Kuaʼan-ní nu̱u̱ iyo

Kuaʼan-ní nu̱u̱ índice

LECCIÓN 16

¿Naguá ni saʼa Jesús ta ni iyo-de nu̱u̱ Ñuʼun?

¿Naguá ni saʼa Jesús ta ni iyo-de nu̱u̱ Ñuʼun?

Kuaʼa nda ñayí, ta ka jani xini-ji sɨkɨ Jesús, ka jani ini-ji ja kuu-de ɨn suchí ñíkín, ɨn profeta axi ɨn teé ja ñati kúu̱. De ¿a nduu káʼán-ní ja nú skuaʼa vaʼa ka-yo na̱sa ni ndee-de nu̱u̱ Ñuʼun kuu kuni vaʼa ka yo-de? Nu̱u̱ lección yaʼa, kutuʼva-yo nda tiñu kánuu ja ni saʼa Jesús ji na̱sa yitaʼan ndɨʼɨ yaʼa jín maa-ní.

1. ¿Na tiñu kánuu ka ni saʼa Jesús?

Tiñu kánuu ka ja ni saʼa Jesús kuu “ja̱ nacani ni̱ tu̱ʼun va̱ʼa nu̱u̱ ndá ca̱ ñuu̱ si̱qui̱ na̱sa tátúni̱ Ya̱a̱ Dios” nu̱u̱ nda ñayí (kaʼvi-ní Lucas 4:43). Ni kaʼan-de tuʼun vaʼa ja Yandios kani̱-Ya ɨn reino axi ɨn gobierno ja ndasaʼa vaʼa ndɨʼɨ nda tundoʼo ja iyo nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́. a Nu̱u̱ uni kuiya yosava, Jesús ni jatiñu-de ndɨʼɨ tiempo-de tágua kaʼan-de tuʼun vaʼa yaʼa (Mateo 9:35).

2. ¿Naguá ni steʼen nda milagro ja ni saʼa Jesús?

Biblia kachi ja “Ya̱a̱ Dios ni̱ je̱ʼe ya̱ poder ya̱ nu̱u̱ Jesús ja̱ ní nsa̱ʼá ya̱ ndá tiñu ñáʼnú [...] jíín tiñu ja̱ stéʼe̱n ja̱ íyó poder ya̱, jíín tiñu ja̱ sáʼvi ini̱” (Hechos 2:22). Ja sɨkɨ poder Yandios, Jesús ni saʼa ñaníí-de ɨn tachi xée̱n, ni jeʼe-de ja kaji kuaʼa mil ñayí, ni ndasaʼa vaʼa-de nda ñayí kúʼu̱ ji nde nasteku-de sava nda ñayí ni ji̱ʼi̱ (Mateo 8:23-27; 14:15-21; Marcos 6:56; Lucas 7:11-17). Nda milagro ja ni saʼa Jesús ni steʼen ka̱jí ja Yandios kuu ja ni tetiñu ja kiji-de nu̱u̱ Ñuʼun. Ji suni , ni steʼen ja Jeová nevaʼa-Ya poder tágua ndasaʼa vaʼa-Ya ndɨʼɨ nda tundoʼo ja nevaʼa-yo.

3. ¿Naguá steʼen nu̱u̱-yo sɨkɨ na̱sa ni ndee Jesús?

Jesús ni kandija-de nu̱u̱ Jeová nda̱ká kɨvɨ (kaʼvi-ní Juan 8:29). Ni iñi tu̱u̱n-de nde kɨvɨ ni ji̱ʼi̱-de de ni saʼa-de ja ni kachi Ta̱tá-de vese kuaʼa tuni ñayí ni kúni jasi̱ nu̱u̱-de. Ni steʼen-de ja nda ñayí kuu satiñu-yo nu̱u̱ Yandios vese ndoʼo-yo tundoʼo víjin. De sukua, Jesús “ni̱ ncuu ya̱ iin ejemplo” nu̱u̱ ro “de súcuán cuniqui̱n ro ichi ya̱” (1 Pedro 2:21).

NÁ KUTUʼVA KA-YO SƗKƗ TUʼUN YAʼA

Ná kundeʼe-yo na̱sa ni kaʼan Jesús nda tuʼun vaʼa ji na̱sa ni saʼa-de nda milagro.

4. Jesús ni kaʼan-de nda tuʼun vaʼa

Jesús ni jika-de kuaʼa tuni nda kilómetro nu̱u̱ nda ichi yíchi tágua kaʼan-de nda tuʼun vaʼa nu̱u̱ kuaʼa tuni nda ñayí. Ka kaʼvi-ní Lucas 8:1 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿A ni kaʼan Jesús nu̱u̱ matuʼun ni̱ nda ñayí ja ni jankoo nu̱u̱-de tágua kunini-ji?

  • ¿Na̱sa ni chuʼun ini Jesús tágua ndaniʼi-de nda ñayí?

Yandios ni kachi-Ya ja Mesías kaʼan nda tuʼun vaʼa. Ka kaʼvi-ní Isaías 61:1, 2TNM de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Na̱sa ni saʼa Jesús ja ni kunda̱a̱ profecía yaʼa?

