1, 2. a) Mikä maa-alue asetetaan erilleen? (Ks. kannen kuva.) b) Minkä lupauksen tämä näky sisältää pakkosiirtolaisille?

 VIIMEISESSÄ näyssään Hesekiel saa tietää maa-alueesta, joka tulee asettaa erilleen erityistä tarkoitusta varten. Tätä aluetta ei anneta perinnöksi millekään Israelin heimolle vaan lahjoitukseksi Jehovalle. Hesekiel saa myös tietää merkittävästä kaupungista, jolla on kiehtova nimi. Näyn tämä osa sisältää pakkosiirtolaisille hyvin tärkeän lupauksen: Jehova on heidän kanssaan, kun he palaavat rakkaaseen kotimaahansa.

² Hesekiel kuvailee lahjoitusta yksityiskohtaisesti. Tällä kertomuksella on suuri merkitys meille nykyisille Jehovan palvelijoille, joten tarkastellaan sitä lähemmin.

3. Mistä viidestä osasta Jehovan erilleen asettama maa-alue koostui, ja mitä tarkoitusta nuo alueet palvelivat? (Ks. tekstiruutu ”Lahjoitus, joka teidän on asetettava erilleen”.)

³ Erilleen asetetulla alueella oli maa-alue, joka oli 25 000 kyynärää (13 kilometriä) pohjois-eteläsuunnassa ja 25 000 kyynärää itä-länsisuunnassa. Tästä neliönmuotoisesta alueesta puhuttiin ”koko lahjoituksena”. Se oli jaettu kolmeen vaakasuoraan  osaan. Ylin osa oli asetettu erilleen leeviläisiä varten ja keskimmäinen osa temppeliä ja pappeja varten. Nämä kaksi osaa muodostivat ”pyhän lahjoituksen”. Alin osa, kaikkein pienin osa, eli ”jäljelle jäävä alue” oli tarkoitettu ”yleiseen [eli tavalliseen] käyttöön”. Se oli kaupunkia varten. (Hes. 48:15, 20.)

4. Mitä kertomus Jehovalle annettavasta lahjoituksesta opettaa meille?

⁴ Mitä kertomus Jehovalle annettavasta lahjoituksesta opettaa meille? On hyvä huomata, että ensin Jehova erotti maa-alueen erityistä lahjoitusta varten ja vasta sitten heimoille tarkoitetut maa-alueet. Näin hän osoitti, että maan hengellisen keskuksen tulee olla tärkeimmällä sijalla. (Hes. 45:1.) Maan jakamista koskeva tärkeysjärjestys epäilemättä opetti pakkosiirtolaisille, että heidän tuli asettaa Jehovan palvonta ensi sijalle elämässään. Mekin pidämme kaikkein tärkeimpänä hengellistä toimintaa, esimerkiksi Jumalan sanan tutkimista, kokouksia ja kenttätyötä. Kun jäljittelemme Jehovan esimerkkiä asioiden asettamisesta oikeaan tärkeysjärjestykseen, jokapäiväinen elämämme keskittyy hänen palvontaansa.

5, 6. a) Keille kaupunki kuului? b) Mitä kaupunki ei tarkoita ja miksi ei?

⁵ Lue Hesekielin 48:15. Mitä ”kaupunki” ja sitä ympäröivä maa-alue tarkoittavat? (Hes. 48:16–18.) Jehova sanoi Hesekielille näyssä: ”Kaupungin omaisuus – – kuuluu koko Israelin kansalle.” (Hes. 45:6, 7.) Kaupunki ja sitä ympäröivä maa-alue eivät siis kuuluneet ”pyhään lahjoitukseen”, joka tuli ”asettaa erilleen Jehovalle” (Hes. 48:9). Pidetään tämä mielessämme ja tarkastellaan sitä, mitä voimme oppia kaupunkia koskevasta järjestelystä.

