachan sarnaqäwipajj yatichistu?

13 ¿Kunsa Abel chachan sarnaqäwipat yateqsna? Diosar adorañatakejj suma chuymanïñasawa, taqe chuymaw jupar confiyañasa, leyinakaparjamaw sarnaqañasaraki. Diosarojj janiw mä kutik adorañasäkiti, taqe jakäwisanwa munañaparjam sarnaqañasa, kuntï lurktan ukas Diosatakjamäñapawa.

Abel chachat yateqasis Diosar servir chachanaka

14. ¿Kunatsa Jehová Diosajj Noé, Abrahán, Jacob uka chachanakan ofrendanakap katoqasïna?

14 Jucharar jaqenak taypitjja, Abel chachaw nayraqat Diosar adoräna, ukampis jupa qhepat Diosar adoririnakajj utjarakïnwa. Pablojja Diosar taqe chuym adoriri yaqha chachanakatwa parlaraki, ukanakat yaqhepajj Noé, Abrahán, Jacob chachanakawa (Hebreos 11:7, 8, 17-21 liytʼañataki). Uka chachanakajja, Jehová Diosaruw sacrificionak loqtapjjäna, Diosasti sacrificionakap katoqasïnwa. ¿Kunatsa? Jupanakatakejj Diosar adorañajj janiw mä costumbrekïkänti, jan ukasti Diosar adorañatakejj kawkïr pusi mayitanakatï utjkäna ukanakwa phoqapjjäna. Kunjamsa uk phoqapjjäna uk uñjañäni.

Noé chachan sacrificionakapajja jupat jutir jaqenakatakejj wali yateqaskayänwa. (Párrafos 15, 16 uñjjattʼäta).

15, 16. ¿Kunjamsa Noé chachajj Diosar adorañatak wakiski uka pusi mayitanakampi phoqäna?

15 Adanajj 126 maranak jiwatäjjäna ukhaw Noé chachajj nasïna, * ukhamäkchïnsa jaqenakajj falso diosanakaruw adorjjapjjäna, uka taypinwa jupajj jilsurakïna (Gén. 6:11). Janïr Uma Juiciojj paskäna ukhakamajja, aka oraqen jakirinakat Noé chachampi familiapampikiw Jehová Diosan chuymapar purtʼkir adorapjjäna (2 Ped. 2:5). Uma Juiciojj pasjjäna uka qhepatjja, Noé chachajj mä altar luräna, ukatsti sacrificionakwa Diosar taqe chuym loqtäna. Biblianjja ukhapuniw altar arojj nayrïr kut uñsti. Ukham lurasajja, Jehová Diosarukiw adorasiñapa sasinsa familiaparusa jupat jutir taqe jaqenakarus siskaspa ukhamänwa. Sacrificionak Diosar loqtañatakejja, Noé chachajj ‘qʼoma animalanakatsa altnam jalnaqer qʼoma animalanakatsa, mä qhawqhanakwa’ ajllïna (Gén. 8:20). Uka ofrendanakajj Diosatak wali sumänwa, cheqas Jehová Dios pachpaw kawkïr animalanakas qʼomäna uk sisjjäna (Gén. 7:2).

16 Noé chachajja lurkäna uka altaranwa uka animalanak nakhantayat ofrendat loqtäna. ¿Diosajj Noé chachan ukham luratap sumti uñjpachäna? Jïsa. ‘Jehová Diosajj uka ofrendan wali sumätapwa muktʼäna’, ukatjja Noé chacharusa wawanakaparus bendisïnwa sasaw Biblian qhanañchi (Gén. 8:21; 9:1). Ukhamäkchïnsa, Noé chachan suma amtampi ofrenda loqtatapaw Jehová Diosan chuymapar purtʼäna, uka sacrificionakajj Diosar wal confiyatapa, Diosajj taqe kuns cheqaparjamapuniw luri sasin confiyatapwa uñachtʼayäna. Noé chachajj taqe kunanwa Jehová Diosar istʼäna, leyinakaparus respetarakïnwa, ukatwa ‘cheqpach Diosampiw sarnaqäna’ sasin Bibliajj qhanañchi. Ukham luratapatwa juparojj cheqapar sarnaqer jaqet jichhürkam uñtʼasi (Gén. 6:9; Ezeq. 14:14; Heb. 11:7).

17, 18. ¿Kunjamsa Abrahán chachajj Diosar adorañatak wakiski uka pusi mayitanakampi phoqäna?

