1, 2. a) Miten Hesekiel käyttäytyi? (Ks. kuva luvun alussa.) b) Mitä hänen käytöksensä ennakoi?

 UUTINEN Hesekielin oudosta käytöksestä leviää nopeasti Babylonin maassa olevien juutalaisvankien joukossa. Ensin Hesekiel istui viikon ajan lamaantuneena pakkosiirtolaisten keskuudessa puhumatta mitään, mutta yhtäkkiä hän nousi ja sulkeutui taloonsa. Nyt profeetta kuitenkin tulee ulos, ja ymmällään olevien naapureiden katsellessa hän ottaa tiilen, asettaa sen eteensä ja kaivertaa siihen kuvan. Sitten sanaakaan sanomatta hän alkaa rakentaa aidantapaista pientä muuria. (Hes. 3:10, 11, 15, 24–26; 4:1, 2.)

² Paikalle kertyy epäilemättä yhä enemmän yleisöä, joka ihmettelee, mistä oikein on kyse. Vasta myöhemmin nuo juutalaisvangit ymmärtäisivät, mitä profeetta Hesekielin kummallinen käytös merkitsi: se ennakoi kauheaa tapahtumaa, joka johtuisi Jehova Jumalan suuttumuksesta. Mitä tapahtui? Miten se vaikutti muinaiseen Israelin kansaan? Mitä se merkitsee Jehovan palvelijoille nykyään?

3, 4. a) Mitä kolmea Jumalan tuomion piirrettä Hesekiel havainnollisti? b) Miten Hesekiel havainnollisti Jerusalemin piiritystä?

³ Vuoden 613 eaa. tienoilla Jehova käski Hesekieliä havainnollistamaan kolmea piirrettä, jotka liittyisivät Jerusalemia kohtaavaan Jumalan tuomioon. Ne olivat kaupungin piiritys, sen asukkaiden kärsimykset sekä kaupungin ja sen asukkaiden tuho. a Mitä yksityiskohtia näihin piirteisiin liittyi?

⁴ Jerusalemin piiritys. Jehova käski Hesekieliä: ”Ota tiili ja aseta se eteesi. – – Piiritä sitä.” (Lue Hesekielin 4:1–3.) Tiili edusti Jerusalemin kaupunkia, kun taas Hesekiel edusti Babylonian armeijaa, jota Jehova käyttäisi. Hesekieliä käskettiin myös pystyttämään pienoismuuri ja piiritysvalli ja tekemään muurinmurtajia. Ne piti asettaa tiilen ympärille edustamaan sodankäynnissä käytettävää kalustoa ja menetelmiä, joita Jerusalemin viholliset hyödyntäisivät piirittäessään kaupunkia ja hyökätessään sitä vastaan. Vihollissotilaiden raudanlujan voiman havainnollistamiseksi Hesekielin piti asettaa ”rautainen paistolevy” itsensä ja kaupungin väliin. Sitten hänen piti ”suunnata kasvonsa” kaupunkia kohti. Kaikki tämä oli ”merkkinä Israelin kansalle” siitä, että pian tapahtuisi jotain hyvin odottamatonta. Jehova käyttäisi vihollisarmeijaa kansansa tärkeimmän kaupungin, Jerusalemin, piirittämiseen – kaupungin, jossa hänen temppelinsä sijaitsi.

5. Miten Hesekiel havainnollisti sitä, mitä Jerusalemin asukkaille tapahtuisi?

⁵ Jerusalemin asukkaiden kärsimykset. Jehova kehotti Hesekieliä ”ottamaan vehnää, ohraa, härkäpapuja, linssejä, hirssiä ja spelttivehnää – – ja tekemään niistä leipää” ja ”punnitsemaan ja syömään 20 sekeliä ruokaa päivässä”. Jehova selitti: ”Minä keskeytän ruoan saannin.” (Hes. 4:9–16.) Nyt Hesekiel ei enää edustanut Babylonian armeijaa vaan Jerusalemin asukkaita. Se mitä hän teki, osoitti, että odotettavissa olevan piirityksen aikana kaupungin ruokavarastot hupenisivat. Leipää leivottaisiin aineksista, joita ei yleensä sekoitettu keskenään, mikä osoitti, että ihmisten olisi syötävä sitä, mitä he milloinkin onnistuisivat hankkimaan. Tulevan nälänhädän ankaruuden paljastivat Hesekielin sanat, jotka hän osoitti ikään kuin suoraan Jerusalemin asukkaille: ”Keskuudessasi olevat isät tulevat syömään poikiaan ja pojat tulevat syömään isiään.” Lopulta monet joutuisivat kärsimään ”nälänhädän tappavien nuolien” vuoksi ja monet ”riutuisivat pois”. (Hes. 4:17; 5:10, 16.)