⁶ Ymmärtääksemme, mitä voimme oppia kaupungista, meidän on ensin saatava selville, mitä se ei tarkoittanut. Se ei voinut tarkoittaa uudelleen rakennettua Jerusalemin kaupunkia, jossa oli temppeli, koska Hesekielin näkemässä kaupungissa ei ollut temppeliä. Se ei voinut tarkoittaa mitään muutakaan kaupunkia Israelin ennallistetussa maassa, koska maahansa palanneet pakkosiirtolaiset tai heidän jälkeläisensä eivät koskaan rakentaneet sellaista kaupunkia, jota näyssä kuvailtiin. Se ei voinut myöskään tarkoittaa taivaallista kaupunkia, koska se oli rakennettu ”tavallisessa [ei-pyhässä] käytössä olevalle” maalle toisin kuin rakennukset, jotka oli rakennettu yksinomaan pyhää palvontaa varten erotetulle maalle (Hes. 42:20).

7. Mikä Hesekielin näkemä kaupunki on, ja mitä se näyttää edustavan? (Ks. kuva luvun alussa.)

⁷ Mikä Hesekielin näkemä kaupunki sitten on? On hyvä muistaa, että hän näki kaupungin samassa näyssä, jossa hän  näki maankin (Hes. 40:2; 45:1, 6). Jumalan sanasta käy ilmi, että tämä maa tarkoittaa hengellistä maata, ja siksi kaupungin täytyy tarkoittaa hengellistä kaupunkia. Mitä sana ”kaupunki” tuo yleensä mieleen? Se välittää ajatuksen samassa paikassa elävistä ihmisistä, jotka muodostavat kiinteän, organisoidun kokonaisuuden. Hesekielin näkemä hyvin järjestetty kaupunki, joka oli muodoltaan täydellinen neliö, näyttää siis edustavan hyvin organisoitua hallintokeskusta.

8. Missä tämä hallinto vaikuttaa, ja millä perusteella voidaan sanoa niin?

⁸ Millä alueella tämä hallinto vaikuttaa? Hesekielin näystä käy ilmi, että kaupunki toimii hengellisessä maassa. Hallinto siis vaikuttaa nykyään hengellisessä paratiisissa ja ohjaa Jumalan kansan toimintaa. Entä mitä tarkoitetaan sillä, että kaupunki on tavalliseen eli ei-pyhään käyttöön tarkoitetulla maalla? Se muistuttaa siitä, että kaupunki ei tarkoita taivaallista vaan maanpäällistä hallintoa, joka toimii kaikkien hengellisessä paratiisissa olevien hyväksi.

9. a) Keistä maanpäällinen hallinto koostuu nykyään? b) Mitä Jeesus tekee tuhatvuotiskauden aikana?

⁹ Keistä maanpäällinen hallinto koostuu? Hesekielin näyssä sitä, joka otti johdon kaupungin hallinnossa, sanottiin ”päämieheksi” (Hes. 45:7). Hän toimi valvojana kansan keskuudessa, mutta hän ei ollut pappi eikä leeviläinen. Päämiehestä tulee nykyään mieleen erityisesti ne seurakunnan valvojat, jotka eivät ole hengellä voideltuja. Nämä ”muihin lampaisiin” kuuluvat huolehtivaiset hengelliset paimenet ovat Kristuksen taivaallisen hallituksen nöyriä palvelijoita maan päällä (Joh. 10:16). Tulevan tuhatvuotiskauden aikana Jeesus valitsee ja nimittää ”kautta maan” päteviä vanhimpia eli ”ruhtinaita” (Ps. 45:16). Taivaallisen valtakunnan ohjauksessa he toimivat Jumalan kansan parhaaksi tuhatvuotiskauden aikana.

10. Mikä on kaupungin nimi, ja mistä se on tae?

¹⁰ Lue Hesekielin 48:35. Kaupungin nimi on ”Jehova on siellä”. Tämä nimi takaa sen, että kaupungissa voidaan aistia Jehovan läsnäolo. Näyttäessään Hesekielille tämän keskeisellä paikalla sijaitsevan kaupungin Jehova ikään kuin sanoi pakkosiirtolaisille: ”Minä tulen olemaan jälleen teidän kanssanne!” Miten innostava lupaus!