17 Abrahán chachajj falso diosanakar adorir jaqenak taypinwa jakäna. Jakkäna uka Ur markanjja, Nanna sat phajjsi diosatakiw mä jachʼa templo lurapjjäna. * Abrahanan tatapasa, mä tiempojj falso diosanakaruw adorarakïna (Jos. 24:2). Ukampis Abrahanajj Jehová Diosarukiw adoräna. Inas Sem sat nayra abuelopajj cheqpach Diosat parlchïna, Sem chachajj Noé chachan yoqapänwa. Abrahanajj naskäna uka urut 150 maranak qhepatwa Sem sat nayra abuelopajj jiwaskäna.

18 Abrahán chachajj walja sacrificionakwa jakkasajj loqtäna. Ukampis Jehová Diosaruk adorañatakiw taqe uka sacrificionak wakichirïna (Gén. 12:8; 13:18; 15:8-10). ¿Abrahanajj Jehová Diosar mä suma sacrificio loqtañatakejj wakichtʼatänti? Jïsa. Wali munat Isaac wawapar sacrificiot loqtañ janiw pächaskänti. Kunjamsa uka sacrificio loqtañapäna ukjja, Jehová Diosaw sum qhanañchäna (Gén. 22:1, 2). Abrahán chachajja kuntï Diosajj maykäna ukarjamaw phoqäna. Ukampis wawapar jan jiwayañapatakejj Jehová Dios pachpaw jarktʼäna (Gén. 22:9-12). Abrahanajj suma amtampiw Jehová Diosar adoräna, ukatwa Diosajj sacrificiop sum uñjäna. Pablojj jupat akham sänwa: ‘Abrahanajj Jehová Diosaruw confiyäna, ukatwa jupajj cheqapar sarnaqer jaqet uñjatänjja’ sasa (Rom. 4:3).

Jacob chachajj luratapampiw Diosar adorañ familiapar yatichäna. (Párrafos 19, 20 uñjjattʼäta).

19, 20. ¿Kunjamsa Jacob chachajj Diosar adorañatak wakiski uka pusi mayitanakampi phoqäna?

19 Jacob chachajj Canaán oraqenwa jukʼamp tiempo jakäna. ‘Uka oraqjja, jumampiru wawanakamampiruw churäjja’ sasaw Jehová Diosajj Abrahanar mä promesa luräna (Gén. 17:1, 8). Uka markankir jaqenakajja sinti jan walinakwa lurapjjäna, ukatwa Jehová Diosajj akham säna: ‘Uka oraqen jakirinakarojja juchanakapatwa nayajj castigäjja, oraqenakapatsa alisnukutäpjjaniwa’ sasa (Lev. 18:24, 25). Jacobojj 77 maranëjjäna ukhaw Canaán oraqet sarjjasajj casarasjjäna. Ukatjja jachʼa familiani, walja servirinakani ukhamaw Canaán oraqer kuttʼjjäna (Gén. 28:1, 2; 33:18). Familiapat yaqhepajj falso diosanakaruw adorjjapjjäna, ukampis Jehová Diosajj ‘Betelar saram, ukan jakarakim, ukatsti naya cheqpach Diosatakejj mä altar ukan lurarakim’ sasin siskäna ukhajja, Jacobojj jankʼakiw ukarjam luräna. Nayraqatjja, utapankirinakarojj akham sänwa: ‘Jumanak taypitjja falso diosanakamar apanukupjjam, cuerppach jareqasipjjam’ sasa. Ukatsti kuntï Diosajj siskäna ukarjamapuniw taqe kuns lurarakïna (Gén. 35:1-7).

20 Jacob chachajj walja altaranakwa Suma Oraqen luräna, ukampis Jehová Diosaruk adorañatakiw sacrificionak loqtirïna (Gén. 35:14; 46:1). Sacrificionakapajj wali sumänwa, ukatsti kunjamtï adorkäna ukajj Diosan chuymapar purtʼkirïnwa, suma amtampiw Diosar adorarakïna, ukatwa Jacobojj ‘cheqapar sarnaqer jaqënwa’ sasin Bibliajj qhanañchi. Diosamp sumat uñjatäpki ukanakaw cheqapar sarnaqer jaqet uñtʼatäpjje (Gén. 25:27). Jacob chachan sum sarnaqatapajja, jupat jutir Israel markatakejj wali yateqaskayänwa (Gén. 35:9-12).