6. a) Mitä kahta asiaa Hesekiel havainnollisti samanaikaisesti? b) Mitä Jumalan käsky ”punnitse karvat ja jaa ne osiin” tarkoitti?

⁶ Jerusalemin ja sen asukkaiden tuho. Seuraavaksi Hesekiel havainnollisti profeetallisesti kahta eri asiaa samaan  aikaan. Ensiksikin hän näytti, mitä Jehova tekisi. Jehova sanoi hänelle: ”Ota terävä miekka partaveitseksi.” (Lue Hesekielin 5:1, 2.) Hesekielin käsi, jossa miekka oli, kuvasi Jehovan kättä, toisin sanoen hänen tuomiotaan, jonka Babylonian armeija panisi täytäntöön. Toiseksi Hesekiel havainnollisti sitä, mitä juutalaiset joutuisivat kestämään. Jehova sanoi hänelle: ”Aja – – hiuksesi ja partasi.” Hiusten ajaminen kuvasi sitä, että juutalaisten kimppuun hyökättäisiin ja heidät hävitettäisiin. Lisäksi käsky ”ota sitten vaaka, punnitse karvat ja jaa ne osiin” tarkoitti sitä, että Jehovan tuomiota Jerusalemille ei pantaisi toimeen sattumanvaraisesti vaan harkitusti ja perinpohjaisesti.

7. Miksi Jehova käski Hesekielin jakaa karvat kolmeen osaan ja käsitellä kutakin osaa eri tavoin?

 ⁷ Miksi Jehova käski Hesekielin jakaa karvat kolmeen osaan ja käsitellä kutakin osaa eri tavoin? (Lue Hesekielin 5:7–12.) Hesekiel poltti yhden osan ”kaupungissa” havainnollistaakseen katselijoille, että jotkut Jerusalemin asukkaat kuolisivat kaupungin sisällä. Toista osaa hän löi miekalla ”kaupungin ympärillä”, mikä osoitti, että jotkut asukkaat saisivat surmansa sen ulkopuolella. Viimeisen kolmanneksen hän hajotti tuulen vietäväksi, mikä kuvasi sitä, että jotkut asukkaat hajotettaisiin kansojen sekaan, mutta ”miekka ajaisi – – [heitä] takaa”. Päätyisivätpä he siis minne tahansa, he eivät saisi koskaan elää rauhassa.

8. a) Minkä toivonkipinän Hesekielin havaintoesitys sisälsi? b) Miten profeetalliset sanat ”muutamasta karvasta” toteutuivat?

⁸ Hesekielin profeetallinen havaintoesitys sisälsi kuitenkin myös toivonkipinän. Jehova sanoi Hesekielille pois ajetuista karvoista: ”Sinun on myös otettava – – muutama karva ja käärittävä ne vaatteesi laskoksiin.” (Hes. 5:3.) Tämä osoitti, että jotkut kansojen sekaan hajotetuista juutalaisista – ”muutama karva” – säilyisivät elossa. Jotkut heistä olisivat niiden joukossa, jotka palaisivat Babylonista Jerusalemiin 70 vuotta kestävän pakkosiirtolaisuuden jälkeen. (Hes. 6:8, 9; 11:17.) Tämä profetia toteutui. Sanoista, jotka profeetta Haggai kirjoitti vuosia Babylonin vankeuden jälkeen, käy ilmi, että jotkut hajallaan olleista juutalaisista tosiaan palasivat Jerusalemiin. He olivat niitä ”vanhoja miehiä, jotka olivat nähneet edellisen temppelin”. (Esra 3:12; Hagg. 2:1–3.) Lupauksensa mukaisesti Jehova huolehti siitä, että puhdas palvonta säilyi. Tätä asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin tämän kirjan 9. luvussa. (Hes. 11:17–20.)