11. Mitä voimme oppia Hesekielin näystä, joka koskee kaupunkia ja sen merkityksellistä nimeä?

¹¹ Mitä Hesekielin profetian tämä osa opettaa meille? Kaupungin nimi takaa Jumalan nykyisille palvelijoille, että Jehova asuu maan päällä olevien uskollisten palvelijoidensa luona nyt ja aina. Lisäksi tämä merkityksellinen nimi korostaa tärkeää totuutta: kaupunki ei ole olemassa siksi, että ihmiset saisivat valtaa, vaan siksi, että noudatettaisiin Jehovan  rakkaudellisia ja järkeviä toimintatapoja. Jehova ei esimerkiksi ole valtuuttanut tätä hallintoa ikään kuin jakamaan maata sen mukaan kuin ihmiset itse näkisivät järkeväksi. Sen sijaan Jehova odottaa, että tuohon hallintoon kuuluvat kunnioittavat niitä osuuksia, jotka hän on antanut palvelijoilleen, myös niille, jotka voivat vaikuttaa merkityksettömiltä. (Hes. 46:18; 48:29.)

12. a) Mikä on yksi kaupunkiin liittyvä huomattava piirre, ja mitä se havainnollistaa? b) Mistä tärkeästä seikasta tämä piirre muistuttaa kristittyjä valvojia?

¹² Mikä on vielä yksi tuohon kaupunkiin liittyvä huomattava piirre? Ennen muinoin kaupunkeja suojaavissa muureissa oli mahdollisimman vähän portteja, mutta tässä kaupungissa portteja on 12 (Hes. 48:30–34). Porttien suuri määrä (kolme kullakin neliönmuotoisen kaupungin sivulla) havainnollistaa sitä, että sen hallintoon kuuluvat ovat helposti lähestyttäviä ja kaikkien Jumalan palvelijoiden käytettävissä. Lisäksi 12 porttia korostavat sitä, että kaupunki on avoin kaikille, ”koko Israelin kansalle” (Hes. 45:6). Kaupungin avoimuus muistuttaa kristittyjä valvojia eräästä tärkeästä seikasta: Jehova haluaa heidän olevan helposti lähestyttäviä ja valmiita auttamaan kaikkia hengellisessä paratiisissa asuvia.

13. Mitä Jehova sanoi eri palvelustehtävistä, joita ihmiset hoitaisivat?

¹³ Palataanpa takaisin Hesekielin aikaan ja katsotaan, mitä muita yksityiskohtia tähän monitahoiseen näkyyn maan jakamisesta sisältyy. Jehova sanoo ihmisten hoitavan erilaisia palvelustehtäviä. Pappien, ”pyhäkön palvelijoiden”, piti uhrata uhreja ja lähestyä Jehovaa palvellakseen häntä. Leeviläisten, ”temppelin palvelijoiden”, tehtävänä oli ”huolehtia temppeliin liittyvistä velvollisuuksista, kaikesta palveluksesta ja kaikesta, mitä siellä tulee tehdä”. (Hes. 44:14–16; 45:4, 5.) Tämän lisäksi kaupungin lähellä olisi ihmisiä tekemässä työtä. Keitä he ovat?

14. Mistä se, että kaupungin lähellä työskentelee ihmisiä, muistuttaa meitä?

¹⁴ Kaupungin lähellä työskentelevät ihmiset tulevat ”kaikista Israelin heimoista”. Heidän tehtävänsä on tukea kaupunkia. He viljelevät maata, joka tuottaa ”ravintoa kaupunkia palveleville”. (Hes. 48:18, 19.) Mistä mahdollisuudesta tämä järjestely muistuttaa meitä? Nykyään kaikilla hengellisen paratiisin asukkailla on mahdollisuus tukea Kristuksen voideltujen veljien työtä ja niiden ”suureen joukkoon” kuuluvien työtä, jotka Jehova on nimittänyt ottamaan johdon (Ilm. 7:9, 10). Tärkein tapa antaa tällaista tukea on noudattaa halukkaasti uskollisen orjan antamia ohjeita.

15, 16. a) Mitä muuta voimme oppia Hesekielin näystä? b) Mitä vastaavaa me voimme tehdä?