21. Noé, Abrahán, Jacob chachanakan sarnaqäwipat ¿kunsa Diosar adorañ toqet yateqsna?

21 ¿Diosar taqe chuyma adoriri nayra chachanakat kunsa yateqassna? Jichhürunakanjja, jiwasajj ukhamarakiw Diosar jan adoriri jaqenak taypin jaktanjja, familiaranakasasa Jehová Diosar taqe chuyma adorañwa jarkʼapjjestaspa. Jupanakamp jan apayasiñatakejj Diosaruw taqe chuym confiyañasa, mayitanakapajj jiwasan askisatakiwa sasaw confiyañasaraki. Diosar serviñatak tiempo apstʼasisa, chʼamachasisa, kunanakatï utjkistu ukanakamp yanaptʼasa, ukhamarak taqe kunan istʼasaw Jehová Diosar confiyatas uñachtʼaytanjja (Mat. 22:37-40; 1 Cor. 10:31). Diosar adorañatak chʼamachastan ukhasa, chuymapar purtʼkiri ukhamarak suma amtampi jupar adorktan ukhasa, Diosajj cheqapar sarnaqer jaqetwa uñjistu. ¡Uk yatiñajj walpun chʼamañchtʼistu! (Santiago 2:18-24 liytʼañataki).

Diosar adoriri mä marka

22-24. 1) ¿Leyirjamajj kunatsa Jehová Diosaruk adorasiñapajj wakiskirïna? 2) ¿Leyirjamajj kunatsa sacrificiojj wali sumäñapäna? 3) ¿Leyirjamajj kunjamsa sacrificionakajj loqtasiñapäna?

22 Jacob chachat jutir jaqenakarojj Jehová Diosaw leyinak churäna, ukhamatwa Diosajj kunjam adoratäñsa muni uk jupanakar qhanañchäna. Jupanakatï Jehová Diosar taqe kunan istʼapjjaspäna ukhajja, ‘wali munat markaparu’ ukhamarak ‘sagrado markaruw’ tukupjjaspäna (Éx. 19:5, 6). Diosar adorañatakejj kuna pusi mayitanakas wakisi uk Leyejj sum qhanañchäna, jichhajj uka toqetwa yatjjataskañäni.

23 Israelitanakajj khitirukis adorapjjañapa ukjja, Jehová Diosajj sumwa qhanañchäna. Jupajj akham sänwa: ‘Janiw jumajj nayat sipansa yaqha diosanakanïñamäkiti’ sasa (Éx. 20:3-5). Ofrendat loqtapkäna uka sacrificionakajj wali sumäñapänwa. Amuytʼañataki, sacrificiot loqtaskäna ukajj jan kuna kamachtʼat suma uywäñapänwa (Lev. 1:3; Deut. 15:21; Malaquías 1:6-8 uñjjattʼarakïta). Diosar ofrendat loqtaskäna ukanakat mä partejj levitanakatak yaqhachatänwa, ukampis jupanakajj ofrendanak loqtapjjañaparakïnwa. Kunanaktï katoqapkäna ukanakatjja, sumäkis ukwa Diosar churapjjañapäna (Núm. 18:29). Kunjamsa jupar adorapjjañapäna uk Dios pachpaw qhanañchäna. Kunanaksa, kawkjansa, kunjamsa sacrificionak loqtapjjañapa taqe ukanakjja, israelitanakajj sum yatipjjäna. Kunjamsa sarnaqapjjañapäna ukatakejja, jupanakajj 600 leyinakats jukʼampwa katoqapjjäna. Jupanakarojj akham sasaw ewjjtʼasirakïna: ‘Kunjamtï Jehová Diosamajj jumanakar sapktam ukarjamapuniw wali amuyumpi phoqapjjañama. Janiw kupi toqerusa ni chʼeqa toqerus saranukupjjañamäkiti’ sasa (Deut. 5:32).

24 ¿Israelitanakajj kawkjansa sacrificionakap loqtapjjañapäna ukajj wakiskirïnti? Jïsa. Jehová Diosajj mä tabernáculo markapar lurayäna, ukanwa jupa saparuk adorjjapjjäna (Éx. 40:1-3, 29, 34). Uka tiemponjja, ofrendanakap Diosamp katoqayasiñatakejj tabernaculoruw apapjjañapäna (Deut. 12:17, 18). *

25. ¿Sacrificionak loqtapkäna ukhajj kunas jukʼamp wakiskirïnjja?

25 Israelitanakajj suma amtampiw ofrendanakap Diosar loqtapjjañapäna, ukaw jukʼamp wakiskirïnjja. Jupanakajj taqe chuymaw Jehová Diosarusa leyinakaparus munasipjjañapäna (Deuteronomio 6:4-6 liytʼañataki). Israelitanakajj obligatak sacrificionak loqtapjjäna ukhajja, Jehová Diosajj janiw katoqaskänti (Is. 1:10-13). Diosarojj janiw khitis engañkaspati, ukwa Isaías toqejj akham sasin qhanañchäna: ‘Aka markajj [...], lakampikiw jachʼañchapjjetu, ukampis chuymanakapajj nayat wali jayankiwaʼ sasa (Is. 29:13).