9, 10. Mitkä merkittävät edessämme olevat tapahtumat Hesekielin profeetallinen havaintoesitys tuo mieleen?

⁹ Hesekielin havaintoesitys tuo mieleen edessämme olevat merkittävät tapahtumat, jotka ennustetaan Jumalan sanassa.  Millaisista tapahtumista on kyse? Kuten muinaisen Jerusalemin tapauksessa, Jehova tulee saamaan aikaan jotain hyvin odottamatonta: poliittiset vallat hyökkäävät kaikkien väärää uskontoa edustavien järjestöjen kimppuun (Ilm. 17:16–18). Samoin kuin Jerusalemin tuho oli ”ennenkuulumaton onnettomuus”, myös ”suuri ahdinko”, joka huipentuu Harmageddonin sotaan, on jotain, mitä ”ei ole ollut” koskaan aikaisemmin (Hes. 5:9; 7:5; Matt. 24:21).

¹⁰ Jumalan sanassa osoitetaan, että useimmat väärän uskonnon kannattajat jäävät eloon uskonnollisten järjestöjen tulevasta tuhosta. Pelokkaina he liittyvät muiden joukkoon etsimään piilopaikkaa. (Sak. 13:4–6; Ilm. 6:15–17.) Heidän tilanteensa tuo mieleen sen, mitä tapahtui niille, jotka säilyivät elossa muinaisen Jerusalemin tuhosta ja jotka hajotettiin ”tuulen vietäväksi”. Kuten  7. kappaleessa osoitettiin, he jäivät tuolloin henkiin, mutta Jehova veti esiin ”miekan ajaakseen – – [heitä] takaa”. (Hes. 5:2.) Samoin yksikään piilopaikka, johon väärän uskonnon tuhosta säilyneet pakenevat, ei suojaa heitä Jehovan miekalta. He saavat surmansa Harmageddonissa yhdessä muiden vuohenkaltaisten ihmisten kanssa. (Hes. 7:4; Matt. 25:33, 41, 46; Ilm. 19:15, 18.)

11, 12. a) Miten Jerusalemin piiritystä koskevan profetian ymmärtäminen vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme palvelukseemme nykyään? b) Miten julistustyömme ja sanomamme tulevat todennäköisesti muuttumaan?

¹¹ Miten tämän profetian ymmärtäminen vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme palvelukseemme? Meidän on tehtävä parhaamme voidaksemme auttaa ihmisiä tulemaan Jehovan palvelijoiksi, koska meillä on vain rajallisesti aikaa ”tehdä opetuslapsia kaikkien kansojen ihmisistä” (Matt. 28:19, 20; Hes. 33:14–16). Kun ”keppi” (poliittiset voimat) iskee uskonnon kimppuun, emme enää julista sanomaa pelastuksesta (Hes. 7:10). Koska emme kerro hyvää uutista, meistä tulee ”mykkiä” niin kuin Hesekielistä, joka palveluksensa yhdessä vaiheessa lakkasi julistamasta sanomiaan (Hes. 3:26, 27; 33:21, 22). Väärän uskonnon tuhon jälkeen ihmiset kyllä yrittävät epätoivoissaan ”pyytää näkyä profeetalta”, mutta heille ei neuvota, miten he voisivat säilyä hengissä (Hes. 7:26). Sellaisia ohjeita ei ole enää saatavilla, eikä silloin ole mahdollista tulla Kristuksen opetuslapseksi.

¹² Julistustyömme ei kuitenkaan lakkaa. On hyvin todennäköistä, että alamme suuren ahdingon aikana julistaa tuomiosanomaa, joka on kuin raevitsaus. Tuo sanoma on selvä merkki siitä, että pahan maailman loppu on kohtaamassa ihmiskuntaa. (Ilm. 16:21.)