  • ¿A kachi maa-ní ja nda kɨvɨ mita nda ñayí suni jiniñuʼun-ji kunini-ji nda tuʼun vaʼa yaʼa?

5. Jesús ni steʼen-de nda tuʼun ja chíndeé nu̱u̱-yo

Jesús ni kaʼan-de nda tuʼun vaʼa sɨkɨ Reino Yandios, de suni ni steʼen-de tuʼun ja kuu chíndeé nu̱u̱-yo. Ná kundeʼe-yo sava nda tuʼun ja ni kaʼan-de nu̱u̱ Sermón del Monte. Ka kaʼvi-ní Mateo 6:14, 34 ji 7:12, de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Na tuʼun ja chíndeé nu̱u̱-yo ni kachi Jesús nu̱u̱ nda versículo yaʼa?

  • ¿A káʼán-ní ja nda tuʼun yaʼa kuu chíndeé nu̱u̱ nda ñayí mita?

6. Jesús ni saʼa-de nda milagro

Jeová ni jeʼe-Ya poder nu̱u̱ Jesús tágua saʼa-de kuaʼa tuni nda milagro. Tágua kundeʼe-ní ɨn ejemplo, ka kaʼvi-ní Marcos 5:25-34 axi ka kundeʼe-ní VIDEO. Ñukua de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • Tanu ni ndeʼe-ní nu̱u̱ video, ¿naguá kuu ja ni kandija ñaʼan ja kúʼu̱?

  • ¿Naguá kuu ja taʼa̱n ka ini-ní sɨkɨ milagro yaʼa?

Ka kaʼvi-ní Juan 5:36 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Naguá “stéʼe̱n” nda milagro ja ni saʼa Jesús?

¿A jíni̱-ní?

Ndɨʼɨ ja jíni̱-yo sɨkɨ Jesús yoso nu̱u̱ kumi nda tutu ja vaji nu̱u̱ Biblia ja ka nani Evangelios. Nda teé ja ni ka te̱e̱ nda kumi Evangelio —Mateo, Marcos, Lucas ji Juan— ni ka nakani-de siin siin tuʼun sɨkɨ Jesús. Ndɨʼɨ nda tuʼun yaʼa yitaʼan de chíndeé nu̱u̱-yo kuni-yo na̱sa ni ndee Jesús.

  • MATEO

    ni kuu xinañuʼun teé ni te̱e̱ ɨn Evagelio. Tutu-de nakani sɨkɨ nda tuʼun ja ni steʼen Jesús, ja kuu sɨkɨ Reino Yandios.

  • MARCOS

    ni te̱e̱-de Evangelio ja luli ka. De nakani sii ini-de sɨkɨ ndɨʼɨ ja ni kuu.

  • LUCAS

    ni te̱e̱-de sɨkɨ nakú kánuu tuni sáʼan ji na̱sa vii ni kaʼan Jesús nu̱u̱ nda ñaʼan.

  • JUAN

    ni te̱e̱-de sɨkɨ na̱sa ni kaa Jesús, chi ni te̱e̱-de na̱sa ni ndatuʼun Jesús jín nda ñayí ni kitaʼan jín-de ji sava ka ñayí.

JA KACHI SAVA NDA ÑAYÍ: “Jesús ni kuu-de ɨn teé vaʼa ni̱”.

  • ¿Na̱sa jani ini maa-ní?

JA NI KUTUʼVA-YO

Jesús ni kaʼan-de sɨkɨ Reino Yandios, ni saʼa-de nda milagro ji niini ni kandija-de nu̱u̱ Jeová.

Tuʼun núku̱ʼun ini

  • ¿Na tiñu kánuu tuni ka kuu ja ni saʼa Jesús ta ni iyo-de nu̱u̱ Ñuʼun?

  • ¿Naguá steʼen nda milagro ja ni saʼa Jesús?

  • ¿Na tuʼun ja chíndeé nu̱u̱-yo ni steʼen Jesús?

Ja saʼa-ní

NU̱U̱ NDANIʼI KA-NÍ TUʼUN

Kundeʼe-ní nakú kandija-yo ja nda milagro ja ni saʼa Jesús ni kuu ndija.

“Nda milagro ja ni saʼa Jesús: ¿naguá kuu kutuʼva maa-ní?” (La Atalaya, 15 yo̱o̱ julio kuiya 2004)

Kaʼvi-ní na̱sa ni sa̱ma ja ndee ɨn teé ta ni kutuʼva-de ja Jesús nduu ni kutoo-de maa-de.

“Ja kánuu tuni ka nu̱u̱ maa-sa ni kuu maa-sa” (La Atalaya, 1 yo̱o̱ octubre kuiya 2014)

Kundeʼe-ní na̱sa ni kenda ni kuu ɨn ɨn tiñu kánuu sɨkɨ ja ni saʼa Jesús.

“Na̱sa ni ndee Jesús nu̱u̱ ñuʼun” (La Biblia. Traducción del Nuevo Mundo, apéndice A7)

a Nu̱u̱ nda lección 31 nde 33 kaʼan kuaʼa ka naguá kuu Reino Yandios.