Templonwa Diosar adorasjjäna

26. ¿Salomón reyejj luraykäna uka templon kunsa qalltan lurapjjäna?

26 Israelitanakajj walja maranakaw Suma Oraqen jakjjapjjäna, ukhaw Salomón reyejj Diosar adorañatak mä suma templo lurayäna, ukajj tabernaculot sipansa wali jachʼänwa (1 Rey. 7:51; 2 Crón. 3:1, 6, 7). Qalltanjja, Jehová Diosarukiw uka templon sacrificionak loqtapjjäna. Salomón reyimpi markankirinakampejja, wali suma walja uywanakwa sacrificiot loqtapjjäna, uksti kunjam lurapjjañaptï Diosajj Leyin siskäna ukarjamaw lurapjjäna (1 Rey. 8:63). Templon adoraskäna ukajj Jehová Diosan chuymapar purtʼkirïnwa, ukatwa jupajj sacrificionak katoqasïna, ukampis janiw templon wali sumätapatsa ni walja sacrificionak ukan loqtasitapatsa katoqaskänti, jan ukasti suma amtampi jupar adorapjjatapaw jukʼamp wakiskirïna. Uk qhanstayañatakejja, Diosan templop inaugurapkäna ukhajj Salomón reyejj akham sänwa: ‘Ukhamajj leyinakaparjam sarnaqasasa jichhürun phoqapkta uka mandamientonakap phoqasasa, taqe chuymampi Jehová Diosasar servipjjam’ sasa (1 Rey. 8:57-61).

27. 1) ¿Israelitanakas reyinakas kunjamäjjapjjänsa? 2) ¿Kunsa Jehová Diosajj uk uñjasin luräna?

27 Salomón reyin uka suma ewjjtʼaparojj israelitanakajj janiw istʼapkänti, ukajj wali llakkañänwa. Janiw Diosan taqpach mayitanakap phoqjjapjjänti. Israel markan reyinakapasa israelitanakas jan wali chuymanëjjapjjänwa, ukatwa Jehová Diosar jan confiyjjapjjänti, leyinakaparus jan istʼjjapjjänti. Jupanakar cheqañchañatakisa jan istʼasipjjatapat kuna jan walinakansa uñjasipjjaspa uk yatiyañatakisa, walja kutiw Diosajj profetanakar khitäna (Jer. 7:13-15, 23-26). Jupanakat maynejj Diosat jan jitheqtiri Ezequiel chachänwa, israelitanakajj Diosar jan sum adorjjapjjäna uka tiemponwa jakäna.

Ezequiel tiemponjja janiw Diosar sum adorjjapjjänti

28, 29. ¿Ezequielajj khitïnsa? (“Ezequielajj kuna tiemponsa jakäna” sat recuadro uñjjattʼäta).

28 Ezequielajj Salomón reyejj lurkäna uka templon kunjamas Diosar adorasiñapäna uk sum yatïna. Tatapajj sacerdotënwa, ukatwa turnopajj waktʼkäna ukhajj templor sarirïpachäna (Ezeq. 1:3). Ukhamasti Ezequielajj wawäskäna ukhajj wali kusisitaw jakaspachäna, tatapaw Jehová Diosatsa leyinakapatsa yatichpachäna. Ezequielajj naskäna niya uka tiemponwa ‘Leyinakan libro’ templon jikjjatapjjäna. * Ukhajj Josías reyiw marka apnaqaskäna, uka libron arunakap istʼasajj Diosar sum adorañatakiw chʼamachasïna (2 Rey. 22:8-13).

Ezequielarojj tatapaw Jehová Diosatsa leyinakapatsa yatichpachäna. (Párrafo 28 uñjjattʼäta).

29 Kunjamtï Diosat jan jitheqtir nayra chachanakajj Diosar sum adorapkänjja, ukhamarakiw Ezequielajj Diosar adorañatak wakiski uka pusi mayitanak sum phoqäna. Ezequiel librot yatjjatasajja, Jehová Dios saparuk adoratapwa amuytanjja, jupajj kuntï Diosajj maykäna uk taqe chuymaw phoqerïna. Uka tiempon jakir jaqenakat sipansa, jupajj Diosar taqe chuyma confiyatapatwa ukham adoräna. Ezequielajj Jeremías profetan profecianakap istʼasaw jilsüna. Jeremiasajj 647 antes de Cristo maranwa profetat serviñ qalltäna, Jehová Diosajj jaqenakar juzgkani uka uru puriniñapatwa taqe chuym qhanañcharakïna.