 ¹⁵ Hesekielin näyssä on vielä yksi piirre, joka opettaa meille jotain palveluksestamme. Jehova mainitsee, että 12 ei-leeviläisen heimon jäsenet toimisivat kahdessa paikassa: temppelin esipihalla ja kaupungin laidunmaalla. Mitä he tekevät näissä paikoissa? Temppelin esipihalla kaikki heimot palvovat Jehovaa uhraamalla hänelle uhreja (Hes. 46:9, 24). Kaupungin mailla kaikkien heimojen jäsenet tukevat kaupunkia viljelemällä sen maata. Mitä voimme oppia näiden työntekijöiden esimerkistä?

¹⁶ Nykyään ”suuren joukon” jäsenet voivat osallistua samanlaiseen toimintaan kuin mitä Hesekielin näyssä kuvattiin. He palvovat Jehovaa ”hänen temppelissään” uhraamalla ylistysuhreja (Ilm. 7:9–15). He tekevät niin, kun he osallistuvat kenttätyöhön ja ilmaisevat uskonsa seurakunnan kokouksissa vastaamalla ja laulamalla. He pitävät Jehovan palvomista tällä tavalla tärkeimpänä velvollisuutenaan. (1. Aik. 16:29.) Lisäksi useat Jumalan palvelijat voivat tukea Jumalan järjestöä monilla käytännön tavoilla. He esimerkiksi auttavat rakentamaan ja huoltamaan valtakunnansaleja ja haaratoimistoja ja  ovat avuksi muissa Jehovan järjestön hankkeissa. Toiset tukevat näitä hankkeita lahjoittamalla varojaan. He kaikki ikään kuin viljelevät maata ”Jumalan kunniaksi” (1. Kor. 10:31). He tekevät työnsä innokkaasti ja iloisesti, koska he tietävät, että ”sellaiset uhrit miellyttävät Jumalaa” (Hepr. 13:16). Käytätkö sinä täysin hyväksesi näitä mahdollisuuksia?

17. a) Miten Hesekielin näky täyttyy suuremmassa mitassa tulevaisuudessa? b) Ketkä hyötyvät tuhatvuotiskaudella kaupungin kaltaisesta hallinnosta?

¹⁷ Tulevaisuudessa lahjoitusta koskeva Hesekielin näky täyttyy vielä suuremmassa mitassa. Hesekiel näki, että ”pyhäksi lahjoitukseksi” sanottu maa-alue, jossa ”Jehovan pyhäkkö” sijaitsi, oli maan keskus (Hes. 48:10). Tämä on tae siitä, että Harmageddonin jälkeen Jehova asuu luonamme, elämmepä silloin missä tahansa maan päällä (Ilm. 21:3). Tuhatvuotiskaudella kaupungin kaltainen hallinto – ne maan päällä olevat, jotka on nimitetty toimimaan Jumalan kansan parhaaksi – ulottaa vaikutuksensa koko maapallolle opastamalla ja ohjaamalla huomaavaisesti niitä, jotka muodostavat ”uuden maan”, uuden yhteiskunnan (2. Piet. 3:13).

18. a) Miksi voimme olla varmoja siitä, että kaupungin kaltainen hallinto mukautuu täysin Jumalan valtaan? b) Mistä kaupungin nimi on takeena?

¹⁸ Miksi voimme olla varmoja siitä, että kaupungin kaltainen hallinto mukautuu aina täysin Jumalan valtaan? Jumalan sana osoittaa selvästi, että tämä maanpäällinen kaupunki, jossa on 12 porttia, muistuttaa taivaallista kaupunkia, Uutta Jerusalemia, jossa myös on 12 porttia ja joka koostuu Kristuksen 144 000 hallitsijatoverista (Ilm. 21:2, 12, 21–27). Tämä ilmaisee, että maanpäällinen hallinto mukautuu kaikkiin ratkaisuihin, joita Jumalan valtakunta tekee taivaassa, ja toteuttaa ne tarkasti. Kaupungin nimi ”Jehova on siellä” on meille jokaiselle takeena siitä, että puhdas palvonta pysyy ja kukoistaa ikuisesti paratiisissa. Meitä odottaa upea tulevaisuus!