13. Miksi Jehova käski Hesekieliä makaamaan ensin vasemmalla ja sitten oikealla kyljellä?

¹³ Sen lisäksi että Hesekiel ennusti, miten Jerusalem tuhottaisiin, hän myös havainnollisti sitä, milloin se tapahtuisi. Jehova käski Hesekieliä makaamaan vasemmalla kyljellään 390 päivää ja oikealla kyljellään 40 päivää. Yksi päivä vastasi yhtä vuotta. (Lue Hesekielin 4:4–6; 4. Moos. 14:34.) Tämä havaintoesitys, jonka on täytynyt kestää kunakin päivänä vain osan päivästä, kiinnitti huomion siihen, minä vuonna Jerusalem tuhoutuisi. Israelin syyllisyyden 390 vuotta alkoivat ilmeisesti vuonna 997 eaa., jolloin 12 heimon valtakunta jakautui kahtia (1. Kun. 12:12–20). Juudan synnin 40 vuotta alkoivat todennäköisesti vuonna 647 eaa., jolloin Jeremia valtuutettiin profetoimaan ja varoittamaan suorin sanoin Juudan valtakuntaa tulevasta tuhosta (Jer. 1:1, 2, 17–19; 19:3, 4). Näin ollen kumpikin ajanjakso päättyisi vuonna 607 eaa.,  tarkalleen sinä vuonna, jona Jerusalem kukistui ja tuhottiin, juuri niin kuin Jehova oli ennustanut. b

14. a) Miten Hesekiel osoitti luottavansa siihen, että Jehova pitäisi kiinni aikataulustaan? b) Mitä tapahtuisi ennen Jerusalemin tuhoa?

¹⁴ Saadessaan 390:tä ja 40:tä päivää koskevan profetian Hesekiel ei ehkä tiennyt tarkkaan, minä vuonna Jerusalem tuhoutuisi. Sen tuhoa edeltävinä vuosina hän kuitenkin varoitti toistuvasti juutalaisia siitä, että Jehovan tuomio kohtaisi heitä. Hän julisti: ”Loppu kohtaa nyt sinua.” (Lue Hesekielin 7:3, 5–10.) Hesekiel oli varma siitä, että Jehova pitäisi kiinni aikataulustaan (Jes. 46:10). Hesekiel myös ennusti, mitä tapahtuisi ennen Jerusalemin tuhoa: ”Tulee onnettomuus onnettomuuden perään.” Nämä tapahtumat johtaisivat yhteiskunnallisten, uskonnollisten ja hallinnollisten rakenteiden romahtamiseen. (Hes. 7:11–13, 25–27.)

15. Mitkä Hesekielin profetian osat alkoivat täyttyä vuonna 609 eaa.?

¹⁵ Muutama vuosi sen jälkeen kun Hesekiel oli profetoinut Jerusalemin tuhosta, profetia alkoi täyttyä. Vuonna 609 eaa. hän sai tietää, että hyökkäys Jerusalemia vastaan oli alkanut. Sen asukkaat oli kutsuttu trumpetin puhalluksella koolle puolustamaan kaupunkiaan, mutta kuten Hesekiel oli ennustanut, kukaan ei lähtenyt taisteluun (Hes. 7:14). Jerusalemin asukkaat eivät ryhtyneet puolustamaan kaupunkiaan babylonialaisia valloittajia vastaan. Jotkut juutalaiset ehkä luulivat Jehovan tulevan heidän avukseen, koska hän oli tehnyt niin aikaisemminkin. Kun assyrialaiset uhkasivat valloittaa Jerusalemin, Jehovan enkeli tuhosi suurimman osan heidän armeijastaan. (2. Kun. 19:32.) Tällä kertaa enkelit eivät kuitenkaan tulleet avuksi. Piiritetty kaupunki alkoi pian muistuttaa tulelle pantua ”pataa”, ja sen asukkaat olivat kuin ”lihapalat” padassa (Hes. 24:1–10). Piinallinen piiritys kesti puolitoista vuotta, ja sen jälkeen Jerusalem tuhottiin.