30. 1) ¿Ezequielajj qellqkäna ukanakat kunanaksa yateqtanjja? 2) ¿Kunas mä profeciajja? ¿Kunjamsa Ezequielan profecianakap amuyañasa? (“Ezequielan profecianakap amuytʼañatak yanaptʼanaka” sat recuadro uñjjattʼäta).

30 Ezequielajj Jehová Diosan amuytʼayatäsin profecianak qellqkäna ukajja, Diosan markapajj qhawqsa Diosar cheqaparjam adorañat jayarstʼapjjäna ukwa amuytʼayistu (Ezequiel 8:6 liytʼañataki). Jehová Diosajj Judá markar cheqañchañ qalltkäna ukhajja, Ezequielajj Babiloniar apatäpkäna ukanak taypinkarakïnwa (2 Rey. 24:11-17). Ezequielar preso apasitapajja, janiw Jehová Diosan castigopäkänti, jan ukasti Babiloniar apatäpkäna uka judionakan ukar profetat sarañapatakiw ajlliñampïskäna. Ezequielajj qellqkäna uka musparkañ visionanakapasa profecianakapasa, kunjamsa Jerusalenan Jehová Diosaruk adorasjjani ukwa qhanañchäna. Ukatsti kunjamsa Jehová Diosar munasirinakajj oraqpachan juparuk adorjjapjjani ukwa qhanañcharakistu.

31. ¿Kunatakis aka librojj yanaptʼistani?

31 ¿Aka libron utjki uka phesqa seccionanakapan kunanakatsa yatjjataskañäni? Diosajj kawkjantï jakki uka alajjpachajj kunjamasa, Diosar adorañajj kunja qʼañuchatäjjänsa, Jehová Diosajj kunjamsa markapar yanaptʼi jarkʼaqaraki, jutïrin kunjamsa aka oraqpachan jaqenakajj Jehová Diosaruk adorjjapjjani taqe ukanakatwa yatjjataskañäni. Jutïr yatichäwinjja, Ezequielan nayrïr visionapatwa yatjjataskañäni. Uka visionajja Diosajj qhawqha chʼamanisa, organizacionapat mä partejj alajjpachankki ukajj kunjamasa, kunatsa Jehová Dios saparuk adorasiñapa ukanak amuytʼañatakiw yanaptʼistani.

^ Adanampi Evampejj Edén jardinat jaqsutäpkäna uka qhepatwa Abel wawapajj nasïna (Gén. 4:1, 2). Génesis 4:25 textorjamajja, ‘Abel lantejj’ Set chacharuw Diosajj ajllïna. Abel chachajj jiwayatäkäna ukhajja, Adanajj 130 maranïnwa ukhaw Set wawapajj nasirakïna (Gén. 5:3). Ukhamasti Caín jilapajj jiwaykäna ukhajj Abel chachajj mä 100 maranïpachänwa.

^ Adanan Enós allchhipajj jakkäna uka tiemponjja, ‘jaqenakajj Diosan Jehová sutipat artʼasiñwa qalltapjjäna’ sasaw Génesis 4:26 textojj qhanañchi. Ukampis amuyatajja, jaqenakajj jan respetompiw Diosan sutip artʼasipjjpachäna, inas idolonakapar adorañatak Diosan Jehová sutip aytasipjjchïna.

^ Nanna sat diosajj Sin satarakïnwa. Ur markankir jaqenakajj walja diosanakarus adorapkchïnjja, markan utjkäna uka templonakasa altaranakasa jilapartejj Nanna diosatakïnwa.

^ Diosan sagrado arcap tabernaculot apsjjapjjäna uka qhepatjja, amuyatajj yaqha cheqanakan sacrificionak loqtaskäna ukanakajj Diosatak walikïskänwa (1 Sam. 4:3, 11; 7:7-9; 10:8; 11:14, 15; 16:4, 5; 1 Crón. 21:26-30).

^ Ezequielajj 613 antes de Cristo (a.C.) maran profetat serviñ qalltkäna ukhajja, amuyatajj 30 maranïpachänwa. Ukhamasti 643 a.C. mara jakʼanakanwa naspachäna (Ezeq. 1:1). Josías reyejj 659 a.C. maranwa apnaqañ qalltäna. Ukatsti 642, 641 a.C. maranakanwa, jan ukajj Josiasajj 18 maranak reyit apnaqjjäna ukhaw ‘Leyinakan libro’ jikjjatapjjpachäna, ukajj inas original qellqatächïna.