16. Miten me voimme osoittaa luottavamme siihen, että Jehova pitää tarkasti kiinni aikataulustaan?

¹⁶ Mitä tästä Hesekielin profetian osasta voidaan oppia? Miten se liittyy sanomaamme ja siihen, miten se otetaan vastaan? Jehova on päättänyt, milloin väärän uskonnon tuho tulee, ja hän pitää jälleen tarkasti kiinni aikataulustaan (2. Piet. 3:9, 10; Ilm. 7:1–3). Me emme tiedä tarkkaan, milloin se tulee, mutta Hesekielin tavoin me noudatamme Jehovan ohjeita ja varoitamme toistuvasti: ”Tulee loppu, ja se tulee varmasti.” Miksi meidän on toistettava tätä varoitusta? Samasta syystä kuin Hesekielinkin. c Useimmat niistä, joille hän kertoi Jerusalemin tuhoa koskevasta Jumalan profetiasta, eivät uskoneet häntä (Hes. 12:27, 28). Myöhemmin jotkut  Babylonissa olevat juutalaisvangit kuitenkin osoittivat, että he halusivat elää Jumalaa miellyttävällä tavalla, ja he palasivat kotimaahansa (Jes. 49:8). Nykyäänkään monet ihmiset eivät halua uskoa, että tämä maailma on kohtaamassa loppunsa (2. Piet. 3:3, 4). Me kuitenkin haluamme auttaa vilpittömiä ihmisiä löytämään elämään vievän tien niin kauan kuin on mahdollista ottaa vastaan Jumalan sanoma (Matt. 7:13, 14; 2. Kor. 6:2).

17. Mitä tulemme näkemään suuren ahdingon aikana?

¹⁷ Hesekielin profetia tuo mieleen myös sen, että kun uskonnollisia järjestöjä vastaan hyökätään, niiden jäsenet eivät ”lähde taisteluun” uskonnon puolesta. Sen sijaan kun he huomaavat, ettei heidän avunhuutoonsa ”Herra, Herra” vastata, heidän ”kätensä roikkuvat velttoina” ja he alkavat ”vapista”. (Hes. 7:3, 14, 17, 18; Matt. 7:21–23.) Mitä muuta tapahtuu? (Lue Hesekielin 7:19–21.) Jehova sanoo: ”He heittävät  hopeansa kaduille.” Nämä muinaisen Jerusalemin asukkaita koskevat sanat havainnollistavat elävästi myös sitä, mitä tulee tapahtumaan suuren ahdingon aikana. Ihmiset tajuavat silloin, ettei raha voi pelastaa heitä tulevalta tuholta.

18. Mitä Hesekielin profetia opettaa meille asioiden tärkeysjärjestyksestä?

¹⁸ Huomaatko, mitä voimme oppia tästä Hesekielin profetian osasta? Kyse on asioiden tärkeysjärjestyksestä. Vasta sen jälkeen kun Jerusalemin asukkaat ymmärsivät, että heidän kaupunkinsa tuhoutuisi ja heidän elämänsä päättyisi ja että heidän omaisuutensa ei voisi pelastaa heitä, he muuttivat dramaattisesti tärkeysjärjestystä elämässään. He heittivät pois omaisuutensa ja alkoivat ”pyytää näkyä profeetalta” – mutta se oli liian myöhäistä (Hes. 7:26). Me taas tiedämme hyvin, että tämän pahan maailman loppu on käsillä. Usko Jumalan lupauksiin on saanut meidät siksi asettamaan asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Niinpä tavoittelemme hengellisiä rikkauksia, joilla on pysyvää arvoa ja joita ei koskaan ”heitetä kaduille”. (Lue Matteuksen 6:19–21, 24.)

19. Miten Hesekielin profeetalliset sanat vaikuttavat meihin?

¹⁹ Millä tavoin Jerusalemin tuhoa koskevat Hesekielin profeetalliset sanat siis vaikuttavat meihin? Ne muistuttavat siitä, että on vain rajallisesti aikaa auttaa toisia tulemaan Jumalan palvelijoiksi. Siksi jatkamme hellittämättä opetuslasten tekemistä. Olemme hyvin iloisia, kun ihmiset alkavat palvella Isäämme Jehovaa. Toisaalta niille, jotka eivät tee niin, me esitämme edelleen samanlaista varoitusta kuin Hesekiel esitti Israelin kansalle: ”Loppu kohtaa nyt sinua.” (Hes. 3:19, 21; 7:3.) Olemme myös päättäneet luottaa edelleen Jehovaan ja pitää hänen puhtaan palvontansa tärkeimmällä sijalla elämässämme (Ps. 52:7, 8; Sananl. 11:28; Matt. 6:33).